Muutimme ok-taloon eikä lapsia kiinnosta paskaakaan vaikka iso oma piha. Makaavat vain huoneissaan, yhtä hyvin oltaisiin voitu ostaa asunto kerrostalosta!

Vierailija kirjoitti:

Lapsi ja teini adoptoi myöhemmin elämässään sen miten omat vanhemmat ovat toimineet. Se että leikkaatte pensasaitaa, maalaatte varastoa, pesette autoa, hoidatte kasvimaata jne. on mallina ja osaavat itse tehdä nämä jossain vaiheessa elämää.

Ihminen ei ole vanhempiensa kopio.

Ei omakotitalojen pihoilla koskaan näe ketään, paitsi ruohonleikkuussa ja talvisin lumitöissä. Monella pihalla on trampoliini mutta ei koskaan ketään pomppimassa.

Kaupungin pelikentät sen sijaan ovat aina täynnä nuoria ja lapsia. Nuoret tykkäävät heitellä koreja, pelata pingistä, jalkapalloa, skeittailla, luistella talvisin ja kaikkea mahdollista. Kunhan saavat kokoontua keskenään ilman vanhempien kyttäämistä.

Vierailija kirjoitti:

Mitä lisäarvoa ulkona oleminen tuo?

https://www.mielenterveystalo.fi/aikuiset/itsehoito-ja-oppaat/oppaat/ti…

Vierailija kirjoitti:

Istumaan kännykkä köädessä aiellä teltassa?

Jättäkää nyt hemmetti ne kännykät lastenne elämästä edes hetkeksi pois, vaikka vain ulkoilun ajaksi…

Itse istuin kirja kädessä teltassa aikoinani, mutta silloin ei ollut kännyköitä. En näe tuossa mitään eroa, paitsi sen että kännykästä loppuu akku. Itsestäni tuntuu kummallista rajoittaa nykyteknologian käyttöä ihan vaan sen vuoksi että ei omassa lapsuudessa noita ollut.

Olisi ehkä kannattanut kysyä niiltä lapsilta, kiinnostaako pihaleikit, ennen kuin osti talon.

Kauas on tultu omasta lapsuudesta. Ulkona juostiin niin kauan, kunnes pimeä laskeutui. Pelattiin jalkapalloa ja pesäpalloa kavereiden pihoilla. Heiteltiin frisbeetä, pelattiin tennistä ja lentopalloa, pyöräiltiin pitkin kyliä, kesällä rannalle uimaan ja soutamaan ja tehtiin ihan kaikkea mahdollista. Sadepäivinä luettiin kirjoja ja pelattiin korttia tai jotain lautapelejä. Nykyään on vaan ne kännykät. Vaikuttaa jotenkin tylsältä.

Onneksi sain kasvattaa lapseni 90-luvulla, pihalla olivat paljon. Kesällä pitkin yötä.

Tämä on ongelma, että some, pelit ja kännykkä ryöstivät meidän lapset. Perhe-elämäaika, se runsas 15 v, kuluu perheenjäseniltä ruudun jatkeena.

Älypuhelin eristää nuoret luonnosta.

Seuraava sukupolvi hylkää älypuhelimet, soittaa skittaa rannalla nuotion ääressä ja harrastaa kasvokkain-toimintoja eikä masturboi pelkän nettipornon ääressä.

Vierailija kirjoitti:

Kauas on tultu omasta lapsuudesta. Ulkona juostiin niin kauan, kunnes pimeä laskeutui. Pelattiin jalkapalloa ja pesäpalloa kavereiden pihoilla. Heiteltiin frisbeetä, pelattiin tennistä ja lentopalloa, pyöräiltiin pitkin kyliä, kesällä rannalle uimaan ja soutamaan ja tehtiin ihan kaikkea mahdollista. Sadepäivinä luettiin kirjoja ja pelattiin korttia tai jotain lautapelejä. Nykyään on vaan ne kännykät. Vaikuttaa jotenkin tylsältä.

Menin hetkeksi halpaan ja muistelin lämmöllä omaa 90-luvun lapsuutta. Kunnes muistin millaset huippuvanhemmat mut kasvatti, mulla oli tosi tiukat ja epäjohdonmukaiset rajat. Kesäiltoina piti tulla kuudelta sisälle, omaltakin pihalta. Sitten surullisena katselin ikkunasta, kun kaverit ulkona jatkoi tekemisiään. Olin kuitenkin jo toisella kymmenellä. Nyt aikuisena asun oman perheeni kanssa omakotitalossa, enkä osaa vieläkään ”vain oleskella” pihalla. Teen siellä sen mitä menin tekemään, ja äkkiä takasin sisälle.

Anteeksi että tulin tähän purkamaan traumaani.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ja te vanhemmat ette tee asialle mitään?

Kerrohan, mitä me tekisimme? Raahaisimme kirkuvina ulos  ja sitoisimme puuhun, jotta eivät palaa sisälle?

Me olemme itse suurimman osan päivästä ulkona, nytkin ja esimerkkimme pitäisi riittää innostamaan.

Ap

Takavarikoitte ne kännykät päiväksi. Hetken valittavat, mutta tulevat sitten ulos. Näin me tehdään. 

Miten Family link toimii? Pitääkö asetukset tehdä lapsen puhelimella vai voiko ohjata etänä? Saako lapsi sen helposti pois päältä tai poistettua?

Näkyykö piha suoraan naapureille kuten monessa kaupunkiomakotitalossa? Jos lapsia ei kiinnosta esiintyä kyttääjien edessä. En ostaisi ok-taloa missä ei voisi pihalla maata alasti. Juuri se yksityisyys on ok-talo asumisen suola.

Luulen, että muutaman viikon sisällä oppivat olemaan enemmän pihalla. Lapsilta vie aikaa havaita uudet mahdollisuudet. Laita heidät ulos nyt ja kohta menevät itsenäisesti.

Meillä on trampoliini vielä kovassa käytössä, vaikka lapsella ikää 14 vuotta.

Eikö teillä vanhimmilla sitten itsellä ole mitään iloa siitä pihasta?

Olisit urp o kysynyt lapsiltas että minkälainen asumismalli kiinnostaa.

Kivempaa siellä huoneessa on kuitenkin, leikkimökit ja tramppa on lapsellista tuon ikäisille. Voitte tietysti grillata ja vaikka pelailla yhdessä pihalla, mutta oikeasti, älkää tehkö nykyajan ajanviettotavoista pelkkää mörköä kun ne eivät sitä ole.

T. Kolmen nuoren aikuisen äiti

Vierailija kirjoitti:

Luulen, että muutaman viikon sisällä oppivat olemaan enemmän pihalla. Lapsilta vie aikaa havaita uudet mahdollisuudet. Laita heidät ulos nyt ja kohta menevät itsenäisesti.

Päinvastoin oli ainakin omalla kohdallani. Vanhemmat pakottivat ulos 'leikkimään' toistuvasti. Sen jälkeen kun pääsi omilleen niin olin sohvaperunana tietokoneen ääressä kolmekymppiseen asti, sen vuoksi kun ulkona oleskelusta jäi niin tylsä/ikävä vaikutelma. 

Vasta kolmekymppisenä innostuin valokuvaamisesta, ja sen myötä luonnossa liikkumisesta. Ilman tuota olisi varmaan jo haudassa.

Ei ole enää tämän kesän juttu, mutta pieni kasvimaa, jonne jotain lapsia kiinnostavia kasveja, herneet nyt ainakin ja jotain salaattia. Jos tulisivat vaikka niitä kastelemaan. Jotain kiinnostavaa pihapeliä voisitte yhdessä pelata, sulkapallo, kroketti ja mitä niitä nyt onkaan. Pieni tekeminen vaikka vähän aikaa siellä voisi auttaa, ei kai siellä koko päivää tarvii olla. Joskus tosin otollinen aika menee ohi omakotitalosta, pitkäaikainen haave toteutetaan liian myöhään. Näin ainakin omassa perheessä on käynyt, omakotitalolla on yritetty ratkaista ongelmaa, johon se ei sopinut. Vanhemmat etsivät rauhallista asuntoa ja ostivat talon, jonka korjaamiseen eivät rahat ja voimat riittäneet, eli sen rauhallisen asunnon ostivat myöhemmin kerrostalosta. Itse ostin rivitalon isolla pihalla, mutta lapsi ei siellä leikkinyt, kun ei lähitienoilla ollut yhtään kaveria. Onko lapsilla siellä kavereita?