Muutimme ok-taloon eikä lapsia kiinnosta paskaakaan vaikka iso oma piha. Makaavat vain huoneissaan, yhtä hyvin oltaisiin voitu ostaa asunto kerrostalosta!
Pihalla on entisten asukkaiden jättämä leikkimökki, me lisäksi ostimme trampolinin ja keinut. Olimme varmoja että lapset juoksee heti aamupalan jälkeen tukka putkelle ulos leikkimään. Väärin. Kumpikin makaa huoneissaan kännykän kädessä. Ja sitten illalla koskee päähän ja on huono olo...
Kommentit (80)
Olisi voinut olla minun tekemä aloitus. Meillä sentään tuossa iässä vielä oltiin pihalla kavereiden kanssa. Ongelmia alkoi tulla, kun kaverit tulivat ruuturiippuvaisiksi, eikä kukaan enää lähtenyt ulos leikkimään tai pelaamaan jalitsua tms. Vanhempina sitten yritettiin keksiä tekemistä ulkona. Mutta ruutujen ääreen meilläkin lipsutaan heti, jos ei ole komentamassa muuhun tekemiseen. Ja ne käyttöä rajoittavat sovellukset, nehän lapset osaavat poistaa käytöstä samantien.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ja te vanhemmat ette tee asialle mitään?
Kerrohan, mitä me tekisimme? Raahaisimme kirkuvina ulos ja sitoisimme puuhun, jotta eivät palaa sisälle?
Me olemme itse suurimman osan päivästä ulkona, nytkin ja esimerkkimme pitäisi riittää innostamaan.
Ap
Oletko tosissasi? Sinähän olet perheen aikuinen. Ihme avuttomuutta.
Eipä olisi minuakaan lapsena kiinnostanut. Varsinkaan mikään trampoliini. Koulussa joutui pomppimaan ihan tarpeeksi, kotona ollessa olisi halunnut levätä.
Pienen lammen isä kaivoi pihaan, se kiinnosti - varsinkin tälläisllä helteillä. Kunnes myyrät puhkoi pohjamuovin ja lampi tyhjeni.
Viikonloppuisin käytiin makkaraa paistamassa laavulla, tuohon riitti innostusta. Ei niinkään pihalla 'leikkimiseen'.
Jaa hmm, uhriudu nyt jo varhaisessa vaiheessa! Kun MÄ IHAN HYVÄÄ HYVYYTTÄNI ostin talon ja trampan ja keinut ja kaikkee, MUTTA TE ETTE ARVOSTA MUN, SIIS _MUN_ uhrauksia teidän hyväksi!!
Vierailija kirjoitti:
No jaa, ei ton ikäiset kyllä leikkimökillä tai keinuillakaan mitään tee. Jos ei oo tottuneet leikkimään ulkona niin ei ne käskystä siihen totu nytkään.
Pitää olla yhteisiä juttuja siellä pihalla, niin lapsetkin huomaa että siellä on kivaa. Sulkista, krokettia, uima-allas.
Samaa mietin. Leikkimökki ja keinut on noin 5v ikäiselle, ei meillä 8v keinu kuin sellaisessa keinussa, jossa pääsee keinuineen ympäri, joku marketin peruskeinu ei tähän pysty.
Jos tontti on iso, niin miksi ette tee sinne jalkapallokenttää, jousiammunta- tai temppurataa jne. aktviteetteja lapsille, jotka eivät enää ota nukkea kainaloon kahvikutsuille.
Vierailija kirjoitti:
Tää on vähän niinku ois ostettu lapsille koira ja sitten niitä ei huvitakaan kusettaa sitä.
Paitsi että lapset todennäköisesti halusi koiran. Lapset ei ehkä halunneet muuttaa.
Lasten mukaanko te kämpän ostitte?
Hölmöläisten hommaa tuommoinen.
ei kiinnosta leikkiä kun ei ole kavereita
Vierailija kirjoitti:
Olisi voinut olla minun tekemä aloitus. Meillä sentään tuossa iässä vielä oltiin pihalla kavereiden kanssa. Ongelmia alkoi tulla, kun kaverit tulivat ruuturiippuvaisiksi, eikä kukaan enää lähtenyt ulos leikkimään tai pelaamaan jalitsua tms. Vanhempina sitten yritettiin keksiä tekemistä ulkona. Mutta ruutujen ääreen meilläkin lipsutaan heti, jos ei ole komentamassa muuhun tekemiseen. Ja ne käyttöä rajoittavat sovellukset, nehän lapset osaavat poistaa käytöstä samantien.
Vanhemmuuteen kuuluu se, että tekee kaikenlaista lastensa kanssa koko ajan, Kyllä - jos nappaa puhelimen pois, niin sitten ymmärtää, että lapselle tulee tarjota jotain muuta tilalle ja se on se aikuinen.
Vielä 50 vuotta sitten lapsille ei erikseen järjestetty lastentekemistä, vaan kaikki tekivät töitä. Hoidettiin kasvimaata, pestiin autoa, laitettiin pihaa kuntoon, siivottiin jne. ja vanhemmat joutuivat olemaan lastensa kanssa. Ei silloin lasta käsketty pihalle leikkimään, lapselle kerrottiin, mikä klapikasa piti kantaa sisälle suojaan ja lapsi meni tekemään töitä, ei viettämään aikaansa. Vanhempi oli matkassa mukana vähintäänkin työnjohtona.
Nykyvanhemmat kuvittelevat, että lapsi keksii ulkona tekemistä, mutta miten se on mahdollista, kun koko edeltävän elämän ajan on aina ollut joku muu, joka tekemiset päättää?
Kaikkia lapsia ei kiinnosta tramppa. Lisäksi 10 ja 8v tuskin innostuu mistään leikkimökistäkään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olisi voinut olla minun tekemä aloitus. Meillä sentään tuossa iässä vielä oltiin pihalla kavereiden kanssa. Ongelmia alkoi tulla, kun kaverit tulivat ruuturiippuvaisiksi, eikä kukaan enää lähtenyt ulos leikkimään tai pelaamaan jalitsua tms. Vanhempina sitten yritettiin keksiä tekemistä ulkona. Mutta ruutujen ääreen meilläkin lipsutaan heti, jos ei ole komentamassa muuhun tekemiseen. Ja ne käyttöä rajoittavat sovellukset, nehän lapset osaavat poistaa käytöstä samantien.
Vanhemmuuteen kuuluu se, että tekee kaikenlaista lastensa kanssa koko ajan, Kyllä - jos nappaa puhelimen pois, niin sitten ymmärtää, että lapselle tulee tarjota jotain muuta tilalle ja se on se aikuinen.
Vielä 50 vuotta sitten lapsille ei erikseen järjestetty lastentekemistä, vaan kaikki tekivät töitä. Hoidettiin kasvimaata, pestiin autoa, laitettiin pihaa kuntoon, siivottiin jne. ja vanhemmat joutuivat olemaan lastensa kanssa. Ei silloin lasta käsketty pihalle leikkimään, lapselle kerrottiin, mikä klapikasa piti kantaa sisälle suojaan ja lapsi meni tekemään töitä, ei viettämään aikaansa. Vanhempi oli matkassa mukana vähintäänkin työnjohtona.
Nykyvanhemmat kuvittelevat, että lapsi keksii ulkona tekemistä, mutta miten se on mahdollista, kun koko edeltävän elämän ajan on aina ollut joku muu, joka tekemiset päättää?
Juuri siksihän lasten pitäisikin osata keksiä itsekin tekemistä, ettei vanhemmat koko elämän ajan päätä, mitä tehdään. Itse ainakin olin lapsena joko kavereiden kanssa tai harrastusten parissa, toki kotityöt myös. Teini-ikäinen ei todellakaan jaksa enää puhailla vanhempien kanssa pihalla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olisi voinut olla minun tekemä aloitus. Meillä sentään tuossa iässä vielä oltiin pihalla kavereiden kanssa. Ongelmia alkoi tulla, kun kaverit tulivat ruuturiippuvaisiksi, eikä kukaan enää lähtenyt ulos leikkimään tai pelaamaan jalitsua tms. Vanhempina sitten yritettiin keksiä tekemistä ulkona. Mutta ruutujen ääreen meilläkin lipsutaan heti, jos ei ole komentamassa muuhun tekemiseen. Ja ne käyttöä rajoittavat sovellukset, nehän lapset osaavat poistaa käytöstä samantien.
Vanhemmuuteen kuuluu se, että tekee kaikenlaista lastensa kanssa koko ajan, Kyllä - jos nappaa puhelimen pois, niin sitten ymmärtää, että lapselle tulee tarjota jotain muuta tilalle ja se on se aikuinen.
Vielä 50 vuotta sitten lapsille ei erikseen järjestetty lastentekemistä, vaan kaikki tekivät töitä. Hoidettiin kasvimaata, pestiin autoa, laitettiin pihaa kuntoon, siivottiin jne. ja vanhemmat joutuivat olemaan lastensa kanssa. Ei silloin lasta käsketty pihalle leikkimään, lapselle kerrottiin, mikä klapikasa piti kantaa sisälle suojaan ja lapsi meni tekemään töitä, ei viettämään aikaansa. Vanhempi oli matkassa mukana vähintäänkin työnjohtona.
Nykyvanhemmat kuvittelevat, että lapsi keksii ulkona tekemistä, mutta miten se on mahdollista, kun koko edeltävän elämän ajan on aina ollut joku muu, joka tekemiset päättää?
Juuri siksihän lasten pitäisikin osata keksiä itsekin tekemistä, ettei vanhemmat koko elämän ajan päätä, mitä tehdään. Itse ainakin olin lapsena joko kavereiden kanssa tai harrastusten parissa, toki kotityöt myös. Teini-ikäinen ei todellakaan jaksa enää puhailla vanhempien kanssa pihalla.
Miten ne lapset pystyisi siihen, kun päiväkodissa on 5 vuoden ajan määrätty leikki ja leikkikaveri, ei siellä omalla mielikuvituksella ole merkitystä. Päiväkotipäivän jälkeen on ollut ohjattu harrastus ja taas aikuinen kertoo, mitä tehdään.
Missä vaiheessa nykylapsi oppii leikkimään omia leikkejä, kun siihen ei enää ole mahdollisuutta kuin joskus 8v iässä, kun leikit ei oikeastaan enää edes kiinnosta.
Jos lähellä ei asu kavereita, niin kenen kanssa sitä sitten leikkii, naapurin keski-ikäisen lapsettoman pariskunnan?
Ap, eikö tullut mieleen kysyä lapsilta, mitä he haluavat tehdä kotonaan?
Ostatte mopoa ja mönkijää, jopa rupee ulkoilu kiinnostamaan! Yhessä pelejä ulkona jne, ei tuon ikäsiä mitkään leikkimökit kiinnosta. Uima-allas ihan huippujuttu, se kiinnostaa kavereitakin!
Trampoliinit ovat täysin turhia asumisrauhan pilaajia. Lapset puistoon, lenkille tai vaikka uimaan.
Lataa esim. Googlen Family link ja voit koska vaan säätää sitä kuinka pitkän ajan ja, mitä sovelluksia tms lapset voivat käyttää. Itse käytän sitä ja olen ollut tyytyväinen. Sen voi myös asentaa isommalle lapselle, jolloin siinä ei ole yhtä vahvat rajoitukset (esim. voi katsoa normi Youtubea), mutta kuitenkin rajoittaa puhelimen käyttöä tarvittaessa. Ja näkee myös missä lapsi liikkuu.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Muuton jälkeenkö tuollaisiksi muuttuivat?
Ei, tämä alkoi jo vanhassa asunnossa mutta se olikin luhtitalo jossa oli huono leikkipaikka, huonot keinut eikä trampoliinia saanut takapihalle.
Ap
Lähtikö lapset pihalle/ulkoilemaan jonkin verran oma-aloitteisesti, lähteekö esim. nuorempi lapsi myös ilman vanhempaa, onko teillä puhuttu kotona näistä asioista, onko uloslähdöstä ilmoitettava aina erikseen?
(En tiedä, kuulostaako oudoilta kysymyksiltä, mutta haen tällä sitä, että meillä oli mukulana oikein iso piha, mutta en tiennyt, milloin sinne mennä - en tiedä, onko tämä jotain autismia tai jotain. Päiväkodissa ja koulussa on selkeät raamit ulkoilun suhteen, mutta kotona en tiennyt, milloin ulos saa mennä ja saako mennä oma-aloitteisesti, tapahtuuko sisällä jotain, missä minun tarvitsee olla paikalla ja milloin.)
Supernannya katsomaan ja apua vanhemmuuteen ja pian. Teillä on ote lipsumassa ja ongelmia tulossa. Hankkikaan ulos yhteistä tekemistä: jalkapallomatsia, sulkkista, mölkkyä, frisbee, keilaa, golfia jne....ja siilejä ruokitte.