Te eronneet / sitä harkitsevat, kysymys teille!!at
Jos ollaan jälkiviisaita niin olisiko teidän pitänyt tajuta jo seurustelun alkuvaiheessa jotain hälytysmerkkejä? Enkä tarkoita pelkästään rajuja juttuja (alkoholi, väkivalta) vaan ihan luonneasioita ja käyttäytymisen piirteitä.
Kertokaa vielä minkä ikäisenä tapasitte ja kauanko olette tai olitte yhdessä.
Kommentit (5)
Mun huonoon avioliittoon ja eroon johti niin monimutkaiset syyt, etten oikein voi syyttää itseäni väärästä valinnasta. Naimisiinmeno kun oli ainut mahdollinen valinta siinä tilanteessa.
Eron olisin voinut hoitaa paremmin.
En tajunnut kuinka hemmoteltu ex oli ja kuinka kauaskantoiset seuraukset sillä olisi.
En syytä ex -miestäni erosta yhtään, vaan itseäni. Tavattiin 22- ja 23 -vuotiaina ja oltiin 8 vuotta yhdessä.
Joo kyllä jo alussa olisi pitänyt huomata ettei olla toisiamme varten. Mutta kai reilu parikymppiset sitten joutuu sen ekan pitkän suhteen ja yhdessä asumisen harjottelemaan.. toiset siitä selviää ja toiset huomaa että tää on ollu virhe. Parhaassa tapauksessa siitä tietysti jotain oppii, seuraavaa ihmisuhdetta varten.
Se on vaan kurjaa, kun usein sitten ne lapsetkin on putkahtaneet siinä ensimmäisessä suhteessa... sitten kun se ristiriitoihin hajoaa se suhde, niin varsinkin naisten on äärettömän helppoa kostaa kaikki lasten kautta. Että miehet on kyllä täysin altavastaajina näissä asioissa -miesten ei oikeastaan kannata erota, jos haluavat olla joka viikko lastensa kanssa tekemisissä. Naiset ja suomen oikeudettomuuslaitos ja sossu yhdessä ajavat vahvasti sitä, että mies eron jälkeen joutuu maksamaan suuren osan lapsen elatuksesta mutta saa olla lastensa kanssa vain joka toinen viikonloppu tai päivän - kaksi siihen päälle. Jos lähivanhempi (=Nainen 90% tapauksista) päättää muuttaa toiselle paikkakunnalle, ei mies voi sitä estää ja lasten tapaaminen hankaloituu ennestään. Tämä on faktaa, jonka saa selville jos jaksaa ja haluaa selvittää, kaikista niistä tapauksista huolimatta joita juuri sinä olet kokenut jossa mies ei vaan välitä...
Että jos ollaan jälkiviisaita, niin tosiaan miehen kannattaa ehdottomasti miettiä kunnolla ja pitkään ja monelta kantilta ennenkuin tekee lapsia, että onko tämä nimenomainen nainen juuri se, jonka tuottaa iloa elämään ja jonka kanssa haluaa olla varmasti vielä 20 vuoden päästä. Jos vähänkään tuntuu että joku hiertää, niin uuttaa naista kehiin vaan.
Naisillaha ei ole niin nokonuukaa -eroaminen on helppoa vaikka lapsia olisikin, koska ero tapahtuu vain miehestä, ei lapsista, niin kuin miehen osalta joka joutuu aina naisesta erotessaan eroamaan myös lapsistaan.
Olis pitänyt parikymppisenä tajuta ettei se mulle naureskelu ja naljailu koskaan muutu arvostukseksi. Jos ei ole kotona opetettu parisuhde-taitoja, mistä nuori mies ne oppisi. Samaa pitää minulle kuin aikoinaan siskolleen. Mutta ihan hyvä mies muuten niin eihän silloin voi etota. Pitää vaan kestää arvottomuuden tunnetta vuodesta toiseen :(
Kunpa olisin tajunnut valita toisin 20- vuotiaana.