Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
"Helpoin" tapa päästä aineenopettajaksi (ussa, hissa, YH, mantsa, terveystieto?)
04.08.2014 |
Sydän sykkii opetusalalle ja nyt alkaa valitettavasti jo kolmas välivuoteni. Olen laittanut nyt elämää uuteen järjestykseen, ja luokanopettajan ammatti ei ole enää niin ehdoton. Olen ollut koulussa perushyvä, en loistanut missään enkä matematiikkaa lukuunottamatta ollut pohjasakkaa missään. Lukiossa menestyin parhaimmin historian, yhteiskuntaopin ja terveystiedon opinnoissa, mutta omia kiinnostuksia ovat myös uskonto ja maantiede. Mitä kannattaisi lähteä lukemaan/Mihin olisi "varmin" sisäänpääsy?
Kommentit (23)
Toisaalta historian opettajia on ihan liikaa, on vaikea löytää töitä. Käsitykseni äidinkielen ja suomi toisena kielenä -opettajilla on kohtuullisen hyvä tilanne, jos aineenopettajista puhutaan. Luokanopettajilla vielä parempi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Läpihuutoaloja ei ole missään. Hyvä yo todistus auttaa ja tietysti pääsykokeisiin lukeminen. Mieti tarkasti mitä haluat! Opintotukikuukausia ei kannata tuhlata. Viran saaminen on isoissa kaupungeissa lottovoitto. Muista sekin. Pienemmissä paikoissa tunnit voi olla tiukassa ja kouluja lopetetaan.
Ussan ja hissan lehtoriksi melkein mahdotonta päästä
En osaa noista muista aloista sanoa, mutta teologiseen ainakin on melko suuri sisäänpääsyprosentti. Tosin sielläkin täytyy sitten erikseen hakea opettajan pedagogisiin opintoihin, joihin otetaan vuosittain muistaakseni n. 25% hakijoista. Monet hakevat vuodesta toiseen eivätkä saa opinto-oikeutta. Jos opettajan pedagogisiin opintoihin pääsee, niin sivuaineoikeutta psykologiaan tai historiaan voi hakea opintomenestyksen perusteella omassa kiintiössä (siis ilman pääsykoetta).
Joillakin muilla aloilla opettajan pedagogisiin opintoihin on käsittääkseni helpompi päästä, jopa ilman pääsykoetta ehkä? Tästä en ole varma.
t. uskonnon ja psykologian opettaja
Kutonen lisää vielä, että eri asia on kannattaako ekaksi aineeksi opiskella uskontoa, kun työllisyystilanne näyttää tulevaisuudessa mahdollisesti hyvinkin heikolta...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="04.08.2014 klo 15:43"]
En osaa noista muista aloista sanoa, mutta teologiseen ainakin on melko suuri sisäänpääsyprosentti. Tosin sielläkin täytyy sitten erikseen hakea opettajan pedagogisiin opintoihin, joihin otetaan vuosittain muistaakseni n. 25% hakijoista. Monet hakevat vuodesta toiseen eivätkä saa opinto-oikeutta. Jos opettajan pedagogisiin opintoihin pääsee, niin sivuaineoikeutta psykologiaan tai historiaan voi hakea opintomenestyksen perusteella omassa kiintiössä (siis ilman pääsykoetta).
Joillakin muilla aloilla opettajan pedagogisiin opintoihin on käsittääkseni helpompi päästä, jopa ilman pääsykoetta ehkä? Tästä en ole varma.
t. uskonnon ja psykologian opettaja
[/quote]
Millainen on teologian valintakoe? Itse olen kompastellut luokanopettajakis hakiessani VAKAVA-aineiston "kompa"kysymyksiin ja ajoittain aiherajat ylittäviin kysymyksiin. Lähinnä olen mennyt lukkoon ja alkanut pohtimaan kysymyksiä niin monelta kantilta, että aika on loppunut :(
Minä sain just oikeuden erillisiin opintoihin. Eli olen FM mutten suorittanut aikoinani pedagogisia. Vuoden opinnot.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
9 jatkaa, että opettajalla pitää olla varmat ja nopeat hoksottimet. Ei siellä opetustilanteissakaan voi alkaa pohtia ja pyörittää.
[quote author="Vierailija" time="04.08.2014 klo 15:42"]
Läpihuutoaloja ei ole missään. Hyvä yo todistus auttaa ja tietysti pääsykokeisiin lukeminen. Mieti tarkasti mitä haluat! Opintotukikuukausia ei kannata tuhlata. Viran saaminen on isoissa kaupungeissa lottovoitto. Muista sekin. Pienemmissä paikoissa tunnit voi olla tiukassa ja kouluja lopetetaan.
[/quote]
Tiedostan, ettei minekkään pääse olkia kohauttamalla. Tämän vuoksi käytin lainausmerkkejä :)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mantsan opeopintoihin on helppo päästä - mutta itse manstaa opiskelemaan ei.
Jotkut aineet helpompia kuin toiset mutta ei mitkään läpihuutojuttuja. Aineenopettaja on spesialisti, ihan eri laji verrattuna luokanopeen. Puhumattakaan miten haastavaa on työelämä, ja se pätkätyöviidakko. Oletko varma, että sulla on rahkeita? Moni palaa loppuun. Voi olla aivan helvetin raskasta.
t. aineenopettajan kumppani
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos opettaa suomea,voi opettaa sekä aikuisia että lapsia, jos opettaa myös toisena kielenä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mun mielestäni asiaa ei voi lähestyä tuolla tavalla. Valitse sen perusteella, mikä aine kiinnostaa sinua ja tuntuu omimmalta. Olisi nimittäin aika tuskaa viettää ensin vuosia koulunpenkillä ja sitten opettamassa alaa, joka ei kiinnosta. Oikotietä ei ole, eikä millään alalla ole takuita vakiduunista.
Eräs aineenopettaja
Huomaathan myös sen, että vain suurimmissa kouluissa yksi opetettava aine riittää. Pikkupaikkakunnilla olisi hyvä olla 3-4 ainetta, että saat opetusvelvollisuuden täyteen.
PS: opekoulutukseen on helpompi päästä, kuin saada loppuelämäksi vakkari työpaikka opettajana...
Teologian valintakokeesta ei ole tuoreinta tietoa, mutta ainakin vielä muutama vuosi sitten oli luettavana kaksi kirjaa, joista molemmista oli kokeessa esseekysymys. Lisäksi yksi aineistopohjainen esseetehtävä. Eli ei monivalintoja tms. "kompakysymyksiä" :)
Tulevaisuutta ajatellen aineenopettajilla vaikuttaisi olevan parempi palkka ja 'vapaammat' työajat (=vähemmän opetusta) kuin luokanopettajalla... Lisäksi tietysti on ihan eri asia opettaa vaikka lukiossa kuin ala-asteella.
Eikös suuri osa sivuaineista ole valittavissa yliopistossa aika vapaasti ja siirrotkin tiedekuntien välillä onnistuu eli valitse ala, jolla pääset helpolla sisälle ja sitten järkevästi sivuaineopinnot ja kasvatustieteitä aineenopettajan vaatimusten verran.
Luokanopettajan on kuitenkin hyvin paljon helpompi saada töitä kuin aineenopettajan eikä kukaan tiedä mikä tilanne on esim. 10 vuoden päästä. Jotkut aineet kuten juuri uskonto tai ruotsi voivat vähentyä radikaalisti.
Luettelemasi aineissa aineenopettajia valmistuu jo turhankin paljon. Kunnat säästävät ja virkoja vähennetään, tuntiopettajia ei palkata. HY-opettajia on jo liiaksi, lisäksi pätevyyteen vaaditaan tavallista enemmän opintoja. Uskontoa ja terveystietoa opetetaan vain tunti viikossa. Uskonnon virat ovat usen lukiossa liitetty psykologiaan, pienissä kunnissa lisänä filosofia. Terveystieto menee monissa kouluissa lisätunteina liikunnan-, kotitalouden -, käsityön opettajille, jos he eivät muuten saa virkavelvollisuuttaan täyteen.
Maantieto liittyy peruskoulussa aina biologiaan. Suomessa on harvassa lukiot, joissa on ainoastaan maantiedon virka.
Matemattisten aineiden virkoja on helpompi saada, varsinkin jos on pätevyys kaikkiin kolmeen. Perinteisesti äidinkielen virkoja on saanut muita vähän helpommin, vaatii laajat opinnot. Erityisopettajista o ollut pulaa.
Alue: Aihe vapaa
Hae lukemaan historiaa, sinne pääsee ihan lukemalla. Useat muut aineet vaativat kieli- tai matikkapäätä.