Onko Stephen King edes nähnyt nelikymppistä naista kun kuvailee kirjossaan nämä kalkkunanleukaisiksi ja viehätysvoimaltaan hiipuviksi?

Vierailija kirjoitti:

Se on fiktiota ja King saa kirjoittaa nelikymppiset naisensa ihan minkä näköisiksi haaskoiksi tahansa!

Kolkuttajissa oli tyly kuvaus päähahmon vaimon siskosta, "tyydytti hieromasauvalla itsensä ilottomaan orgasmiin".

Vierailija kirjoitti:

Se on se miesten suurin pelko.

Että on naisia jotka eivät heidän silmään miellytä. Eivätkä imartele ja jaksa teeskennellä nauravansa sovunistisikle ”vitseilleen”.

Kyllä re ulinaiset olette harhaisia 

Stephen King kirjoittaa hömppäkirjallisuutta. Ei ole mikään korkeakulttuurin tuottaja

Vierailija kirjoitti:

Mutta kun tosiasia on että me nelikymppiset ja vanhemmat naiset ollaan kalkkunaleukaisia, kyynisiä, kyllästyneitä, vihamielisiä, elämään pettyneitä, saatananvittuuntuneita ja sytytettäisiin maailma palamaan jos ei pitäisi olla kiva ja olisi mies ja lapset huollettavana. Ja älä tule sanomaan että et ole mitään näistä. Olet sitten umpityhmä ja sokea jos luulet olevasi muuta. Siunattu tila tietysti sekin ja kerro ihmeessä millä lääkityksellä tila on saavutettu.

Ulkonäkööni en ota kantaa, kun en sitä objektiivisesti pysty arvioimaan. Olen optimisti, elämälle utelias, kiitollinen elämälle ja onnellinen. En sytyttäisi mitään muuta palamaan kuin puusauna kiukaan. Mitään lääkitystä ei ole.

Vierailija kirjoitti:

Ainakin on oman vaimonsa nähnyt, joka on ilahduttavasti lähes samanikäinen.

Olen lukenut Kingiä aika paljon 30 vuoden aikana, eikä ensimmäisenä lukemastani tule mieleen naisten dissaaminen! Hyvin se on kuvaillut miehiäkin, erilaisia ihmisiä ja tyyppejä. Kysehän on fiktiosta, tarinan hahmon näkökulmasta ja mielipiteestä. On se nyt perkele, jos ei kirjoittaja saa kirjoittaa!

Taustatiedoksi: olen päälle 40-vuotias N ja huomattavasti epäviehättävämpi kuin 10 saati 20 vuotta sitten. Koen asian luonnolliseksi muuttumiseksi. Ikätovereissani on paljon hyvännäköisiä.

Inhoan sovinisteja, mutta King ei sellaiselta vaikuta vähääkään.

Minä olen jo yli 50-vuotias, ja luen Kingiä edelleen. En ole huomannut sovinismia kirjoissa. Yleensä kirjoissaan juuri miehet ovat pösilöitä, alkoholisteja, ja käyttäytyvät typerästi. Naishahmot (etenkin pääosissa) ovat sen sijaan voimakkaita ja viisaita tyyppejä.

Mutta kuten oikeassa elämässä, myös kirjoissa on erilaisia ihmisiä. Naisia ja miehiä. Ja niin pitääkin olla. Eivät kaikki ole yhdestä, täydellisestä muotista valettuja. Se vasta tylsää olisikin. Ei tuollaisista klooneista saisi minkäänlaista kirjallisuutta edes aikaiseksi.

Ärsyttää kieltämättä tämä, että nykyään ollaan todella herkkähipiäisiä. Joku loukkaantuu ihan aina.

Vierailija kirjoitti:

Jospa Stephen King on nähnyt Välimerellä lomaillessaan suomalaisia naisia makaamassa tupakka suussaan kireissä legginsseissä  humalassa aurinkovoiteesta kiiltävinä sammuneina rannalla tai yöllä diskossa.

Mikähän sinäkin kuvittelet olevasi. Kunhan yrität keksiä jotain itseäsi rumempaa, mikä tuskin on mahdollista.

Vierailija kirjoitti:

No esim. Julma Leikki, päähenkilö on 39vuotias ja käy mantrana läpi ulkonäköään mainiten "pakenevan leukansa"  "kanamaisen kaulansa" ja " viisi vuotta sitten harmaantuneet hiuksensa". Kuulostaa enemmän kuusikymppiseltä kuin nelikymppiseltä!

Tai Langoleerit, päähenkilö kuvailee koneessa olevaa naismatkustajaa " arkiseksi keski-ikäiseksi naiseksi jonka viehätysvoima alkaa kovaa vauhtia lakastua"

Nuorena tähän ei kiinn'ttänyt huomiota, mutta nyt alkaa ärsyttää :D

Ap

Ne kirjat on jostain 80-luvulta. 

Ihmiset vanhenivat ennen nopeammin kuin nykyään. 40-vuotiaat olivat jo tosi tädin/sedän näköisiä. 

Toisaalta Stephen Kingillä saattaa olla "nuorempi" maku, eli keski-ikäiset ei itseä kiinnosta. Kingin tapa kirjoittaa naisista on erittäin ärsyttävä, ja siitä on paljon keskustelu netissäkin esim. menwritingwomen-ryhmässä. 

Assburger kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ne kirjat on vanhoja.

Ennen ihmiset rapistuivst aiemmin.

Kun katson lapsuuteni valokuvia, 50- vuotiaat olivat oikeasti vanhuksia.

Silloin ei meikattu yhtä paljon.

Miltä tuon ikäiset suominaiset näyttävät jos otetaan meikit pois?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ainakin on oman vaimonsa nähnyt, joka on ilahduttavasti lähes samanikäinen.

Olen lukenut Kingiä aika paljon 30 vuoden aikana, eikä ensimmäisenä lukemastani tule mieleen naisten dissaaminen! Hyvin se on kuvaillut miehiäkin, erilaisia ihmisiä ja tyyppejä. Kysehän on fiktiosta, tarinan hahmon näkökulmasta ja mielipiteestä. On se nyt perkele, jos ei kirjoittaja saa kirjoittaa!

Taustatiedoksi: olen päälle 40-vuotias N ja huomattavasti epäviehättävämpi kuin 10 saati 20 vuotta sitten. Koen asian luonnolliseksi muuttumiseksi. Ikätovereissani on paljon hyvännäköisiä.

Inhoan sovinisteja, mutta King ei sellaiselta vaikuta vähääkään.

Minä olen jo yli 50-vuotias, ja luen Kingiä edelleen. En ole huomannut sovinismia kirjoissa. Yleensä kirjoissaan juuri miehet ovat pösilöitä, alkoholisteja, ja käyttäytyvät typerästi. Naishahmot (etenkin pääosissa) ovat sen sijaan voimakkaita ja viisaita tyyppejä.

Mutta kuten oikeassa elämässä, myös kirjoissa on erilaisia ihmisiä. Naisia ja miehiä. Ja niin pitääkin olla. Eivät kaikki ole yhdestä, täydellisestä muotista valettuja. Se vasta tylsää olisikin. Ei tuollaisista klooneista saisi minkäänlaista kirjallisuutta edes aikaiseksi.

Ärsyttää kieltämättä tämä, että nykyään ollaan todella herkkähipiäisiä. Joku loukkaantuu ihan aina.

Sinä olet vanha ja olet tottunut sovinismiin sen takia, että se oli ennen itsestäänselvyys. Nuoret ihmiset elävät erilaisessa maailmassa kuin mitä oli sinun nuoruudessasi. 

Ja esim. tuossa Langolieereissä oli ex-vaimo, joka kuvattiin kylmänä paskana, koska ei halunnut lapsia. Ja miespäähenkilö löi sitä naista, ja lukijoiden oli silti oltava sen miehen puolella. 

Voit toki itse lukea ihan mitä tykkäät, mutta jos et kestä sitä että suosikkikirjojasi arvostellaan, niin ei tartte tulla keskusteluun mukaan. 

On nähnyt, mutta on turhan vieraskorea. Kolmekympin kohdalla alkaa naisen viehätysvoima hiipua aika tavalla.

Olen nuoresta asti aina lukenut paljon, mutta nyt ihan viime vuosina on alkanut tökkiä. Varsinkin juuri tämänkin ketjun aiheena oleva joidenkin kirjailijoiden asenteellisuus, oli sitten kyse vanhenevista naisista, nuorista naisista, tai miehistä. Kun se sama ihmistyyppi kuvataan aina samalla tavalla, usein ikävästi tai ihannoivasti, tulee tunne että lukee vaan kirjailijan henkilökohtaista paatosta.

stephen on oikeassa kirjoitti:

On nähnyt, mutta on turhan vieraskorea. Kolmekympin kohdalla alkaa naisen viehätysvoima hiipua aika tavalla.

Kommentoija on itse 50-v mies, joka on täysin kulahtanut, mutta ei huomaa sitä itse.

Mun mielestä siihen King-leffaan, jossa kirjailija joutuu yli nelikymppisen, ei niin kovin hehkeän ja ylipainoisen naisen vangitsemaksi ja melkein silpomaksi ja vähän salvomaksikin, on niin selkeä allegoria siitä, mitä King on mieltä vanhemmista naisista, etenkin, jos ne ovat hänen fanejaan: näiden naisten fanitus on kuin kidutusta ja moinen kuristusote puristaa genitaalitkin kasaan.

King  ei haluaisi, että hänen yleisönsä on vääränlaista eli keski-ikäisiä naislukijoita, uskollisia ja innokkaita ehkä mutta Kingin mielestä ei hänen arvolleen sopivia. Yleisön pitäisi olla  kaunokirjallisia kriitikkoauktoriteetteja eli statukseltaan korkeita miehiä tai sitten niitä ihania nuoria lukijoita tai ainakin nyt miehiä, eikä jotain ihme kotiäitejä.  Voin kuvitella, miten hirveän ahdistavaksi hän on kokenut lukutilaisuuksissa kimppuunsa rynnistävät vanhenevat naiset. Mielikuvitus on sitten loihtinut ilmoille tarinan, jossa kirjailija joutuu faninsa kaappaamaksi. Tää viesti on niin selvästi sen leffan pinnan alla, että ei se ole edes pinnan alla. Ei se tee leffasta huonoa (leffa on huono jo muista syistä) ja senkun kirjoittaa mitä kirjoittaa.

Toi tarina oli kuitenkin selvääkin selvemmin Kingin tapa purkaa inhoa tiettyä ihmistyyppiä kohtaan. Ja jotta viesti olisi mahdollisimman selvä, taas kerran Kingin päähenkilö on mieskirjailija. Ja toki leffan loppukin alleviivaa viestiä. Toivottavasti Kingillä inho helpotti sitten kun se oli purettu allegoriaksi. Omien fanien halveksunta ei kyllä musta osoita hyvää makua. Itsellä oli epämukava olo leffaa katsoessa.

Kingin krjoissa on kahdenlaisia naisia. Ihania kilttejä naisia, jotka heittävät vähän äijämäistä läppää. Ja sitten nalkuttavia hirviöitä, jotka tekevät esim. poikansa elämästä helvettiä.

Ja nuo hirviöt kuvataan yleensä lihavina keski-ikäisinä naisina.

Kummatkin naiskuvat ovat aika yksipuolisia ja ovat ärsyttäneet minua, kun olen lukenut näitä kirjoja aikuisena. Nuorena ne meni kyllä ihan täydestä. 

Vierailija kirjoitti:

Jospa Stephen King on nähnyt Välimerellä lomaillessaan suomalaisia naisia makaamassa tupakka suussaan kireissä legginsseissä  humalassa aurinkovoiteesta kiiltävinä sammuneina rannalla tai yöllä diskossa.

Kyllä te ulimiehet olette surullista sakkia.

Yksinäisissä harhoissanne

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ainakin on oman vaimonsa nähnyt, joka on ilahduttavasti lähes samanikäinen.

Olen lukenut Kingiä aika paljon 30 vuoden aikana, eikä ensimmäisenä lukemastani tule mieleen naisten dissaaminen! Hyvin se on kuvaillut miehiäkin, erilaisia ihmisiä ja tyyppejä. Kysehän on fiktiosta, tarinan hahmon näkökulmasta ja mielipiteestä. On se nyt perkele, jos ei kirjoittaja saa kirjoittaa!

Taustatiedoksi: olen päälle 40-vuotias N ja huomattavasti epäviehättävämpi kuin 10 saati 20 vuotta sitten. Koen asian luonnolliseksi muuttumiseksi. Ikätovereissani on paljon hyvännäköisiä.

Inhoan sovinisteja, mutta King ei sellaiselta vaikuta vähääkään.

Minä olen jo yli 50-vuotias, ja luen Kingiä edelleen. En ole huomannut sovinismia kirjoissa. Yleensä kirjoissaan juuri miehet ovat pösilöitä, alkoholisteja, ja käyttäytyvät typerästi. Naishahmot (etenkin pääosissa) ovat sen sijaan voimakkaita ja viisaita tyyppejä.

Mutta kuten oikeassa elämässä, myös kirjoissa on erilaisia ihmisiä. Naisia ja miehiä. Ja niin pitääkin olla. Eivät kaikki ole yhdestä, täydellisestä muotista valettuja. Se vasta tylsää olisikin. Ei tuollaisista klooneista saisi minkäänlaista kirjallisuutta edes aikaiseksi.

Ärsyttää kieltämättä tämä, että nykyään ollaan todella herkkähipiäisiä. Joku loukkaantuu ihan aina.

Sinä olet vanha ja olet tottunut sovinismiin sen takia, että se oli ennen itsestäänselvyys. Nuoret ihmiset elävät erilaisessa maailmassa kuin mitä oli sinun nuoruudessasi. 

Ja esim. tuossa Langolieereissä oli ex-vaimo, joka kuvattiin kylmänä paskana, koska ei halunnut lapsia. Ja miespäähenkilö löi sitä naista, ja lukijoiden oli silti oltava sen miehen puolella. 

Voit toki itse lukea ihan mitä tykkäät, mutta jos et kestä sitä että suosikkikirjojasi arvostellaan, niin ei tartte tulla keskusteluun mukaan. 

Epäilen, että jotkut lukevat kirjoja, katsovat elokuvia ja näytelmiä vain löytääkseen niistä sitä sovinismia, kulttuurista omimista, tai mitä paheksuttavaa milloinkin. Kai sekin on yksi tapa.

Vierailija kirjoitti:

Ei ole uutinen että Stephen King on sovinisti ja elää kirjoissaan ällöttäviä fantasioitaan.

Sanoisin että naisvihaa ja piilopedoa mutten sano.

Vierailija kirjoitti:

Mun mielestä siihen King-leffaan, jossa kirjailija joutuu yli nelikymppisen, ei niin kovin hehkeän ja ylipainoisen naisen vangitsemaksi ja melkein silpomaksi ja vähän salvomaksikin, on niin selkeä allegoria siitä, mitä King on mieltä vanhemmista naisista, etenkin, jos ne ovat hänen fanejaan: näiden naisten fanitus on kuin kidutusta ja moinen kuristusote puristaa genitaalitkin kasaan.

King  ei haluaisi, että hänen yleisönsä on vääränlaista eli keski-ikäisiä naislukijoita, uskollisia ja innokkaita ehkä mutta Kingin mielestä ei hänen arvolleen sopivia. Yleisön pitäisi olla  kaunokirjallisia kriitikkoauktoriteetteja eli statukseltaan korkeita miehiä tai sitten niitä ihania nuoria lukijoita tai ainakin nyt miehiä, eikä jotain ihme kotiäitejä.  Voin kuvitella, miten hirveän ahdistavaksi hän on kokenut lukutilaisuuksissa kimppuunsa rynnistävät vanhenevat naiset. Mielikuvitus on sitten loihtinut ilmoille tarinan, jossa kirjailija joutuu faninsa kaappaamaksi. Tää viesti on niin selvästi sen leffan pinnan alla, että ei se ole edes pinnan alla. Ei se tee leffasta huonoa (leffa on huono jo muista syistä) ja senkun kirjoittaa mitä kirjoittaa.

Toi tarina oli kuitenkin selvääkin selvemmin Kingin tapa purkaa inhoa tiettyä ihmistyyppiä kohtaan. Ja jotta viesti olisi mahdollisimman selvä, taas kerran Kingin päähenkilö on mieskirjailija. Ja toki leffan loppukin alleviivaa viestiä. Toivottavasti Kingillä inho helpotti sitten kun se oli purettu allegoriaksi. Omien fanien halveksunta ei kyllä musta osoita hyvää makua. Itsellä oli epämukava olo leffaa katsoessa.

Ja totta kai kyseessä oli nimenomaan lihava, pelottava mutta myös jotenkin säälittävä yksinäinen nainen, jolla oli sokeriaddiktio. 

Onko Kingin kirjoissa yhtään lihavaa naista, joka olisi kuvattu positiivisesti? 

Vierailija kirjoitti:

Assburger kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ne kirjat on vanhoja.

Ennen ihmiset rapistuivst aiemmin.

Kun katson lapsuuteni valokuvia, 50- vuotiaat olivat oikeasti vanhuksia.

Silloin ei meikattu yhtä paljon.

Miltä tuon ikäiset suominaiset näyttävät jos otetaan meikit pois?

Meikit kyllä usein enempi vanhentaa kuin nuorentaa. Meikkivoiteet ja puuterit kerääntyy juonteisiin ja vahva meikki tekee kolkon näköiseksi. Ikääntyvän naisen iholle ja piirteille sopii usein paremmin kevyt ja heleä meikki.

Kommentista näkyy, ettet tiedä meikeistä oikein mitään, koska todellisuudessa asia on aivan päinvastoin. Moni nainen lopettaa meikkaamisen, kun ikää tulee, koska se on a) haastavampaa b) ei kiinnosta enää.

Vierailija kirjoitti:

Mun mielestä siihen King-leffaan, jossa kirjailija joutuu yli nelikymppisen, ei niin kovin hehkeän ja ylipainoisen naisen vangitsemaksi ja melkein silpomaksi ja vähän salvomaksikin, on niin selkeä allegoria siitä, mitä King on mieltä vanhemmista naisista, etenkin, jos ne ovat hänen fanejaan: näiden naisten fanitus on kuin kidutusta ja moinen kuristusote puristaa genitaalitkin kasaan.

King  ei haluaisi, että hänen yleisönsä on vääränlaista eli keski-ikäisiä naislukijoita, uskollisia ja innokkaita ehkä mutta Kingin mielestä ei hänen arvolleen sopivia. Yleisön pitäisi olla  kaunokirjallisia kriitikkoauktoriteetteja eli statukseltaan korkeita miehiä tai sitten niitä ihania nuoria lukijoita tai ainakin nyt miehiä, eikä jotain ihme kotiäitejä.  Voin kuvitella, miten hirveän ahdistavaksi hän on kokenut lukutilaisuuksissa kimppuunsa rynnistävät vanhenevat naiset. Mielikuvitus on sitten loihtinut ilmoille tarinan, jossa kirjailija joutuu faninsa kaappaamaksi. Tää viesti on niin selvästi sen leffan pinnan alla, että ei se ole edes pinnan alla. Ei se tee leffasta huonoa (leffa on huono jo muista syistä) ja senkun kirjoittaa mitä kirjoittaa.

Toi tarina oli kuitenkin selvääkin selvemmin Kingin tapa purkaa inhoa tiettyä ihmistyyppiä kohtaan. Ja jotta viesti olisi mahdollisimman selvä, taas kerran Kingin päähenkilö on mieskirjailija. Ja toki leffan loppukin alleviivaa viestiä. Toivottavasti Kingillä inho helpotti sitten kun se oli purettu allegoriaksi. Omien fanien halveksunta ei kyllä musta osoita hyvää makua. Itsellä oli epämukava olo leffaa katsoessa.

Olisiko ollut ok, jos asetelma olisi ollut toisinpäin? Eli läski mies vangitsisi naiskirjailijan?