Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Onko Stephen King edes nähnyt nelikymppistä naista kun kuvailee kirjossaan nämä kalkkunanleukaisiksi ja viehätysvoimaltaan hiipuviksi?
Kommentit (212)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onkohan tällä trollilla omaisia, ystäviä, ylipäänsä läheisiä ihmissuhteita? Miten hän kohtelee muita netin ulkopuolella? Minkälainen ihminen saa suurimman ilonsa toisten loukkaamisesta?
Mitä se sulle kuuluu. Marise sinä siitä 80 sentistä, mulla on koko euro.
En pidä feministejä edes ihmisinä joten en koe ketään loukkaavani.”Ei mulla oo nukkumaanmenoaikaa.”
”Mitä se sulle kuuluu.” 😂😂
Nyt jonne nukkumaan, oot paljastunut.Vai että oikein paljastunut. Herranen aika sentään, sä siis tunnet mut?
Voi jeesus te feministit olette yksinkertaisia.Älä viitsi vetää Jeesusta tähän, Jeesus piti naisiakin ihmisinä ja kehotti kohtelemaan muita kuten toivoisi itseään kohdeltavan.
Ai että, ei ihme että olet kuutamolla kun uskot johonkin satukirjan hahmoihinkin. Ei ihme ettei kukaan halua maksaa teille euroa euron duunista.
Jeesus oli kyllä ihan historiallinen henkilö. Hänen jumalallisuutensa on sitten uskon asia ja jokaisen henkilökohtainen mielipide, mutta historiallisena henkilönä hän on ihan todellinen.
Buhahahahahah. Huutonaurua harhaiselle feministille.
En tiedä muuta, mutta sinun historiantuntemuksesi on todella matala. Taidat siis ihan oikeasti olla Jonne.
Eikö äitisi seuraa tietokoneenkäyttöäsi?
M44
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
King on mielestäni erinomainen naisten kuvaaja. Hän on yh-äidin kasvattama ja on aina kertonut arvostavansa naisia ja pitävänsä heitä voimakkaina ja herkkinä.
Mielestäni tuollaista kuvausta on myös muiden kirjailijoiden teksteissä ja se on aivan osuvaa. Se on nykyaikaa, että nelikymppisen orastavasta kalkkunasta ja kauhuista peilin edessä ei saisi puhua. Pitää joko olla sinut rupsahtamisen kanssa tai kiristää rupsut pois ja olla puhumatta niistä tai sitten olla voimaantunut rupsu, jonka rupsuista ei kuitenkaan saa puhua.
Tosiasia on, että 40+ sitä vanhenemista alkaa tapahtua, niin miehillä kuin naisillakin. Ei Kingin kirjoissa mitenkään erityisesti naisia kuvata rehellisesti, vaan ihan kaikenlaisia ihmisiä.
Luin juuri Sue Graftonin aakkosdekkarit, joissa Kinsey seikkailee 80-luvulla ja sieltä vasta löytyy huvittavia lyhyitä kuvauksia ihmisistä, jotka pursuilevat vaatteistaan, joiden tyvikasvu vaikuttaa itäblokkimaiselta tai joiden parasta ennen -päiväys on mennyt. Huumorilla ja rehellisesti.
Juuri näin. Ihminen todellakin vanhenee vauhdilla nelikymppisenä. Keho jotenkin sortuu kuin laho lato.
Aakkosdekkarit on hyviä. Täytyisi lukea niitä taas. 👌
Vierailija kirjoitti:
Olen lukenut varmaan kolme satunnaisesti valikoitunutta Kingin romaania. Muistan vain, että jokaisessa mainittiin naisten kuukautiset tavalla tai toisella, mitä pidin hieman outona mieskirjailijalta.
Ai, minusta on aika virkistävä ajatus, että mies(kirjailija) ylipäätään suo ajatuksen naisten kuukautisille. Olen lukenut Kingejä vähän, joten en kyllä tiedä miten niitä on kirjoissaan käsitelty. Voin kyllä tietysti kuvitella.
MInkäikäisena Kingi ton kirjoitti?
King on aina välttänyt rasismia ja seksismiä. Silti hän joutui myrskyn silmään kun meni sanomaan, että hänen mielestään taiteilijan (kirjailijan) teoksia pitää arvioida ainoastaan niiden sisällön, eikä tekijän ihonvärin tai kulttuurin tai vastaavan kautta. Siitä oli tulla cancelointi, koska nykyään jenkeissä on valloilla sellainen ajattelu, että sillä tekijällä on enemmän merkitystä kuin taiteella. Vähän kuin sen tumman runotytön tekstien kääntäminen. Tietyt kääntäjät ei kelvanneet, piti olla mustaihoinen. Tämähän on ihan järjetöntä, koska kääntäjäksi pitää tietysti valita pätevin ja osaavin, ei musta, keltainen, valkoinen tai punainen.
King oli siis ihan oikeassa, mutta sai näpeilleen. Hän vaikeni asiasta, en muista joutuiko pyytämään anteeksi. Mutta siitä olen ihan varma, että King fiksuna tietää mikä vaara tuossa on. Hän on kirjoittanut lukuisia kirjoja siitä, miten paha ja epäterve aines valtaa ja hallitsee ihmismassoja, vaikka nämä eivät sitä itse tajua. Mutta jos hän kirjoittaisi siitä nyt suoraan, olisi hänen uransa ohi ja hän joutuisi tähän karmeaan kahtijakoon ja sen pelinappulaksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tuo nimi King on täynnä ironiaa.
Se kirjoissa just on herkullista kun kirjailijat kuvaa hahmoja värikkäästi. En ymmärrä miten siitäkin voidaan vetää jotain naisvihaa, ihan päinvastoin. Hyvä että naisetkin kuvataan ihmisinä, eikä jonain nukkemaisina elottomina muovinaamoina, kuten yleensä amerikkalaisessa viihdemaailmassa.
Kyllä mulla ainakin on helttaa leuan alla, tai kaksi leukaa. Olen muutenkin sekvösti elämän ravistama ja pieksämä ilmestys, en mikään tuore täydellinen kukannuppu, ei kukaan neljänkympin ylittänyt ole.
. T. Seuraavax viiskymppinen
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tuota noin, faktojahan nuo vaan miesten silmissä on. Hiipuminen alkaa kyllä jo ennen 3-kymppiä...
Että ihan turhaan itkette, ei varmasti ole miestä joka 4-kymppisen kokisi puoleensavetävämpänä kuin saman naisen nuorena, ellei sitten mittasuhteet ole merkittävästi muuttuneet.
Vierailija kirjoitti:
Mun mielestä siihen King-leffaan, jossa kirjailija joutuu yli nelikymppisen, ei niin kovin hehkeän ja ylipainoisen naisen vangitsemaksi ja melkein silpomaksi ja vähän salvomaksikin, on niin selkeä allegoria siitä, mitä King on mieltä vanhemmista naisista, etenkin, jos ne ovat hänen fanejaan: näiden naisten fanitus on kuin kidutusta ja moinen kuristusote puristaa genitaalitkin kasaan.
King ei haluaisi, että hänen yleisönsä on vääränlaista eli keski-ikäisiä naislukijoita, uskollisia ja innokkaita ehkä mutta Kingin mielestä ei hänen arvolleen sopivia. Yleisön pitäisi olla kaunokirjallisia kriitikkoauktoriteetteja eli statukseltaan korkeita miehiä tai sitten niitä ihania nuoria lukijoita tai ainakin nyt miehiä, eikä jotain ihme kotiäitejä. Voin kuvitella, miten hirveän ahdistavaksi hän on kokenut lukutilaisuuksissa kimppuunsa rynnistävät vanhenevat naiset. Mielikuvitus on sitten loihtinut ilmoille tarinan, jossa kirjailija joutuu faninsa kaappaamaksi. Tää viesti on niin selvästi sen leffan pinnan alla, että ei se ole edes pinnan alla. Ei se tee leffasta huonoa (leffa on huono jo muista syistä) ja senkun kirjoittaa mitä kirjoittaa.
Toi tarina oli kuitenkin selvääkin selvemmin Kingin tapa purkaa inhoa tiettyä ihmistyyppiä kohtaan. Ja jotta viesti olisi mahdollisimman selvä, taas kerran Kingin päähenkilö on mieskirjailija. Ja toki leffan loppukin alleviivaa viestiä. Toivottavasti Kingillä inho helpotti sitten kun se oli purettu allegoriaksi. Omien fanien halveksunta ei kyllä musta osoita hyvää makua. Itsellä oli epämukava olo leffaa katsoessa.
”King-leffa”?? :D
Olet siis nähnyt filmatisoinnin kirjasta nimeltä Piina (Misery). Kannattaa muistaa, että elokuvaan sisältyy myös muun tekijäkunnan näkemyksiä ja tulkintoja kuin pelkästään sen kirjailijan, jonka teokseen käsikirjoitus perustuu. Tässä ketjussa puhutaan nyt Kingistä alkuperäislähteenä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä kaikkea vaadit kirjalta/kirjailijalta, jotta voisit kuulua "voittajiin".
Esim. "Se" kertoo todella hyvin pienen kylän ei-lainkaan-täydellisestä elämästä, kiusaamisesta, väkivallasta ja päähenkilöinä ovat "häviäjät". Toki siinä porukassa on myös poikia (eikä yhtään triggeröitynyttä lesboa), joten se ei varmaankaan ole sinulle riittävästi.
Hahhaa, ihmeparantuminen itsesäälistä... tajusin, ettei pidä mennä nurkkaan itkemään, kun pojat vetää letistä, joten vastaan sittenkin: Täällähän moni King-tietäjä on osannut sanoa tosta Kingin todellisen elämän avioliitosta, että on ikäisensä vaimon kanssa ja onnellinen siinä.
Mä haluaisin lukea just tän kirjan, jossa rakkaus kukoistaa jopa silloin, kun rakkaussuhteen molemmat osapuolet on jo nätisti sanottuna aikuisia myös ulkonäöltään mutta samaan aikaan se kirja ei olisi vetelä juoneton laahustus. Mitä King esim. tuntee vaimoaan kohtaan? Olisipa huippua, jos hän sijoittaisi tämän kuvion osaksi fiktiotaan, voin kuvitella, mikä syvätaso siitä tekstiin syntyisi.
Onhan kirjallisuudessa aina välillä realistisia parisuhdetarinoita, mutta ne on aina kaunokirjalliseksi pyrkivää haahuilua, ei viihdettä. Jos kirjassa on vetävä juoni, henkilöhahmot ontuvat aina, muillakin tavoin kuin latteina naishahmoina. Jos saisi molemmat samassa paketissa, niin olisi jo hyvä mulle.
SE ei ollut kovin hyvin kirjoitettu kirja, jos oikein muistan? Ja tuo hyvin kirjoittaminen, mitä se kulloinkin sitten on, on ehkä kuitenkin se, minkä varassa kirja onnistuu tai kaatuu. Kingin paras tuotanto taisi olla Hohto ja Carrie. Molemmissa King hyödynsi oikein olan takaa itseään (Hohdossa kuvattu alkoholismi ja kirjailijan hajoaminen sen johdosta on aika ilmeinen omien huonojen puolien kuvaus). Siitä tuli syvyyttä hahmoihin. Miksi se suotta tuhlaa energiaansa onttoihin naishahmoihin, jos se kuitenkin voisi hyödyntää omaa, ilmeisesti syvää rakkauttaan omaan vaimoaan kohtaan kirjojensa parisuhteiden kuvauksessa? Kun se hyödyntää omaa itseäänkin?
King ei ole ainoa onnellisessa parisuhteessa oleva mies, joka silti kirjoissaan ei "alennu" tyytymään tällaiseen parisuhdemalliin vaan kirjoittelee niitä miessiirappia edustavia 20-vuotias nainen jumaloi 60-vuotiasta mieskirjailijaa -fantasioita (äärimmilleen kärjistettynä). Kauheaa tuhlausta, monin tavoin.
Hohdossa ja Carriessa allegoria on viety paljon pidemmälle kuin siinä "ruma keski-ikäinen akka on kaapannut minut" -leffassa, joten lopputuloksena on pari onnistunutta pläjäystä. SE oli paljon ulkokohtaisempi ja pelasi enemmän pelkän kauhun varassa, mutta kirjallinen kauhu vaan on todella vaikea laji ilman noita syvätasoja.
Kirjavinkkejä otetaan vastaan, ehkä joku ton uskottavalla rakkaustarinalla ryyditetyn jännityskirjan on jo kirjoittanutkin. Ei vaan oo tullut mulla vastaan!
Et ole perehtynyt Kingin tuotantoon kovinkaan hyvin. Kokeilepas Liseyn tarina.
Mainittu tässäkin ketjussa pari kertaa.
Vierailija kirjoitti:
MInkäikäisena Kingi ton kirjoitti?
Eniten taidetaan kritisoida 70- ja 80-luvun tuotantoa eli pari-kolmekymppisenä.
Alue: Aihe vapaa
Historiaa, poikaparka. Historiaa. Olen kyllä Raamattuunkin tutustunut.