Jätän vakavavasti sairaa aviomieheni

Sinulla on oikeus tehdä niin

Menit sitten naimisiin vaikka et halunnutkaan rakastaa kuin myötämäessä? Oliko kuitenkin upeat häät, nehän sinä halusit?

"Uudelleen läpi". eli on ap tainnut kestää vastamäessäkin, mutta voimat ne voi loppua itse kullakin.

Joskus on viisainta varmistaa oma hyvinvointi tuossa tilanteessa. Useinhan se menee niinpäin että mies jättää vakavasti sairaan vaimonsa tai ottaa eron kun perheeseen syntyy vammainen lapsi.

Ap:han sanoi, että hänen miehensä on kieltäytynyt terapiasta. Eli on siis päättänyt, että vaimo on se paskasanko. Minun mielipiteeni on se, ettei vakavastikaan sairas ihminen saa mennä sairautensa taakse piiloon ja käyttää muita ihmisiä tunteiden tunkiona. Tämän sanon itse vakavasti sairaana ihmisenä, joka purkaa pahaa oloaan terapian lisäksi läheisille, muttei läheisiin.

Kai mies vaistoaa, mitä ap ajattelee. Välittävä ihminen järjestää toiselle terapiaa, terapeutit tekevät myös kotikäyntejä. Minä en usko, että ap on edes yrittänyt.

Enkä ymmärrä lainkaan, raukka jättää toisen vaikeassa tilanteessa, juuri kun apua tarvitaan.'

Mietin sitä, että helpottaako se eroaminen asiaa millään tavalla kuitenkaan. Katoaako tietoisuus sen toisen ihmisen tilanteesta ja siitä että nyt hän joutuu selviytymään yksin? Jättääkö asia kuitenkaan rauhaan?

Silti ymmärrän erittäin hyvin, että katkeran ja kitkerän ihmisen kanssa on todella raskasta elää. Johtui se mielen myrkky sitten mistä asiasta tahansa. Eniten tuossa tapauksessa se sairastunut mies tarvitsisi asiantuntevaa apua. Se auttaisi paljon enemmän kuin mikään pintapuolinen ratkaisu kuten ero.

Ajatelkaa hyvät ihmiset, ap:n miehellä on uusiutunut syöpä, ennuste ei ole ehkä hyvä, ja ap jättää kuin nallin kalliolle, hirveältä tuntuu. Uusiutunut syöpä ei ole läpihuutojuttu,siinä tarvitaan läheistä tukemaan EHDOTTOMASTI!

Hylkäisittekö myös lapsenne ap:n ymmärtäjät jos lapsi sairastuisi syöpään muuttuen vihaiseksi ja kiittämättömäksi? Se vasta rankkaa olisi

Ettäs kehtaat hylätä uusiutunutta syöpää sairastavan aviomiehesi, kai tiedät, että ENNUSTE ELINAJASTA ei ole hyvä!

itsekäs, paskiainen

Ja nosto

Ai, vapautat itsesi kahleista ap, miehelläsi ei taida olla pitkää elinaikaa,että voiko pahemmin satuttaa. Siitä vaan paperi tiedoksi.

Ap, ole itsekäs ja odota vielä hetki. Parhaassa tapauksessa saat hyvät vakuutusrahat ja leskeneläkkeen. Kas, kun täällä ei vielä tätä korttia ole nostettu.(!)

Tsemppiä sinulle ap. Tee ratkaisusi sydäntäsi kuunnellen. Itse tiedät, mikä on oikein :)

Rahalla ei saa elinpäiviä!!!!!!!!!!

Niin. Miten se oli se vastamäki? Oliko kirkkohäät?

Surullista, mutta ymmärrettävää. Itse sairastin noin kaksi vuotta vakavasti (fyysisesti ja varmasti jollain tasolla henkisestikin) ja onneksi mieheni pysyi rinnallani. En olisi selvinnyt ilman häntä ja nyt kun olen terve, suhde on parempi kuin ikinä. En ymmärrä, kuinka joku voikaan rakastaa minua niin paljon, että uhraa nuoruudestaan vuosia. 

Kunnon paskaämmiä nämä, jotka jättävät, kun toinen sairastuu. Koettu on. Uskomattomia narsisteja.

[quote author="Vierailija" time="03.08.2014 klo 17:58"]Toivotaan, että ap löytää upean miehen, sairastuu rintasyöpään ja tulee dumpatuksi.

[/quote]

Minä toivon sinulle samaa mitä sinä aloittajalle.

Ootteko hakeneet apua esim. psykogilta tai parisuhdeterapiasta, sairaalapappi on myös monesti apuna, vaikka ei uskonnosta puhuttaisikaan. Sairaalan sostyöntekijältä saatte myös apua ja tietoa.  Vertaistukiryhmistä moni saa myös apua ja ymmärrystä. Ehkä itse olet lepoa vailla ja myös masentunut? Rakastatko miestäsi vielä?

[quote author="Vierailija" time="03.08.2014 klo 17:57"]Kunnon paskaämmiä nämä, jotka jättävät, kun toinen sairastuu. Koettu on. Uskomattomia narsisteja.

[/quote]

Ei ole pakko jaksaa