Äää, en kestä tätä maalaiselämää!
Olen joutunut jo kolme viikkoa kestämään. Jokaiselle vanhalle "tutulle", eli naapurille, kaverin äidille + entiselle opettajalle pitänyt selittää mitä teen nykyään ja missä asun. Asuin kyseisellä paikkakunnalla viimeksi 10 vuotta sitten. Kaiken huipuksi lähes poikkeuksetta kysymys on "koskas muutat tänne takasin sieltä?". No vittu, en ole muuttamassa.
Mutta eeeei, ei mene kaaliin. Kun siellä ei eletäkään elämää, vaain mennään NAIMISIIN. Kaikki nai SAMASTA SÄÄDYSTÄ, mieluiten naapurinpojan, serkusavioliittoja on, pikkuserkkuliittojakin vielä yleisemmin. Yökh.
Kommentit (16)
No just, tunsit itses kuitenkin vaan erityiseksi ja tärkeeksi ja lisää egon pönkitystä haet tällä muka-turhautumisella. Tosi läpinäkyvää, aikuistuisit.
Missä ihmeessä maalla sinä olet, Intiassa? Ei meillä täällä Suomessa maalla ole säätyjä. Minusta on ihana tavata vanhoja tuttuja, kuulla mitä heille kuuluu, mitä tekevät ja ovatko menneet naimisiin. Kasvapa aikuiseksi niin opit ymmärtämään että kaikkien ei tarvitse muuttaa kaupunkiin elääkseen.
[quote author="Vierailija" time="02.08.2014 klo 23:45"]
No just, tunsit itses kuitenkin vaan erityiseksi ja tärkeeksi ja lisää egon pönkitystä haet tällä muka-turhautumisella. Tosi läpinäkyvää, aikuistuisit.
[/quote]
Ai tärkeäksi missä?
Noin samalla sekunnilla kun kerron asuinpaikkani, opiskelevani ja olevani naimaton, puhtoan pohjakastiin heidän silmissään. :D
He ovat kiinnostuneita kuulumisistasi. Osa ehkä nenäkkään uteliaanakin, mutta suurin osa varmaan ihan hyväntahtoisesti kyselee, mitä "sille Virtasen tytölle nykyään kuuluu". Onhan se tavallaan imartelevaakin, että ihmiset muistavat sinut vuosien jälkeenkin.
Asun maalla ja olen tottunut "kenes tyttöjä sinä oletkaan"-uteluihin. Vaikka joskus ärsyttää, otan kyselyt pääosin ilahtuneena vastaan. Suomalaisessa kulttuurissa ja maailmassa ylipäätään on ihan riittävästi välinpitämättömyyttäkin..
[quote author="Vierailija" time="02.08.2014 klo 23:47"]
Missä ihmeessä maalla sinä olet, Intiassa? Ei meillä täällä Suomessa maalla ole säätyjä. Minusta on ihana tavata vanhoja tuttuja, kuulla mitä heille kuuluu, mitä tekevät ja ovatko menneet naimisiin. Kasvapa aikuiseksi niin opit ymmärtämään että kaikkien ei tarvitse muuttaa kaupunkiin elääkseen.
[/quote]
Hämeessä, Lahden pohjoispuolella.
Junttilandia mikä junttilandia.
Komppaan ap sua täysin! Iteki muutin maalta heti kun mahdollisuus tuli,eikä oo ikävä!Ne kerrat kun käyn vanhempiani moikkaas niin aina koko kylä kyselemässä,"mikä työ?onko kumppania?lapsia?" Ja aina vipaks "kyllä se tyttö vielä takaasin tuloo!" "Anteeksi mutta en..."miksi se on niin vaikee ymmärtää.___.*huoh* ehkä se on se Etelä-Pohjanmaan jääräpäisyys..prkle...
Meilläpäin ihmiset kääntää pään poispäin tai vaihtaa kadun puolta, ettei tarvitsisi kohdata hui niin pelottavaa minua. Ei sekään ole kauhean kivaa. Outoja ihmisiä.
Miks ihmeessä oot sitten viettänyt siellä noinkin kauan aikaa nyt?
[quote author="Vierailija" time="03.08.2014 klo 00:07"]
Miks ihmeessä oot sitten viettänyt siellä noinkin kauan aikaa nyt?
[/quote]
Meille ei tule 4vk aikana vettä. Pakko oli evakuoida itsensä siitä kämpästä.
aloituksesi ei liity maalaiselämään mitenkään, ehkä kotipaikalla vierailuun. minä elän maalaiselämää eikä kukaan kysele yhtään mitään :)
Voi että kuules kultaseni. Täällä "maalla" ei tarkoita sitä että tallotaan varpailla lehmän paskassa ja syötetään pettuleivän loput sioille. Puhuit aika alentavaan sävyyn säädyistä jne. Ihmisiä me maalaisetkin ollaan. :)
Mene pois sieltä missä oletkin jos ei kerran kantti kestä. ;) Jos sulta kaupungissa tultaisiin kysymään mitä teet nykyään yms joku vanha tuttusi, niin olisiko se silloin yhtä paha?
Sellasta se on, kun maalla ajatukset jauhaa ja kiertää pikkukehää, kuin lehmällä.
Mä taas en kestäis kaupunkielämää. Hyi kamala! >___<
T. Koko 15v elämänsä maalla asunut landelikka
Voi sonta