Mies ei uskalla riidellä

Minä olen kilttimies enkä uskalla enkä halua riidellä. Minä aina teen kuin käsketään ja omaa mielipidettä en oikein uskalla esittää. 

m28

Vierailija kirjoitti:

Minä olen kilttimies enkä uskalla enkä halua riidellä. Minä aina teen kuin käsketään ja omaa mielipidettä en oikein uskalla esittää. 

m28

Sama

M28

Älä käytä henkistä väkivaltaa äläkä huuda vaan keskustele asioista, niin saat ehkä miehen osallistumaan "ilman puhdistamiseen".

Myös miehet voivat olla herkkiä. Eikä kenenkään ihmisen tarvitse kuunnella huutamista.

Naisten olisi jo ymmärrättevä se että miehet ei ole enää samanlaisia mitä ne oli vaikka 1950 luvulla.

Nykyään miehetkin ovat yhtälailla pelokkaita,herkkiä,tunteellisia ja arkoja kuin naisetkin.

Ajat muuttuu ja naisten pitäisi ymmärtää tämä  asia.

Vierailija kirjoitti:

Naisten olisi jo ymmärrättevä se että miehet ei ole enää samanlaisia mitä ne oli vaikka 1950 luvulla.

Nykyään miehetkin ovat yhtälailla pelokkaita,herkkiä,tunteellisia ja arkoja kuin naisetkin.

Ajat muuttuu ja naisten pitäisi ymmärtää tämä  asia.

Tämä.

Hei sähän voit...Hommata nyrkkeily säkin , sellasen jonka voi ripustaa kattoon ja nyrkkeiyhanskat, ja takoa sitä sydämesi kyllyydestä , se henkinenkin väkivalta On pahasta.

🥊🥊

Kuulostaa joltain keskenkasvuisten teinien ongelmalta

Riitely - mitä se on? Sitä että uskaltaa panna rajat kun toinen yrittää alistaa tai käyttää hyväkseen. Hyvään parisuhteeseen kuuluu rakentava keskustelu ja kummallakin on oikeus pitää puolensa. Riidellä voi myös pitämällä mykkäkoulua ja väistelemällä, missä sanotaan että riitely ilmenee vain huutamisena. Asioiden ja ongelmien kohtaaminen on tärkeää.

Onko mies huonokuuloinen, kun ääntä pitää korottaa? 

Vierailija kirjoitti:

Ottakaa yksi päivä viikossa riitelypäiväksi. Silloin voit kirkua, raivota ja solvata miestäsi teille molemmille sopivana ajankohtana. Mies puolestaan esittää vihaista ja järkyttynyttä ja toistelee niitä yhdessä sopimianne fraaseja, joilla saat otettua lisää kierroksia.

Ja lopuksi raivokasta sovintoseksiä.

Vierailija kirjoitti:

Juuri tämä on se naisen logiikka jota mies ei ymmärrä. Pitäisi olla samaa ja eri mieltä yhtäaikaa että nainen on tyytyväinen.

Ja ainoastaa siksi että nainen saa syyn huutaa ja raivota.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ottakaa yksi päivä viikossa riitelypäiväksi. Silloin voit kirkua, raivota ja solvata miestäsi teille molemmille sopivana ajankohtana. Mies puolestaan esittää vihaista ja järkyttynyttä ja toistelee niitä yhdessä sopimianne fraaseja, joilla saat otettua lisää kierroksia.

Ja lopuksi raivokasta sovintoseksiä.

Hiplatkoo ihan itse, hulluko tuollaiseen naiseen enää koskee.

Naiset vaativat tasa-arvoa eli mies ei saisi olla mies ja sitten kun tasa-arvo toteutuu niin sekään ei kelpaa naisille? Nyt tasa-arvon vuoksi miehistä on tullut samanlaisia kuin naisista ja nyt miesten pitäisi taas olla miehiä? Minut on ainakin kasvatettu moderniksi mieheksi ja minä olen herkkä ja passiivinen, en uskalla oikein riidellä.

Vierailija kirjoitti:

Aikuisen ihmisen tulisi kyllä jo osata keskustella asioista ilman, että korottaa ääntään . Kyllä minun mielestäni on ihan järkevää poistua paikalta jos toinen huutaa kitapurjeet lepattaen. Ylipäätään käsittämätöntä, että joku on sitä mieltä että pitää osata riidellä, ei vaan pitää osata keskustella asioista nimenomaan riitelemättä. Katso peiliin, siellä on se syypää, ei miehesi paikalta poistuminen.

Vaikkei huutaisikaan, niin se miten asiat ottaa esille vaikuttaa paljon. Jos toisen äänensävy on halveksuva ja aloittaa vaikkapa sanoin "v-tuttaa ihan s-tanasti yks asia mitä teit/sanoit" niin kyllä siinäkin on sellaiset lähtökohdat käsittelylle että voisi kävellä ovesta ulos.

Ei välttämättä ole siitä kiinni ettei mies uskalla, ehkä se ei vaan halua?

Olen itse tuollaisessa suhteessa parasta aikaa, parin kuukauden seurustelun jälkeen toinen rupesi mököttämään jostain mitättömistä syistä parin viikon välein. Kyselin alussa mistä kiikastaa, mutta siitä se vaan suuttui ja mykkäkoulu jatkui pari päivää.

Jonkin ajan päästä totesin että on parasta vaan antaa toisen mököttää ja jatkan elämää normaalisti ->virhe! Seurauksena oli "äänen korottamista" (eli raivoamista) Syytti mua kaikesta mahdollisesta, minulla oli väärä ajattelutapa, vääränlainen arvomaailma ja en välitä jne jne jne.

Se kysyi miksi olen tällainen(en vieläkään tiedä millainen), yritin selittää omaa näkökantaani asioihin ja kertoa omia mielipiteitä, mutta ehdin puhua tyyliin 10 sek jonka jälkeen toinen ilmoitti ettei kiinnosta ja mun pitää pitää turpani kiinni. Myönnän että tässä vaiheessa mulla keitti yli, ja siitä seurasi huutokilpailu.

Kerran se ei tullut kotiin töiden jälkeen, eikä ilmoittanut mitään, oli mökötysvaihe meneillään niin päättelin että oli vaan mielen osoittamista enkä ota itteeni.

Seuraavien kuukausien aikana toinen hyvin dramaattisesti pakkas kamojaan ja oli lähdössä 4 kertaa. 2 kertaa pyysin jäämään, ja 2 kertaa ilmoitin että siitä vaan, en jaksa tällaista paskaa enää. Ei se mihinkään lähtenyt, ja kaikki palasi normaaliksi, noin kahdeksi viikoksi kunnes tuli seuraava raivokohtaus.

Olen ollut viimeisien kuukausien aikana vähän varpaillani, ja joudun miettimään mitä ja miten uskallan tuoda asioitani tai mielipiteitäni ilmi, ilman että toinen vetää herneet nenään.

Mun tapauksessa siis ei ole siitä kiinni etten uskaltaisi riidellä, en vaan halua.

Vierailija kirjoitti:

Hei sähän voit...Hommata nyrkkeily säkin , sellasen jonka voi ripustaa kattoon ja nyrkkeiyhanskat, ja takoa sitä sydämesi kyllyydestä , se henkinenkin väkivalta On pahasta.

🥊🥊

Nii, sitten kun vaimo on näyttänyt mihin säkki pitää laittaa sit se on miehen vika kun säkki on kuitenkin väärässä paikassa ja henkinen väkivalta vaan jatkuu.