Kertoisitko naapureilla, ystäville ja sukulaisille, jos saisit esimerkiksi Eurojackpotin päävoiton (vähintään 10 miljoonaa euroa)?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Muuttaisin jossain vaiheessa perheeni kanssa Ruotsiin. Sanoisin heille, että saatte sitten muuttaa ja siirtää kirjanne takaisin Suomeen, kun minusta on aika jättänyt ja olette saaneet jäljellejääneet rahat.

Miksi Ruotsiin? Nyt en tajunnut.

Ruotsissa ei ole perintöveroa, joka ilmeisesti olisi ainoa syy muuttaa. Ruotsista kun pääsee varsin näppärästi käymään Suomessa.

Kyl naapurit kattelis, jos parkis olis Lambo 26-vuotiaalla. :D Tottakai kertoisin kaikille. Nautin huomiosta ja suomalaisten junttien kateudesta.

Ainoastaan toinen veli saisi miehen ja lasten lisäksi tietää totuuden. Toiselle veljelle väittäisin voittaneeni jossain pienemmässä veikkauksessa ja antaisin vähän kerrallaan. Syynä se, että vanhin veli pistää vaikka miljoonan menemään kerralla, päivässä, ja osaa kinuta rahaa nytkin kun ei yhtään hallitse rahan käyttöä. Toinen veli on tarkka ja on auttanut tätä vanhintakin niin paljon, enemmän kuin minä pystyn, joten hän saisi ne rahat takaisin ja vähän ylimääräistä. Naapurit eivät saisi tietää ja minulla ei ole niin hyviä ystäviä, että heidän tarvitsisi tietää. Miehen sukulaiset sama homma kuin vanhin veli, saisivat pieniä armopaloja ja sanoisin voittaneeni jossain pienemmässä veikkauksessa, sellaisessa, mitä ei julkisteta, vaikkapa 100000 tms. 

Kertoisin ja se näkyisi. Noille kyttääjille pääsisin sikailemaan kunnolla ja nauttisin joka hetkestä, kun toi rekkamies ei kestäisi sitä asiaa. Heittelisin 2e kolikoilla päähän noita kaikkia ja muuttaisin veke. Sitä ennen ottaisin ilon irti kunnolla.

Kyllä sana leviäisi joka tapauksessa, koska rahat tulevat pankkitilille. Minusta tämä on huono homma. Voittoja varten pitäisi pystyä avaamaan jonkinlainen salainen sulkutili, joka ei näkysi pankin henkilökunnalle, vaan näkyisi vain omassa verkkopankissa, erillisillä tunnuksilla. Esim. Suomen pankin tunnistamaton tili.

Ehkä kertoisin saaneeni pienen arpajaisvoiton, mutta jättäisin summasta kolme nollaa pois.

Ensin pelastaisin sukulaiset ja tuttavat, sitten lahjoittaisin Hurstille ja vanhainkodin henkilökunnalle, en omistajalle. Itselle rahat menisivät terveydenhoitoon, velkojen maksuun, 16v. vanhan auton huoltoon, asunnon remonttiin. Mielellään haluaisin vielä caravan kausipaikan ja uuden Kabe vaunun. Autotalli olisi myös tarpeellinen talvella.

Mää en kertoisi kenellekään. Töistä kyllä jäisin pois, koska itse käyn töissä vaan rahan takia. 

Eläintensuojeluun ainakin lahjoittaisin. Ja myös pienituloisten auttamistyöhön. Sekä vanhemmille ja sisaruksille. Muuten varmaan olisin aika hiljaa koska kateus on tässä maassa karmea tauti.

Sukulaisille ja ystäville kertoisin ja antaisin osan rahoista lähisukulaisilleni.

Miehen lisäksi kertoisin aikuisille lapsilleni, äidilleni ja siskolleni. Lapsille ostaisin asunnot ja autot, äidin hommaisin yksityiselle jalkaleikkaukseen ja maksaisin vaikka henkilökohtaisen fyssarin kuntouttamaan sen jälkeen. Remppaakin voisi äidin talossa tehdä. Siskolle antaisin mukavan summan.

Muille en sitten kertoisikaan, mutta saattaisihan se näkyä. Viis siitä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Muuttaisin jossain vaiheessa perheeni kanssa Ruotsiin. Sanoisin heille, että saatte sitten muuttaa ja siirtää kirjanne takaisin Suomeen, kun minusta on aika jättänyt ja olette saaneet jäljellejääneet rahat.

Miksi Ruotsiin? Nyt en tajunnut.

Ruotsissa ei ole perintöveroa, joka ilmeisesti olisi ainoa syy muuttaa. Ruotsista kun pääsee varsin näppärästi käymään Suomessa.

Tai voisiko väliaikaisesti muuttaa Luxemburgiin. Siellä asuva tuttu sai huomattavan summan vanhemmiltaan (eivät asuneet Luxemburgissa) eikä hänen tarvinnut maksaa siitä mitään veroja. Hän teki vain virallisen ilmoituksen lahjoituksesta. 

Kiittäisin hyvästä naapuruudesta, toivottaisin hyvät jatkot ja muuttaisin pois. Potista kertoisin vain parille ystävälle, joita auttaisin muutenkin rahallisesti sekä ihan lähisuvulle. Jos joku kysyisi hienosta talosta ja autosta, niin kertoisin sijoittaneeni hyvin

En kertoisi muille kuin miehelle.

En maksaisi kenenkään mitään pois.

Sijoittaisin, rakennuttaisin vaikka vanhusystävällisen kerrostalon, missä olisi kivat yhteiset tilat ja vuokraisin siitä mummeleille ja papoille turvallisia ja hyviä koteja, varmaan jatkaisin töissäkin, koska satun nyt töistäni nauttimaan.

Matkusteli olisi se mun tapa hemmotella itseäni.

Lahjoittaisin rahaa kahdelle läheiselle ystävälleni, sekä eläinsuojelutyöhön, mutta muuten olisin varmaan aika hiljaa. Ottaisin lopputilin ja ostaisin asunnon paremmalta paikalta, mutta en tiedä että näkyisikö äkkirikastuminen muuten kovin selvästi muille, sillä en ole kovin materian perään. Ajaisin esim. todennäköisesti samalla vanhalla autolla, koska en ole pätkääkään kiinnostunut autoista, pääasia että kulkee.

En kertoisi ystäville tai tuttaville. Omille vanhemmille kertoisin, miehen perheelle ehkä en. Varmaan miehen kanssa osteltaisiin kaikessa hiljaisuudessa maata ja metsää, ei sitä kukaan huomaisi. Ellei myyjätahit juoruaisi kylällä.

Kyllä alkaisi Lamborghinit yms. menopelit hajoilemaan (ja muutkin paikat) jos kehua retostelisi äkkirikastumisellaan.

En todellakaan kertoisi. Me tehdään vähän massiivisempaa piharemppaa ja johan on tutuilla ja naapureilla mielessä heti et ollaankohan me voitettu lotossa vai mitä me salataan. Ihan säästöillä maksetaan. En todellakaan kertoisi tämän takia mitään, mutta kaikkihan näkee, että pihalla tapahtuu paljon ja alkaa miettimään omiaan.

Ihan sama.

Parasta olisi, kun voisi vaan haistattaa nykyiselle työnantajalle ja lätkäistä irtisanomisilmoituksen pöytään. Eikä tarviis pelätä sitä "poltinko nyt sillat takanani"-ilmiötä. 

Sanoisin sen korkeintaan omalle pojalleni, ja maksaisin pojan perheen asuntolainan pois. Itsellä ei ole enää yhtään velkaa. Muutoinkin pitäisin matalaa profiilia. On pelkästään haitaksi kun muut tietäisivät, että olen vaurastunut 10 miljoonalla eurolla.

Äitini juoruilee asioistani siitä huolimatta, että olen lukuisia kertoja pyytänyt pitämään asiat itsellään. Hänelle siis en kertoisi ikinä. Ystävälle ja terapeutille voisin kertoa, en muille.

Ostaisin sijoitusasuntoja, joten varsinainen potti vain jatkaisi kasvamistaan. Eläisin pääomatuloilla.

Haluaisin pitää matalaa profiilia, koska en haluaisi, että tuttavat kerjää, mutta koska olen työtön ja meillä on liian pieni asunto ja haluaisin isomman, niin kyllähän ihmiset arvaisi, jos yhtäkkiä ostaisi isomman asunnon