Imetys
Onko minulaisiani muita edes olemassa? Kaikki ovat puhuneet,miten imetys on niin ihanaa,vaikka välillä hankalaa,siitä ei haluta luopua...Itsellä maitoa riitti vain 2viikkoa,jonka jälkeen loppui kuin seinäään..Kuitenkaan niiden kahden viikon aikana en oppinut pitämään imetyksestä ollenkaan.Tietenkin jos maitoa olisi riittänyt olisin jatkanut,vaikka en pitänytkään siitä.Nyt olen alkanut miettimään olenko omituinen tai " huono" äiti kun en pidä siitä mistä kaikki muut niin paljon iloitsevat?Mistä mahtaa johtua se,etten pitänyt imetyksestä,voisiko se olla vain siitä syystä,etten ehtinyt tarpeeksi tottua asiaan,samalla oli toipumiset yms synnytyksestä...?Onko muita kaltaisiani?En kuitenkaan koe olevani huono äiti,sillä sellaista ei olekkaan,jokainen löytää omat hetkensä lapsensa kanssa.
Kommentit (2)
Mutta jossain myöhemmällä kohdalla oli myös niitä " hyviä" hetkiä sen verran, että joku aavistus tuli, mistä on kyse, imetys kyllä sitten loppui kokonaan kun lapsi oli 4kk.
Toista en meinannut imettää ollenkaan, mutta joku siinä kalvoi niin paljon kuitenkin, että otin selvää kaikesta mikä meni pieleen ekan kanssa, ja sitten asenne jotenkin muuttui yrittämään... ja nyt meni kaikki ok, toki ongelmia oli alussa sen 3-4kk edelleen, mutta selvisin niistä toiskertalaisena ja vauvakin oli erilainen imijänä, yhteispeli onnistui paremmin. Ikää 11kk vauvalla nyt ja imetän yhä.
Mutta ei se lapsen kanssa oleminen ja äidinrakkaus yhdestä imetyksestä ole kiinni tosiaan.
Mulla oli ekat 6 viikkoa nännin päät auki, joka kerta teki hirmu kipeää. Lisäks neiti imi aina tunnin tai kakskin putkeen ja vieläpä aika usein. (tämä ei edistänyt ainakaan nännien paranemista)
Sitten olin vieläpä suihkutissi, ja siitä johtuen vauva sai hyvinkin usein rintaraivareita. Vauvan vatsavaivat sai minulle vielä huonon omatunnon siitä, että mitä väärää olen taas syönyt. Aina kesken imetyksen hän rupesi itkemään ja kiemurtelemaan vatsavaivojansa.
Minulla oli myös kaksi rintatulehdusta ja ensimmäiset 4 viikkoa tissit olivat aina täydet ja arat.
Aika monta kertaa olin jo oman jaksamiseni takia lopettamassa koko imetystä. Jatkoin kuitenkin, koska maitoa kuitenkin tuli niin paljon ja onhan se imetys ainakin " paperilla" helppoa.
No nyt voin sanoa, että ihan pari viikkoa sitten olen oikeasti alkanut nauttimaan imetyksestä. Vauva oikein hihkuu innoissaan kun näkee tissin ja haukkaa heti kiinni. Maidon tulo on tasaantunut, joten enää ei suihkua tissit. Eikä imetys tee kipeää. Se on tosiaan helppoa kun ruoka kulkee mukana minne vain menee. Ja nykyään vauva syö noin 10-15 minuttia kerrallaan.
Valitettavaa, että sinulle jäi imetyksestä huonot muistot. Mutta tosiaan varsinkin ensikertalaisella voi olle niin ruuruiset mielikuvat imetyksestä, ja todellisuus onkin sitten aivan muuta. Minulle ainakin kävi näin. Mutta jos meinaat toisen lapsen hankkia, niin lähde avoimin mielin imettämään, yritä unohtaa tämä huono kokemuksesi. Kyllä se imetyskin muuttuu mukavaksi kun aikaa kuluu.
Tytteli-83 ja neiti 2kk 12pv