Lue keskustelun säännöt.
Alue: Aihe vapaa
Naisten vinkit miehille eivät nyt vaan toimi: Ole vaan oma ittesi, alenna rimaa, pidä huoli hygeniasta jne
Kommentit (1209)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Älä ole niin tarvitseva ja riippuvainen, mene omia teitäsi. Kukaan ei halua miestä, jolle nais(t)en saaminen on pakkomielle.
Tää oli just niitä naurettavia neuvoja. Mies on ihan 100% yksin jos se ei itse ole aktiivinen saadakseen naisia. Myös ihan komea mies.
Kyllä ja ei.
Tuo on hyvä vinkki jos sen ymmärtää oikein.
Minulle on tehty vain muutama aloita koko elämäni aikana. Kaikki aloitteet ovat tulleet ihan puskista sellaisena hetkenä kun ei olisi voinut vähempää kiinnostaa naiset koska olin saanut tarpeekseni koko pariutumisasiasta ja siitä kuinka vaikeaa se on.
Nainen haluaa miehen joka käyttäytyy kuin mies joka ei stressaa naisen saamisesta. Alitajuisesti sellainen mies on kiireinen jonkun tärkeän asian kanssa, ja saisi halutessaan naisia sen verran helposti ettei vaivaudu katselemaan ympärilleen.
Se mitä pitää tehdä, vähintään, on käydä paljon paikoissa joissa on naisia.
(useimmille miehille toimii parhaiten aloitteiden tekeminen ja pakkien kestäminen, en väitä tässä vastaan, mutta ripaus mainitsemaani asennetta on silloinkin hyväksi)
Tähänkin asiaan liittyen, eli stressiä ja etenkin stressihormonien vaikutusta, on tutkittu laajasti. Aiemmin yksi johtava teema oli, että naiset vaistoavat miehen korkeat miesukupuoli- eli testosteronitasot, ja nämä korkeat tasot oletettavasti huokuttelisivat naisia. Tämä pitää omalta kohdaltaan suuresti paikkansa, mutta on vaan yksi, eikä välttämättä tärkein osa. Tutkijat saivat selville, että naiset todennäköisesti vaivatkin vaistota huomattavsti herkemmin miehen stressihormontasot, ja mitä matalammat ne miehellä ovat, niin sitä enemmän mies vetäisi naisia puoleensa.
Jos kyse olisi pelkästä testosteronista, niin itseään steroideja täyeen piikittävät bodarit, vetoaisivat voimakkaasti suurimpaan osaan naisista. Tämähän ei tunnetusti pidä paikkaansa, vaan yleensä heihin tuntee vetoa vai muut keinotekoisesta itsensä kehittämisestä kiinnostuneet. Bodareillla on myös usein erittäin korkeat stressihormonitasot, mikä ei myöskään ole omiaan houkutelemaan naisia. Myös se ei ole terveen piirre, että yleensä elämänsä parhaassa iässä olevat miehet kokevat, että joutuvat keinotekoisesti pumppaamaan itseensä ylimääräistä miessukupuolihormoneja, koska epävarmoina kokevat että omat luonnolliset tasot eivät riitä edes kuntoiluun.
Naisella miehen stressittömyys, on tietynlainen merkki siitä, että hommat ja elämä on hanskassa, eikä siis ole mitään syytä stressata. Naiselle hyvän miehen löytäminen, voi monesti olle stressaavaa, eikä nainen halua ainakaan itseäänkin stressantuneempaa seuraa, vaan päinvastoin. Miehelle hyvän naisen löytäminen, on ussein stressaavaa, mutta jos mies sen näyttää sekä viestittää ulospäin, etenkin naisen nähtäville, niin ei se ainakaan vetovoimaan lisää.
Eräs kaverini tutustui "elämänsä naiseen". Kaverini stressasi monesti ihan hyperventilaatioon asti, suorastaan aneli naisia alkamaan seurustelemaan kanssaan, monesti heti ensitapaamisella. Sain hänet pysymään tämän"elämänsä naisen" silmien edessä stressittömän ja"coolin" oloisena, ja heti sopivatkin pikaisesti treffit. No kaverini soitteli itku kurkussa seuraavana päivänä, selostaen, että lupaavasti alkanut juttu kuivui kokoon ennen ensi treffejä. Selvisi, että tämä kaveri oli luisunut takaisin tapoihinsa, ja oli soitellut tälle naiselle tusinan verran hätääntyneitä puheluita ja viestejä, koska halusi varmistaa, että nainen tosiaan tulisi sovituille treffeille! No ei jostain kumman syystä tullut, eikä enää koskaan jostain kumman syystä vastaillut kaverilleni yhtään millään muotoa!
Miehet katsokaapa jotain stressaantunutta naista. Jos nainen muuten olisi herattänyt mielenkiintoanne, niin ajatelkaapa, lisääkö tuo sressitila kiinnostusta häntä kohtaan, vai laitaako ajattelemaan tarkemmin?
Tuossa on pointti. Epätoivoinen, liian innokas nainen päätyy kiertopalkinnoksi (sori rumasta sanasta, mutta noin se menee).
Ja sitten miten saadaan stressi laskemaan? Hankitaan elämä, sillä tavalla yhdet pakit ei suista epätoivoon, kun elämä on elämisen arvoista sinkkunakin.
Ihminen, jolla on elämänsisältöä, on terveellä tavalla itsevarma eikä hänen tarvitse esittää mitään.
Jos ei onnistu, haetaan sitä apua. Syrjäytyneen on ihan turha tavoitella missejä, eikä ole olemassa mitään kikkakolmosia, joilla salataan se ettei elämää, ole tai muututaan vätyksestä hyväksi mieheksi. Ihan sama kyseleekö hauelta vai kalastajalta.
Voisitko kertoa vielä miten tämä tapahtuu? Tämä on oikeasti minulle iso ongelma
Työ, ystävyyssuhteet, opiskelu, harrastukset, läheiset, perhe, lukeminen, musiikki, liikunta, ulkoilu, luonto, itsensä sivistäminen, joukkuelajit, vapaaehtoistyö, lapset, läheisten lapset. Eikö tuosta nyt löytyisi jo elämään jotain? Useilla naisilla on tätä kaikkea.
Taas unohdetaan, että osa ihmisistä on introverttejä. Ja itselläni on ongelmana nimenomaan se, että ei ole intohimoja oikein mihinkään suuntaan. Työ on työtä, liikkuminen on pakollinen paha, itsensä sivistäminen on kovin epämääräistä, kun ei vain mikään ihan harrastukseksi ja elämän sisällöksi asti kiinnosta (en jaksaisi enää neljättä tutkintoakaan tässä vaiheessa elämää aloittaa).
Juu, olen vähän negatiivinen, mutta olen elämässäni yrittänyt niin monenlaisia asioita, eikä mitkään lopulta kovin pitkään jaksa kiinnostaa. On tuossa nurkassa minulla maalausvehkeet ja pianokin. Voihan niillä aikaa kuluttaa, mutta en minä niitä kummoisiksi elämän sisällöiksi laske. Olen ehkä vain niin harvinaisen tylsä ihminen. Nämä ovat lähinnä viihdykkeeksi hankittuja korvikkeita, kun sitä elämää ei nimenomaan löydy.
No sitten on aika vaikea auttaa. Tuo on varmaan sinun luonteenlaatusi, ettei mikään kiinnosta. Paitsi ehkä tissit ja perse sitten. Kuka ihmeessä lähtisi sinulle kumppaniksi?
Siis minä olen ihan nainen. ja minulla on kumppani, mutta hän varmaankin lähtee pian kävelemään, koska minulla ei ole elämää.
Ei tuolla ole ainakaan heteronasilla paljoakaan väliä. Naisen ei tarvitse elää mielenkiintoista ja rikasta elämää kelvatakseen miehelle.
Minulle ei kelpaa mies, joka ei välitä millaista elämää elän. Palstamies ei tätä ymmärrä, vaan luulee että on sitä parempi mitä vähemmän naiselta odottaa. Se on täysin päinvastoin. On sitä parempi, mitä tarkemmin mies tietää millaisen naisen haluaa. Se ennustaa hyvin toimivaa parisuhdetta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Älä ole niin tarvitseva ja riippuvainen, mene omia teitäsi. Kukaan ei halua miestä, jolle nais(t)en saaminen on pakkomielle.
Tää oli just niitä naurettavia neuvoja. Mies on ihan 100% yksin jos se ei itse ole aktiivinen saadakseen naisia. Myös ihan komea mies.
Kyllä ja ei.
Tuo on hyvä vinkki jos sen ymmärtää oikein.
Minulle on tehty vain muutama aloita koko elämäni aikana. Kaikki aloitteet ovat tulleet ihan puskista sellaisena hetkenä kun ei olisi voinut vähempää kiinnostaa naiset koska olin saanut tarpeekseni koko pariutumisasiasta ja siitä kuinka vaikeaa se on.
Nainen haluaa miehen joka käyttäytyy kuin mies joka ei stressaa naisen saamisesta. Alitajuisesti sellainen mies on kiireinen jonkun tärkeän asian kanssa, ja saisi halutessaan naisia sen verran helposti ettei vaivaudu katselemaan ympärilleen.
Se mitä pitää tehdä, vähintään, on käydä paljon paikoissa joissa on naisia.
(useimmille miehille toimii parhaiten aloitteiden tekeminen ja pakkien kestäminen, en väitä tässä vastaan, mutta ripaus mainitsemaani asennetta on silloinkin hyväksi)
Tähänkin asiaan liittyen, eli stressiä ja etenkin stressihormonien vaikutusta, on tutkittu laajasti. Aiemmin yksi johtava teema oli, että naiset vaistoavat miehen korkeat miesukupuoli- eli testosteronitasot, ja nämä korkeat tasot oletettavasti huokuttelisivat naisia. Tämä pitää omalta kohdaltaan suuresti paikkansa, mutta on vaan yksi, eikä välttämättä tärkein osa. Tutkijat saivat selville, että naiset todennäköisesti vaivatkin vaistota huomattavsti herkemmin miehen stressihormontasot, ja mitä matalammat ne miehellä ovat, niin sitä enemmän mies vetäisi naisia puoleensa.
Jos kyse olisi pelkästä testosteronista, niin itseään steroideja täyeen piikittävät bodarit, vetoaisivat voimakkaasti suurimpaan osaan naisista. Tämähän ei tunnetusti pidä paikkaansa, vaan yleensä heihin tuntee vetoa vai muut keinotekoisesta itsensä kehittämisestä kiinnostuneet. Bodareillla on myös usein erittäin korkeat stressihormonitasot, mikä ei myöskään ole omiaan houkutelemaan naisia. Myös se ei ole terveen piirre, että yleensä elämänsä parhaassa iässä olevat miehet kokevat, että joutuvat keinotekoisesti pumppaamaan itseensä ylimääräistä miessukupuolihormoneja, koska epävarmoina kokevat että omat luonnolliset tasot eivät riitä edes kuntoiluun.
Naisella miehen stressittömyys, on tietynlainen merkki siitä, että hommat ja elämä on hanskassa, eikä siis ole mitään syytä stressata. Naiselle hyvän miehen löytäminen, voi monesti olle stressaavaa, eikä nainen halua ainakaan itseäänkin stressantuneempaa seuraa, vaan päinvastoin. Miehelle hyvän naisen löytäminen, on ussein stressaavaa, mutta jos mies sen näyttää sekä viestittää ulospäin, etenkin naisen nähtäville, niin ei se ainakaan vetovoimaan lisää.
Eräs kaverini tutustui "elämänsä naiseen". Kaverini stressasi monesti ihan hyperventilaatioon asti, suorastaan aneli naisia alkamaan seurustelemaan kanssaan, monesti heti ensitapaamisella. Sain hänet pysymään tämän"elämänsä naisen" silmien edessä stressittömän ja"coolin" oloisena, ja heti sopivatkin pikaisesti treffit. No kaverini soitteli itku kurkussa seuraavana päivänä, selostaen, että lupaavasti alkanut juttu kuivui kokoon ennen ensi treffejä. Selvisi, että tämä kaveri oli luisunut takaisin tapoihinsa, ja oli soitellut tälle naiselle tusinan verran hätääntyneitä puheluita ja viestejä, koska halusi varmistaa, että nainen tosiaan tulisi sovituille treffeille! No ei jostain kumman syystä tullut, eikä enää koskaan jostain kumman syystä vastaillut kaverilleni yhtään millään muotoa!
Miehet katsokaapa jotain stressaantunutta naista. Jos nainen muuten olisi herattänyt mielenkiintoanne, niin ajatelkaapa, lisääkö tuo sressitila kiinnostusta häntä kohtaan, vai laitaako ajattelemaan tarkemmin?
Tuossa on pointti. Epätoivoinen, liian innokas nainen päätyy kiertopalkinnoksi (sori rumasta sanasta, mutta noin se menee).
Ja sitten miten saadaan stressi laskemaan? Hankitaan elämä, sillä tavalla yhdet pakit ei suista epätoivoon, kun elämä on elämisen arvoista sinkkunakin.
Ihminen, jolla on elämänsisältöä, on terveellä tavalla itsevarma eikä hänen tarvitse esittää mitään.
Jos ei onnistu, haetaan sitä apua. Syrjäytyneen on ihan turha tavoitella missejä, eikä ole olemassa mitään kikkakolmosia, joilla salataan se ettei elämää, ole tai muututaan vätyksestä hyväksi mieheksi. Ihan sama kyseleekö hauelta vai kalastajalta.
Voisitko kertoa vielä miten tämä tapahtuu? Tämä on oikeasti minulle iso ongelma
Työ, ystävyyssuhteet, opiskelu, harrastukset, läheiset, perhe, lukeminen, musiikki, liikunta, ulkoilu, luonto, itsensä sivistäminen, joukkuelajit, vapaaehtoistyö, lapset, läheisten lapset. Eikö tuosta nyt löytyisi jo elämään jotain? Useilla naisilla on tätä kaikkea.
Taas unohdetaan, että osa ihmisistä on introverttejä. Ja itselläni on ongelmana nimenomaan se, että ei ole intohimoja oikein mihinkään suuntaan. Työ on työtä, liikkuminen on pakollinen paha, itsensä sivistäminen on kovin epämääräistä, kun ei vain mikään ihan harrastukseksi ja elämän sisällöksi asti kiinnosta (en jaksaisi enää neljättä tutkintoakaan tässä vaiheessa elämää aloittaa).
Juu, olen vähän negatiivinen, mutta olen elämässäni yrittänyt niin monenlaisia asioita, eikä mitkään lopulta kovin pitkään jaksa kiinnostaa. On tuossa nurkassa minulla maalausvehkeet ja pianokin. Voihan niillä aikaa kuluttaa, mutta en minä niitä kummoisiksi elämän sisällöiksi laske. Olen ehkä vain niin harvinaisen tylsä ihminen. Nämä ovat lähinnä viihdykkeeksi hankittuja korvikkeita, kun sitä elämää ei nimenomaan löydy.
Apatia, negatiivisuus ja passiivisuus eivät tarkoita että ihminen on introvertti.
Sanoinkos niin? Pointti oli se, että monet noista ehdotetuista asioista liittyvät asioihin, jotka eivät vain sovi introvertille. Sen lisäksi mainitsin omalla kohdallani tämän kiinnostuksen puutteen. Siis kaksi eri asiaa, jotka pätevät minuun. Ja kyllä, minulla on myös diagnosoitu vaikea masennus. Siihen vain lääkkeeksi pitäisi nimenomaan hankkia se elämä, mutta näistä lähtökohdista se on hieman hankalaa.
Minäkin olen introvertti mutta haluan sosiaalisesti rikkaan elämän. Haastan itseäni sen suhteen ihan joka päivä. Ei introverttiys ole yhtä kuin yksinäinen ja tyhjä elämä.
Eli oletkin ambivertti, eli sopivan sosiaalinen silloin kun itse haluat ja tunnet niin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi naiset edes haluaisivat, että miehet alentaisivat rimaa? Eikö silloin miehellä olisi tilanteena tyytyminen, eli asia, jota naiset inhoavat kaikkein eniten? Kaikista vähiten nainen haluaa olla se, johon on vaan tyydytty, kun mies muuta ei saanut.
Tuo neuvo paljastaa, että naiset tunnustavat tasoteorian olemassaolon.
Naisten mukaan miehen tulisi tyytyä, että pullúkkanainen saa sen treenatun atleettimiehen, mutta tämän ei tulisi olla tyytymistä vaan atleettimiehen tulisi tykästyä pullúkkanaisen löysän muhkuraiseen selluliittikroppaan.
Noinko on? Miksi täällä sitten jatkuvasti itketään, että naisille ei kelpaa hoikka mies vaan pitää olla iskävatsaa ja nallekarhua. Taitaa sitä paitsi Suomessa olla paljon enemmän noita iskävatsaisia kuin atleettisia miehiä, ja hyvin tuntuvat kelpaavan, joten atleetit saavat ihan rauhassa nirsoilla. Ei näytä ketään haittaavan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Älä ole niin tarvitseva ja riippuvainen, mene omia teitäsi. Kukaan ei halua miestä, jolle nais(t)en saaminen on pakkomielle.
Tää oli just niitä naurettavia neuvoja. Mies on ihan 100% yksin jos se ei itse ole aktiivinen saadakseen naisia. Myös ihan komea mies.
Kyllä ja ei.
Tuo on hyvä vinkki jos sen ymmärtää oikein.
Minulle on tehty vain muutama aloita koko elämäni aikana. Kaikki aloitteet ovat tulleet ihan puskista sellaisena hetkenä kun ei olisi voinut vähempää kiinnostaa naiset koska olin saanut tarpeekseni koko pariutumisasiasta ja siitä kuinka vaikeaa se on.
Nainen haluaa miehen joka käyttäytyy kuin mies joka ei stressaa naisen saamisesta. Alitajuisesti sellainen mies on kiireinen jonkun tärkeän asian kanssa, ja saisi halutessaan naisia sen verran helposti ettei vaivaudu katselemaan ympärilleen.
Se mitä pitää tehdä, vähintään, on käydä paljon paikoissa joissa on naisia.
(useimmille miehille toimii parhaiten aloitteiden tekeminen ja pakkien kestäminen, en väitä tässä vastaan, mutta ripaus mainitsemaani asennetta on silloinkin hyväksi)
Tähänkin asiaan liittyen, eli stressiä ja etenkin stressihormonien vaikutusta, on tutkittu laajasti. Aiemmin yksi johtava teema oli, että naiset vaistoavat miehen korkeat miesukupuoli- eli testosteronitasot, ja nämä korkeat tasot oletettavasti huokuttelisivat naisia. Tämä pitää omalta kohdaltaan suuresti paikkansa, mutta on vaan yksi, eikä välttämättä tärkein osa. Tutkijat saivat selville, että naiset todennäköisesti vaivatkin vaistota huomattavsti herkemmin miehen stressihormontasot, ja mitä matalammat ne miehellä ovat, niin sitä enemmän mies vetäisi naisia puoleensa.
Jos kyse olisi pelkästä testosteronista, niin itseään steroideja täyeen piikittävät bodarit, vetoaisivat voimakkaasti suurimpaan osaan naisista. Tämähän ei tunnetusti pidä paikkaansa, vaan yleensä heihin tuntee vetoa vai muut keinotekoisesta itsensä kehittämisestä kiinnostuneet. Bodareillla on myös usein erittäin korkeat stressihormonitasot, mikä ei myöskään ole omiaan houkutelemaan naisia. Myös se ei ole terveen piirre, että yleensä elämänsä parhaassa iässä olevat miehet kokevat, että joutuvat keinotekoisesti pumppaamaan itseensä ylimääräistä miessukupuolihormoneja, koska epävarmoina kokevat että omat luonnolliset tasot eivät riitä edes kuntoiluun.
Naisella miehen stressittömyys, on tietynlainen merkki siitä, että hommat ja elämä on hanskassa, eikä siis ole mitään syytä stressata. Naiselle hyvän miehen löytäminen, voi monesti olle stressaavaa, eikä nainen halua ainakaan itseäänkin stressantuneempaa seuraa, vaan päinvastoin. Miehelle hyvän naisen löytäminen, on ussein stressaavaa, mutta jos mies sen näyttää sekä viestittää ulospäin, etenkin naisen nähtäville, niin ei se ainakaan vetovoimaan lisää.
Eräs kaverini tutustui "elämänsä naiseen". Kaverini stressasi monesti ihan hyperventilaatioon asti, suorastaan aneli naisia alkamaan seurustelemaan kanssaan, monesti heti ensitapaamisella. Sain hänet pysymään tämän"elämänsä naisen" silmien edessä stressittömän ja"coolin" oloisena, ja heti sopivatkin pikaisesti treffit. No kaverini soitteli itku kurkussa seuraavana päivänä, selostaen, että lupaavasti alkanut juttu kuivui kokoon ennen ensi treffejä. Selvisi, että tämä kaveri oli luisunut takaisin tapoihinsa, ja oli soitellut tälle naiselle tusinan verran hätääntyneitä puheluita ja viestejä, koska halusi varmistaa, että nainen tosiaan tulisi sovituille treffeille! No ei jostain kumman syystä tullut, eikä enää koskaan jostain kumman syystä vastaillut kaverilleni yhtään millään muotoa!
Miehet katsokaapa jotain stressaantunutta naista. Jos nainen muuten olisi herattänyt mielenkiintoanne, niin ajatelkaapa, lisääkö tuo sressitila kiinnostusta häntä kohtaan, vai laitaako ajattelemaan tarkemmin?
Tuossa on pointti. Epätoivoinen, liian innokas nainen päätyy kiertopalkinnoksi (sori rumasta sanasta, mutta noin se menee).
Ja sitten miten saadaan stressi laskemaan? Hankitaan elämä, sillä tavalla yhdet pakit ei suista epätoivoon, kun elämä on elämisen arvoista sinkkunakin.
Ihminen, jolla on elämänsisältöä, on terveellä tavalla itsevarma eikä hänen tarvitse esittää mitään.
Jos ei onnistu, haetaan sitä apua. Syrjäytyneen on ihan turha tavoitella missejä, eikä ole olemassa mitään kikkakolmosia, joilla salataan se ettei elämää, ole tai muututaan vätyksestä hyväksi mieheksi. Ihan sama kyseleekö hauelta vai kalastajalta.
Voisitko kertoa vielä miten tämä tapahtuu? Tämä on oikeasti minulle iso ongelma
Työ, ystävyyssuhteet, opiskelu, harrastukset, läheiset, perhe, lukeminen, musiikki, liikunta, ulkoilu, luonto, itsensä sivistäminen, joukkuelajit, vapaaehtoistyö, lapset, läheisten lapset. Eikö tuosta nyt löytyisi jo elämään jotain? Useilla naisilla on tätä kaikkea.
Taas unohdetaan, että osa ihmisistä on introverttejä. Ja itselläni on ongelmana nimenomaan se, että ei ole intohimoja oikein mihinkään suuntaan. Työ on työtä, liikkuminen on pakollinen paha, itsensä sivistäminen on kovin epämääräistä, kun ei vain mikään ihan harrastukseksi ja elämän sisällöksi asti kiinnosta (en jaksaisi enää neljättä tutkintoakaan tässä vaiheessa elämää aloittaa).
Juu, olen vähän negatiivinen, mutta olen elämässäni yrittänyt niin monenlaisia asioita, eikä mitkään lopulta kovin pitkään jaksa kiinnostaa. On tuossa nurkassa minulla maalausvehkeet ja pianokin. Voihan niillä aikaa kuluttaa, mutta en minä niitä kummoisiksi elämän sisällöiksi laske. Olen ehkä vain niin harvinaisen tylsä ihminen. Nämä ovat lähinnä viihdykkeeksi hankittuja korvikkeita, kun sitä elämää ei nimenomaan löydy.
Apatia, negatiivisuus ja passiivisuus eivät tarkoita että ihminen on introvertti.
Sanoinkos niin? Pointti oli se, että monet noista ehdotetuista asioista liittyvät asioihin, jotka eivät vain sovi introvertille. Sen lisäksi mainitsin omalla kohdallani tämän kiinnostuksen puutteen. Siis kaksi eri asiaa, jotka pätevät minuun. Ja kyllä, minulla on myös diagnosoitu vaikea masennus. Siihen vain lääkkeeksi pitäisi nimenomaan hankkia se elämä, mutta näistä lähtökohdista se on hieman hankalaa.
Minäkin olen introvertti mutta haluan sosiaalisesti rikkaan elämän. Haastan itseäni sen suhteen ihan joka päivä. Ei introverttiys ole yhtä kuin yksinäinen ja tyhjä elämä.
Siis edelleenkin, puhuin tuossa kahdesta eri asiasta. Inrtoverttiys oli toinen ja kiinnostamattomuus oli toinen. Tähän kun vielä lisätään masennus, eli käytännössä voimavarat ovat nollissa, joten luonnollisesti se itseni haastaminen on hankalampaa kuin keskivertoihmisellä. Tässä vain on ristiriitana se, että nimenomaan se elämän hankkiminen on suunnilleen ainoa keino päästä masennuksesta eroon. (Huomaan, että tässäkin masentunutta syyllistetään siitä, että hän ei vain reipastu.)
Ymmärrän. Ei kai tässä muuta voi sanoa kuin että toivon, että olet hoidon piirissä ja tilanteesi paranee.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Älä ole niin tarvitseva ja riippuvainen, mene omia teitäsi. Kukaan ei halua miestä, jolle nais(t)en saaminen on pakkomielle.
Tää oli just niitä naurettavia neuvoja. Mies on ihan 100% yksin jos se ei itse ole aktiivinen saadakseen naisia. Myös ihan komea mies.
Kyllä ja ei.
Tuo on hyvä vinkki jos sen ymmärtää oikein.
Minulle on tehty vain muutama aloita koko elämäni aikana. Kaikki aloitteet ovat tulleet ihan puskista sellaisena hetkenä kun ei olisi voinut vähempää kiinnostaa naiset koska olin saanut tarpeekseni koko pariutumisasiasta ja siitä kuinka vaikeaa se on.
Nainen haluaa miehen joka käyttäytyy kuin mies joka ei stressaa naisen saamisesta. Alitajuisesti sellainen mies on kiireinen jonkun tärkeän asian kanssa, ja saisi halutessaan naisia sen verran helposti ettei vaivaudu katselemaan ympärilleen.
Se mitä pitää tehdä, vähintään, on käydä paljon paikoissa joissa on naisia.
(useimmille miehille toimii parhaiten aloitteiden tekeminen ja pakkien kestäminen, en väitä tässä vastaan, mutta ripaus mainitsemaani asennetta on silloinkin hyväksi)
Tähänkin asiaan liittyen, eli stressiä ja etenkin stressihormonien vaikutusta, on tutkittu laajasti. Aiemmin yksi johtava teema oli, että naiset vaistoavat miehen korkeat miesukupuoli- eli testosteronitasot, ja nämä korkeat tasot oletettavasti huokuttelisivat naisia. Tämä pitää omalta kohdaltaan suuresti paikkansa, mutta on vaan yksi, eikä välttämättä tärkein osa. Tutkijat saivat selville, että naiset todennäköisesti vaivatkin vaistota huomattavsti herkemmin miehen stressihormontasot, ja mitä matalammat ne miehellä ovat, niin sitä enemmän mies vetäisi naisia puoleensa.
Jos kyse olisi pelkästä testosteronista, niin itseään steroideja täyeen piikittävät bodarit, vetoaisivat voimakkaasti suurimpaan osaan naisista. Tämähän ei tunnetusti pidä paikkaansa, vaan yleensä heihin tuntee vetoa vai muut keinotekoisesta itsensä kehittämisestä kiinnostuneet. Bodareillla on myös usein erittäin korkeat stressihormonitasot, mikä ei myöskään ole omiaan houkutelemaan naisia. Myös se ei ole terveen piirre, että yleensä elämänsä parhaassa iässä olevat miehet kokevat, että joutuvat keinotekoisesti pumppaamaan itseensä ylimääräistä miessukupuolihormoneja, koska epävarmoina kokevat että omat luonnolliset tasot eivät riitä edes kuntoiluun.
Naisella miehen stressittömyys, on tietynlainen merkki siitä, että hommat ja elämä on hanskassa, eikä siis ole mitään syytä stressata. Naiselle hyvän miehen löytäminen, voi monesti olle stressaavaa, eikä nainen halua ainakaan itseäänkin stressantuneempaa seuraa, vaan päinvastoin. Miehelle hyvän naisen löytäminen, on ussein stressaavaa, mutta jos mies sen näyttää sekä viestittää ulospäin, etenkin naisen nähtäville, niin ei se ainakaan vetovoimaan lisää.
Eräs kaverini tutustui "elämänsä naiseen". Kaverini stressasi monesti ihan hyperventilaatioon asti, suorastaan aneli naisia alkamaan seurustelemaan kanssaan, monesti heti ensitapaamisella. Sain hänet pysymään tämän"elämänsä naisen" silmien edessä stressittömän ja"coolin" oloisena, ja heti sopivatkin pikaisesti treffit. No kaverini soitteli itku kurkussa seuraavana päivänä, selostaen, että lupaavasti alkanut juttu kuivui kokoon ennen ensi treffejä. Selvisi, että tämä kaveri oli luisunut takaisin tapoihinsa, ja oli soitellut tälle naiselle tusinan verran hätääntyneitä puheluita ja viestejä, koska halusi varmistaa, että nainen tosiaan tulisi sovituille treffeille! No ei jostain kumman syystä tullut, eikä enää koskaan jostain kumman syystä vastaillut kaverilleni yhtään millään muotoa!
Miehet katsokaapa jotain stressaantunutta naista. Jos nainen muuten olisi herattänyt mielenkiintoanne, niin ajatelkaapa, lisääkö tuo sressitila kiinnostusta häntä kohtaan, vai laitaako ajattelemaan tarkemmin?
Tuossa on pointti. Epätoivoinen, liian innokas nainen päätyy kiertopalkinnoksi (sori rumasta sanasta, mutta noin se menee).
Ja sitten miten saadaan stressi laskemaan? Hankitaan elämä, sillä tavalla yhdet pakit ei suista epätoivoon, kun elämä on elämisen arvoista sinkkunakin.
Ihminen, jolla on elämänsisältöä, on terveellä tavalla itsevarma eikä hänen tarvitse esittää mitään.
Jos ei onnistu, haetaan sitä apua. Syrjäytyneen on ihan turha tavoitella missejä, eikä ole olemassa mitään kikkakolmosia, joilla salataan se ettei elämää, ole tai muututaan vätyksestä hyväksi mieheksi. Ihan sama kyseleekö hauelta vai kalastajalta.
Voisitko kertoa vielä miten tämä tapahtuu? Tämä on oikeasti minulle iso ongelma
Työ, ystävyyssuhteet, opiskelu, harrastukset, läheiset, perhe, lukeminen, musiikki, liikunta, ulkoilu, luonto, itsensä sivistäminen, joukkuelajit, vapaaehtoistyö, lapset, läheisten lapset. Eikö tuosta nyt löytyisi jo elämään jotain? Useilla naisilla on tätä kaikkea.
Taas unohdetaan, että osa ihmisistä on introverttejä. Ja itselläni on ongelmana nimenomaan se, että ei ole intohimoja oikein mihinkään suuntaan. Työ on työtä, liikkuminen on pakollinen paha, itsensä sivistäminen on kovin epämääräistä, kun ei vain mikään ihan harrastukseksi ja elämän sisällöksi asti kiinnosta (en jaksaisi enää neljättä tutkintoakaan tässä vaiheessa elämää aloittaa).
Juu, olen vähän negatiivinen, mutta olen elämässäni yrittänyt niin monenlaisia asioita, eikä mitkään lopulta kovin pitkään jaksa kiinnostaa. On tuossa nurkassa minulla maalausvehkeet ja pianokin. Voihan niillä aikaa kuluttaa, mutta en minä niitä kummoisiksi elämän sisällöiksi laske. Olen ehkä vain niin harvinaisen tylsä ihminen. Nämä ovat lähinnä viihdykkeeksi hankittuja korvikkeita, kun sitä elämää ei nimenomaan löydy.
Apatia, negatiivisuus ja passiivisuus eivät tarkoita että ihminen on introvertti.
Sanoinkos niin? Pointti oli se, että monet noista ehdotetuista asioista liittyvät asioihin, jotka eivät vain sovi introvertille. Sen lisäksi mainitsin omalla kohdallani tämän kiinnostuksen puutteen. Siis kaksi eri asiaa, jotka pätevät minuun. Ja kyllä, minulla on myös diagnosoitu vaikea masennus. Siihen vain lääkkeeksi pitäisi nimenomaan hankkia se elämä, mutta näistä lähtökohdista se on hieman hankalaa.
Minäkin olen introvertti mutta haluan sosiaalisesti rikkaan elämän. Haastan itseäni sen suhteen ihan joka päivä. Ei introverttiys ole yhtä kuin yksinäinen ja tyhjä elämä.
Eli oletkin ambivertti, eli sopivan sosiaalinen silloin kun itse haluat ja tunnet niin.
Ihan miten vaan. Pointtini oli enemmän se, että luonteenpiirteet ovat kohtalo vain rajatussa määrin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Älä ole niin tarvitseva ja riippuvainen, mene omia teitäsi. Kukaan ei halua miestä, jolle nais(t)en saaminen on pakkomielle.
Tää oli just niitä naurettavia neuvoja. Mies on ihan 100% yksin jos se ei itse ole aktiivinen saadakseen naisia. Myös ihan komea mies.
Samaan aikaan naisen ei tarvitse olla aktiivinen saadakseen miehen. Aivan perusnaisillekin tulee treffiehdotuksia ovista ja ikkunoista niin, että alhaisemman tason miesten kohdalla tekee mieli ruveta huutamaan #metoota jotta niistä pääsisi eroon.
No se asia ei ole meidän naisten käsissä ja me emme sille voi tai halua tehdä mitään.
Kyllä se on teidän naisten käsissä. Jos kelpuuttaisitte tavallisetkin miehet niin näiden ei tarvitsisi epätoivoisesti vongata.
Harva taitaa haluta parisuhteen, jossa kaksi ihmistä ovat kelpuuttaneet toisensa. Eiköhän useimmat kuitenkin halua sellaisen, joka perustuu rakastumiseen. Siihen, että on tavannut ainutlaatuisen, erityisen ihmisen ja ihastunut tähän.
Vai puhutaanko nyt taas seksistä eikä parisuhteesta? Mutta eipä siinäkään ole naisille mitään syytä kelpuuttaa ketään, yhtä lailla kannattaa valita seksikumppanikseen vain miehiä, joita aidosti haluaa.
Vielä edellinen naissukupolvi kelpuutti tavallisetkin miehet parisuhteeseen, kuten myös tuhannet sukupolvet sitä ennen.
Minulla on kyllä sellainen käsitys, että rakkauteen omien vanhempien liitto perustui.
Miksi nykynainen ei enää kykene rakastamaan tavallista miestä?
No kerro jo millainen se tavallinen mies on??
Normaali. Keskiverto. Sellainen joita tulee vastaan, kun käyt lastesi kanssa Prismassa.
Jykevää leukaa sillä ei ole.
Mikä ihmeen leukafetissi näillä palstapojilla oikein on? 🧐
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Älä ole niin tarvitseva ja riippuvainen, mene omia teitäsi. Kukaan ei halua miestä, jolle nais(t)en saaminen on pakkomielle.
Tää oli just niitä naurettavia neuvoja. Mies on ihan 100% yksin jos se ei itse ole aktiivinen saadakseen naisia. Myös ihan komea mies.
Kyllä ja ei.
Tuo on hyvä vinkki jos sen ymmärtää oikein.
Minulle on tehty vain muutama aloita koko elämäni aikana. Kaikki aloitteet ovat tulleet ihan puskista sellaisena hetkenä kun ei olisi voinut vähempää kiinnostaa naiset koska olin saanut tarpeekseni koko pariutumisasiasta ja siitä kuinka vaikeaa se on.
Nainen haluaa miehen joka käyttäytyy kuin mies joka ei stressaa naisen saamisesta. Alitajuisesti sellainen mies on kiireinen jonkun tärkeän asian kanssa, ja saisi halutessaan naisia sen verran helposti ettei vaivaudu katselemaan ympärilleen.
Se mitä pitää tehdä, vähintään, on käydä paljon paikoissa joissa on naisia.
(useimmille miehille toimii parhaiten aloitteiden tekeminen ja pakkien kestäminen, en väitä tässä vastaan, mutta ripaus mainitsemaani asennetta on silloinkin hyväksi)
Tähänkin asiaan liittyen, eli stressiä ja etenkin stressihormonien vaikutusta, on tutkittu laajasti. Aiemmin yksi johtava teema oli, että naiset vaistoavat miehen korkeat miesukupuoli- eli testosteronitasot, ja nämä korkeat tasot oletettavasti huokuttelisivat naisia. Tämä pitää omalta kohdaltaan suuresti paikkansa, mutta on vaan yksi, eikä välttämättä tärkein osa. Tutkijat saivat selville, että naiset todennäköisesti vaivatkin vaistota huomattavsti herkemmin miehen stressihormontasot, ja mitä matalammat ne miehellä ovat, niin sitä enemmän mies vetäisi naisia puoleensa.
Jos kyse olisi pelkästä testosteronista, niin itseään steroideja täyeen piikittävät bodarit, vetoaisivat voimakkaasti suurimpaan osaan naisista. Tämähän ei tunnetusti pidä paikkaansa, vaan yleensä heihin tuntee vetoa vai muut keinotekoisesta itsensä kehittämisestä kiinnostuneet. Bodareillla on myös usein erittäin korkeat stressihormonitasot, mikä ei myöskään ole omiaan houkutelemaan naisia. Myös se ei ole terveen piirre, että yleensä elämänsä parhaassa iässä olevat miehet kokevat, että joutuvat keinotekoisesti pumppaamaan itseensä ylimääräistä miessukupuolihormoneja, koska epävarmoina kokevat että omat luonnolliset tasot eivät riitä edes kuntoiluun.
Naisella miehen stressittömyys, on tietynlainen merkki siitä, että hommat ja elämä on hanskassa, eikä siis ole mitään syytä stressata. Naiselle hyvän miehen löytäminen, voi monesti olle stressaavaa, eikä nainen halua ainakaan itseäänkin stressantuneempaa seuraa, vaan päinvastoin. Miehelle hyvän naisen löytäminen, on ussein stressaavaa, mutta jos mies sen näyttää sekä viestittää ulospäin, etenkin naisen nähtäville, niin ei se ainakaan vetovoimaan lisää.
Eräs kaverini tutustui "elämänsä naiseen". Kaverini stressasi monesti ihan hyperventilaatioon asti, suorastaan aneli naisia alkamaan seurustelemaan kanssaan, monesti heti ensitapaamisella. Sain hänet pysymään tämän"elämänsä naisen" silmien edessä stressittömän ja"coolin" oloisena, ja heti sopivatkin pikaisesti treffit. No kaverini soitteli itku kurkussa seuraavana päivänä, selostaen, että lupaavasti alkanut juttu kuivui kokoon ennen ensi treffejä. Selvisi, että tämä kaveri oli luisunut takaisin tapoihinsa, ja oli soitellut tälle naiselle tusinan verran hätääntyneitä puheluita ja viestejä, koska halusi varmistaa, että nainen tosiaan tulisi sovituille treffeille! No ei jostain kumman syystä tullut, eikä enää koskaan jostain kumman syystä vastaillut kaverilleni yhtään millään muotoa!
Miehet katsokaapa jotain stressaantunutta naista. Jos nainen muuten olisi herattänyt mielenkiintoanne, niin ajatelkaapa, lisääkö tuo sressitila kiinnostusta häntä kohtaan, vai laitaako ajattelemaan tarkemmin?
Tuossa on pointti. Epätoivoinen, liian innokas nainen päätyy kiertopalkinnoksi (sori rumasta sanasta, mutta noin se menee).
Ja sitten miten saadaan stressi laskemaan? Hankitaan elämä, sillä tavalla yhdet pakit ei suista epätoivoon, kun elämä on elämisen arvoista sinkkunakin.
Ihminen, jolla on elämänsisältöä, on terveellä tavalla itsevarma eikä hänen tarvitse esittää mitään.
Jos ei onnistu, haetaan sitä apua. Syrjäytyneen on ihan turha tavoitella missejä, eikä ole olemassa mitään kikkakolmosia, joilla salataan se ettei elämää, ole tai muututaan vätyksestä hyväksi mieheksi. Ihan sama kyseleekö hauelta vai kalastajalta.
Voisitko kertoa vielä miten tämä tapahtuu? Tämä on oikeasti minulle iso ongelma
Työ, ystävyyssuhteet, opiskelu, harrastukset, läheiset, perhe, lukeminen, musiikki, liikunta, ulkoilu, luonto, itsensä sivistäminen, joukkuelajit, vapaaehtoistyö, lapset, läheisten lapset. Eikö tuosta nyt löytyisi jo elämään jotain? Useilla naisilla on tätä kaikkea.
Taas unohdetaan, että osa ihmisistä on introverttejä. Ja itselläni on ongelmana nimenomaan se, että ei ole intohimoja oikein mihinkään suuntaan. Työ on työtä, liikkuminen on pakollinen paha, itsensä sivistäminen on kovin epämääräistä, kun ei vain mikään ihan harrastukseksi ja elämän sisällöksi asti kiinnosta (en jaksaisi enää neljättä tutkintoakaan tässä vaiheessa elämää aloittaa).
Juu, olen vähän negatiivinen, mutta olen elämässäni yrittänyt niin monenlaisia asioita, eikä mitkään lopulta kovin pitkään jaksa kiinnostaa. On tuossa nurkassa minulla maalausvehkeet ja pianokin. Voihan niillä aikaa kuluttaa, mutta en minä niitä kummoisiksi elämän sisällöiksi laske. Olen ehkä vain niin harvinaisen tylsä ihminen. Nämä ovat lähinnä viihdykkeeksi hankittuja korvikkeita, kun sitä elämää ei nimenomaan löydy.
Apatia, negatiivisuus ja passiivisuus eivät tarkoita että ihminen on introvertti.
Sanoinkos niin? Pointti oli se, että monet noista ehdotetuista asioista liittyvät asioihin, jotka eivät vain sovi introvertille. Sen lisäksi mainitsin omalla kohdallani tämän kiinnostuksen puutteen. Siis kaksi eri asiaa, jotka pätevät minuun. Ja kyllä, minulla on myös diagnosoitu vaikea masennus. Siihen vain lääkkeeksi pitäisi nimenomaan hankkia se elämä, mutta näistä lähtökohdista se on hieman hankalaa.
Kyllä sanoit. Muistutit että osa ihmisistä on introverttejä ja sitten aloit luetella miten sinua ei kiinnosta mikään. Olisit vain todennut alkuun että osalla ihmisistä on mt-ongelmia. Introvertit eivät liity asiaan mitenkään.
Lääkkeeksi mielenterveysongelmiin sopivat lääkkeet. Ja terapia. Ei kumppanin etsiminen.
Ihanko totta?! Olen masentunut. En idiootti.
Ja minä en siis ole etsimässä kumppania. Kysyin vain, miten se elämä hankitaan, kun siitä joku tuolla mainitsi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä helv... kato nyt suurinta osaa parisuhteessa olevia miehiä.
Sovinistisia, naisia alentavia kusipäitä eli niin sanottuja jänniksiä, jännämiehiä. Niitä naiset näyttää haluavan. Huomaavaiset ja kunnolliset miehet jäävät armotta paitsioon.
Jep, täytyy katsoa todellisia miesvalintoja eikä kuunnella mitä naiset sanovat haluavansa.
Totuus on se, että se jännän itsevarma kusipää herättää aina enemmän kipinää mitä kiltti ja hyväsydäminen isämateriaali.
Aivan. Teilläkin varmaan isät, sedät, enot, naapurit jne. ovat tuollaisia jänniä, itsevarmoja kusipäitä. Outoa, miten te itse kuitenkin jäitte tuollaisiksi hiirulaisiksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Älä ole niin tarvitseva ja riippuvainen, mene omia teitäsi. Kukaan ei halua miestä, jolle nais(t)en saaminen on pakkomielle.
Tää oli just niitä naurettavia neuvoja. Mies on ihan 100% yksin jos se ei itse ole aktiivinen saadakseen naisia. Myös ihan komea mies.
Kyllä ja ei.
Tuo on hyvä vinkki jos sen ymmärtää oikein.
Minulle on tehty vain muutama aloita koko elämäni aikana. Kaikki aloitteet ovat tulleet ihan puskista sellaisena hetkenä kun ei olisi voinut vähempää kiinnostaa naiset koska olin saanut tarpeekseni koko pariutumisasiasta ja siitä kuinka vaikeaa se on.
Nainen haluaa miehen joka käyttäytyy kuin mies joka ei stressaa naisen saamisesta. Alitajuisesti sellainen mies on kiireinen jonkun tärkeän asian kanssa, ja saisi halutessaan naisia sen verran helposti ettei vaivaudu katselemaan ympärilleen.
Se mitä pitää tehdä, vähintään, on käydä paljon paikoissa joissa on naisia.
(useimmille miehille toimii parhaiten aloitteiden tekeminen ja pakkien kestäminen, en väitä tässä vastaan, mutta ripaus mainitsemaani asennetta on silloinkin hyväksi)
Tähänkin asiaan liittyen, eli stressiä ja etenkin stressihormonien vaikutusta, on tutkittu laajasti. Aiemmin yksi johtava teema oli, että naiset vaistoavat miehen korkeat miesukupuoli- eli testosteronitasot, ja nämä korkeat tasot oletettavasti huokuttelisivat naisia. Tämä pitää omalta kohdaltaan suuresti paikkansa, mutta on vaan yksi, eikä välttämättä tärkein osa. Tutkijat saivat selville, että naiset todennäköisesti vaivatkin vaistota huomattavsti herkemmin miehen stressihormontasot, ja mitä matalammat ne miehellä ovat, niin sitä enemmän mies vetäisi naisia puoleensa.
Jos kyse olisi pelkästä testosteronista, niin itseään steroideja täyeen piikittävät bodarit, vetoaisivat voimakkaasti suurimpaan osaan naisista. Tämähän ei tunnetusti pidä paikkaansa, vaan yleensä heihin tuntee vetoa vai muut keinotekoisesta itsensä kehittämisestä kiinnostuneet. Bodareillla on myös usein erittäin korkeat stressihormonitasot, mikä ei myöskään ole omiaan houkutelemaan naisia. Myös se ei ole terveen piirre, että yleensä elämänsä parhaassa iässä olevat miehet kokevat, että joutuvat keinotekoisesti pumppaamaan itseensä ylimääräistä miessukupuolihormoneja, koska epävarmoina kokevat että omat luonnolliset tasot eivät riitä edes kuntoiluun.
Naisella miehen stressittömyys, on tietynlainen merkki siitä, että hommat ja elämä on hanskassa, eikä siis ole mitään syytä stressata. Naiselle hyvän miehen löytäminen, voi monesti olle stressaavaa, eikä nainen halua ainakaan itseäänkin stressantuneempaa seuraa, vaan päinvastoin. Miehelle hyvän naisen löytäminen, on ussein stressaavaa, mutta jos mies sen näyttää sekä viestittää ulospäin, etenkin naisen nähtäville, niin ei se ainakaan vetovoimaan lisää.
Eräs kaverini tutustui "elämänsä naiseen". Kaverini stressasi monesti ihan hyperventilaatioon asti, suorastaan aneli naisia alkamaan seurustelemaan kanssaan, monesti heti ensitapaamisella. Sain hänet pysymään tämän"elämänsä naisen" silmien edessä stressittömän ja"coolin" oloisena, ja heti sopivatkin pikaisesti treffit. No kaverini soitteli itku kurkussa seuraavana päivänä, selostaen, että lupaavasti alkanut juttu kuivui kokoon ennen ensi treffejä. Selvisi, että tämä kaveri oli luisunut takaisin tapoihinsa, ja oli soitellut tälle naiselle tusinan verran hätääntyneitä puheluita ja viestejä, koska halusi varmistaa, että nainen tosiaan tulisi sovituille treffeille! No ei jostain kumman syystä tullut, eikä enää koskaan jostain kumman syystä vastaillut kaverilleni yhtään millään muotoa!
Miehet katsokaapa jotain stressaantunutta naista. Jos nainen muuten olisi herattänyt mielenkiintoanne, niin ajatelkaapa, lisääkö tuo sressitila kiinnostusta häntä kohtaan, vai laitaako ajattelemaan tarkemmin?
Tuossa on pointti. Epätoivoinen, liian innokas nainen päätyy kiertopalkinnoksi (sori rumasta sanasta, mutta noin se menee).
Ja sitten miten saadaan stressi laskemaan? Hankitaan elämä, sillä tavalla yhdet pakit ei suista epätoivoon, kun elämä on elämisen arvoista sinkkunakin.
Ihminen, jolla on elämänsisältöä, on terveellä tavalla itsevarma eikä hänen tarvitse esittää mitään.
Jos ei onnistu, haetaan sitä apua. Syrjäytyneen on ihan turha tavoitella missejä, eikä ole olemassa mitään kikkakolmosia, joilla salataan se ettei elämää, ole tai muututaan vätyksestä hyväksi mieheksi. Ihan sama kyseleekö hauelta vai kalastajalta.
Voisitko kertoa vielä miten tämä tapahtuu? Tämä on oikeasti minulle iso ongelma
Työ, ystävyyssuhteet, opiskelu, harrastukset, läheiset, perhe, lukeminen, musiikki, liikunta, ulkoilu, luonto, itsensä sivistäminen, joukkuelajit, vapaaehtoistyö, lapset, läheisten lapset. Eikö tuosta nyt löytyisi jo elämään jotain? Useilla naisilla on tätä kaikkea.
Taas unohdetaan, että osa ihmisistä on introverttejä. Ja itselläni on ongelmana nimenomaan se, että ei ole intohimoja oikein mihinkään suuntaan. Työ on työtä, liikkuminen on pakollinen paha, itsensä sivistäminen on kovin epämääräistä, kun ei vain mikään ihan harrastukseksi ja elämän sisällöksi asti kiinnosta (en jaksaisi enää neljättä tutkintoakaan tässä vaiheessa elämää aloittaa).
Juu, olen vähän negatiivinen, mutta olen elämässäni yrittänyt niin monenlaisia asioita, eikä mitkään lopulta kovin pitkään jaksa kiinnostaa. On tuossa nurkassa minulla maalausvehkeet ja pianokin. Voihan niillä aikaa kuluttaa, mutta en minä niitä kummoisiksi elämän sisällöiksi laske. Olen ehkä vain niin harvinaisen tylsä ihminen. Nämä ovat lähinnä viihdykkeeksi hankittuja korvikkeita, kun sitä elämää ei nimenomaan löydy.
Apatia, negatiivisuus ja passiivisuus eivät tarkoita että ihminen on introvertti.
Sanoinkos niin? Pointti oli se, että monet noista ehdotetuista asioista liittyvät asioihin, jotka eivät vain sovi introvertille. Sen lisäksi mainitsin omalla kohdallani tämän kiinnostuksen puutteen. Siis kaksi eri asiaa, jotka pätevät minuun. Ja kyllä, minulla on myös diagnosoitu vaikea masennus. Siihen vain lääkkeeksi pitäisi nimenomaan hankkia se elämä, mutta näistä lähtökohdista se on hieman hankalaa.
Minäkin olen introvertti mutta haluan sosiaalisesti rikkaan elämän. Haastan itseäni sen suhteen ihan joka päivä. Ei introverttiys ole yhtä kuin yksinäinen ja tyhjä elämä.
Siis edelleenkin, puhuin tuossa kahdesta eri asiasta. Inrtoverttiys oli toinen ja kiinnostamattomuus oli toinen. Tähän kun vielä lisätään masennus, eli käytännössä voimavarat ovat nollissa, joten luonnollisesti se itseni haastaminen on hankalampaa kuin keskivertoihmisellä. Tässä vain on ristiriitana se, että nimenomaan se elämän hankkiminen on suunnilleen ainoa keino päästä masennuksesta eroon. (Huomaan, että tässäkin masentunutta syyllistetään siitä, että hän ei vain reipastu.)
Tuo syyllistäminen on puhtaasti oma kuvitelmasi, kirjoittaja ei mitenkään syyllistänyt sinua.
Huomaat kai että introverttiyden mainitseminen tuossa yhteydessä sekoittaa, kun kaikki tulkitsevat että selität apatiaasi introverttiydellä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Älä ole niin tarvitseva ja riippuvainen, mene omia teitäsi. Kukaan ei halua miestä, jolle nais(t)en saaminen on pakkomielle.
Tää oli just niitä naurettavia neuvoja. Mies on ihan 100% yksin jos se ei itse ole aktiivinen saadakseen naisia. Myös ihan komea mies.
Kyllä ja ei.
Tuo on hyvä vinkki jos sen ymmärtää oikein.
Minulle on tehty vain muutama aloita koko elämäni aikana. Kaikki aloitteet ovat tulleet ihan puskista sellaisena hetkenä kun ei olisi voinut vähempää kiinnostaa naiset koska olin saanut tarpeekseni koko pariutumisasiasta ja siitä kuinka vaikeaa se on.
Nainen haluaa miehen joka käyttäytyy kuin mies joka ei stressaa naisen saamisesta. Alitajuisesti sellainen mies on kiireinen jonkun tärkeän asian kanssa, ja saisi halutessaan naisia sen verran helposti ettei vaivaudu katselemaan ympärilleen.
Se mitä pitää tehdä, vähintään, on käydä paljon paikoissa joissa on naisia.
(useimmille miehille toimii parhaiten aloitteiden tekeminen ja pakkien kestäminen, en väitä tässä vastaan, mutta ripaus mainitsemaani asennetta on silloinkin hyväksi)
Tähänkin asiaan liittyen, eli stressiä ja etenkin stressihormonien vaikutusta, on tutkittu laajasti. Aiemmin yksi johtava teema oli, että naiset vaistoavat miehen korkeat miesukupuoli- eli testosteronitasot, ja nämä korkeat tasot oletettavasti huokuttelisivat naisia. Tämä pitää omalta kohdaltaan suuresti paikkansa, mutta on vaan yksi, eikä välttämättä tärkein osa. Tutkijat saivat selville, että naiset todennäköisesti vaivatkin vaistota huomattavsti herkemmin miehen stressihormontasot, ja mitä matalammat ne miehellä ovat, niin sitä enemmän mies vetäisi naisia puoleensa.
Jos kyse olisi pelkästä testosteronista, niin itseään steroideja täyeen piikittävät bodarit, vetoaisivat voimakkaasti suurimpaan osaan naisista. Tämähän ei tunnetusti pidä paikkaansa, vaan yleensä heihin tuntee vetoa vai muut keinotekoisesta itsensä kehittämisestä kiinnostuneet. Bodareillla on myös usein erittäin korkeat stressihormonitasot, mikä ei myöskään ole omiaan houkutelemaan naisia. Myös se ei ole terveen piirre, että yleensä elämänsä parhaassa iässä olevat miehet kokevat, että joutuvat keinotekoisesti pumppaamaan itseensä ylimääräistä miessukupuolihormoneja, koska epävarmoina kokevat että omat luonnolliset tasot eivät riitä edes kuntoiluun.
Naisella miehen stressittömyys, on tietynlainen merkki siitä, että hommat ja elämä on hanskassa, eikä siis ole mitään syytä stressata. Naiselle hyvän miehen löytäminen, voi monesti olle stressaavaa, eikä nainen halua ainakaan itseäänkin stressantuneempaa seuraa, vaan päinvastoin. Miehelle hyvän naisen löytäminen, on ussein stressaavaa, mutta jos mies sen näyttää sekä viestittää ulospäin, etenkin naisen nähtäville, niin ei se ainakaan vetovoimaan lisää.
Eräs kaverini tutustui "elämänsä naiseen". Kaverini stressasi monesti ihan hyperventilaatioon asti, suorastaan aneli naisia alkamaan seurustelemaan kanssaan, monesti heti ensitapaamisella. Sain hänet pysymään tämän"elämänsä naisen" silmien edessä stressittömän ja"coolin" oloisena, ja heti sopivatkin pikaisesti treffit. No kaverini soitteli itku kurkussa seuraavana päivänä, selostaen, että lupaavasti alkanut juttu kuivui kokoon ennen ensi treffejä. Selvisi, että tämä kaveri oli luisunut takaisin tapoihinsa, ja oli soitellut tälle naiselle tusinan verran hätääntyneitä puheluita ja viestejä, koska halusi varmistaa, että nainen tosiaan tulisi sovituille treffeille! No ei jostain kumman syystä tullut, eikä enää koskaan jostain kumman syystä vastaillut kaverilleni yhtään millään muotoa!
Miehet katsokaapa jotain stressaantunutta naista. Jos nainen muuten olisi herattänyt mielenkiintoanne, niin ajatelkaapa, lisääkö tuo sressitila kiinnostusta häntä kohtaan, vai laitaako ajattelemaan tarkemmin?
Tuossa on pointti. Epätoivoinen, liian innokas nainen päätyy kiertopalkinnoksi (sori rumasta sanasta, mutta noin se menee).
Ja sitten miten saadaan stressi laskemaan? Hankitaan elämä, sillä tavalla yhdet pakit ei suista epätoivoon, kun elämä on elämisen arvoista sinkkunakin.
Ihminen, jolla on elämänsisältöä, on terveellä tavalla itsevarma eikä hänen tarvitse esittää mitään.
Jos ei onnistu, haetaan sitä apua. Syrjäytyneen on ihan turha tavoitella missejä, eikä ole olemassa mitään kikkakolmosia, joilla salataan se ettei elämää, ole tai muututaan vätyksestä hyväksi mieheksi. Ihan sama kyseleekö hauelta vai kalastajalta.
Voisitko kertoa vielä miten tämä tapahtuu? Tämä on oikeasti minulle iso ongelma
Työ, ystävyyssuhteet, opiskelu, harrastukset, läheiset, perhe, lukeminen, musiikki, liikunta, ulkoilu, luonto, itsensä sivistäminen, joukkuelajit, vapaaehtoistyö, lapset, läheisten lapset. Eikö tuosta nyt löytyisi jo elämään jotain? Useilla naisilla on tätä kaikkea.
Taas unohdetaan, että osa ihmisistä on introverttejä. Ja itselläni on ongelmana nimenomaan se, että ei ole intohimoja oikein mihinkään suuntaan. Työ on työtä, liikkuminen on pakollinen paha, itsensä sivistäminen on kovin epämääräistä, kun ei vain mikään ihan harrastukseksi ja elämän sisällöksi asti kiinnosta (en jaksaisi enää neljättä tutkintoakaan tässä vaiheessa elämää aloittaa).
Juu, olen vähän negatiivinen, mutta olen elämässäni yrittänyt niin monenlaisia asioita, eikä mitkään lopulta kovin pitkään jaksa kiinnostaa. On tuossa nurkassa minulla maalausvehkeet ja pianokin. Voihan niillä aikaa kuluttaa, mutta en minä niitä kummoisiksi elämän sisällöiksi laske. Olen ehkä vain niin harvinaisen tylsä ihminen. Nämä ovat lähinnä viihdykkeeksi hankittuja korvikkeita, kun sitä elämää ei nimenomaan löydy.
Apatia, negatiivisuus ja passiivisuus eivät tarkoita että ihminen on introvertti.
Sanoinkos niin? Pointti oli se, että monet noista ehdotetuista asioista liittyvät asioihin, jotka eivät vain sovi introvertille. Sen lisäksi mainitsin omalla kohdallani tämän kiinnostuksen puutteen. Siis kaksi eri asiaa, jotka pätevät minuun. Ja kyllä, minulla on myös diagnosoitu vaikea masennus. Siihen vain lääkkeeksi pitäisi nimenomaan hankkia se elämä, mutta näistä lähtökohdista se on hieman hankalaa.
Minäkin olen introvertti mutta haluan sosiaalisesti rikkaan elämän. Haastan itseäni sen suhteen ihan joka päivä. Ei introverttiys ole yhtä kuin yksinäinen ja tyhjä elämä.
Siis edelleenkin, puhuin tuossa kahdesta eri asiasta. Inrtoverttiys oli toinen ja kiinnostamattomuus oli toinen. Tähän kun vielä lisätään masennus, eli käytännössä voimavarat ovat nollissa, joten luonnollisesti se itseni haastaminen on hankalampaa kuin keskivertoihmisellä. Tässä vain on ristiriitana se, että nimenomaan se elämän hankkiminen on suunnilleen ainoa keino päästä masennuksesta eroon. (Huomaan, että tässäkin masentunutta syyllistetään siitä, että hän ei vain reipastu.)
Ymmärrän. Ei kai tässä muuta voi sanoa kuin että toivon, että olet hoidon piirissä ja tilanteesi paranee.
no vuoden verran olen ollut lääkityksellä ja käynyt terapiassa. Olen kuitenkin edelleen hukassa sen elämän hankkimisen kanssa.
Mutta taisin nyt änkeä hieman väärään ketjuun. Minulle vain pisti silmääni tuo, kun joku puhui elämän hankkimisesta ja tämä on ollut minulle todella kipeä asia ja parisuhteeni natisee liitoksistaan tämän takia. Siksi tämä asia kiinnostaa.
Vierailija kirjoitti:
Paras neuvo pariutumiseen, minkä kenelle tahansa voi antaa, on tehdä oman ulkonäön kehittämisestä prioriteetti. Todellinen hottis ei KOSKAAN jää ilman seuraa. Eri asia on, onko se halutunlaista seuraa.
Todellinen hottiskin haalistuu. Ulkonako sinansa ei tuo parisuhteeseen pitka-aikaista iloa, hetken kuluttua sita "hottia" ei enaa edes nae, jos tyyppi on tyhma kuin saapas, tiedan kokemuksesta.
Miehet haluavat huvitella urheiluautoilla, mutta pitkalle matkalle on hyva ottaa Volvo. Patee myos parisuhteisiin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Älä ole niin tarvitseva ja riippuvainen, mene omia teitäsi. Kukaan ei halua miestä, jolle nais(t)en saaminen on pakkomielle.
Tää oli just niitä naurettavia neuvoja. Mies on ihan 100% yksin jos se ei itse ole aktiivinen saadakseen naisia. Myös ihan komea mies.
Kyllä ja ei.
Tuo on hyvä vinkki jos sen ymmärtää oikein.
Minulle on tehty vain muutama aloita koko elämäni aikana. Kaikki aloitteet ovat tulleet ihan puskista sellaisena hetkenä kun ei olisi voinut vähempää kiinnostaa naiset koska olin saanut tarpeekseni koko pariutumisasiasta ja siitä kuinka vaikeaa se on.
Nainen haluaa miehen joka käyttäytyy kuin mies joka ei stressaa naisen saamisesta. Alitajuisesti sellainen mies on kiireinen jonkun tärkeän asian kanssa, ja saisi halutessaan naisia sen verran helposti ettei vaivaudu katselemaan ympärilleen.
Se mitä pitää tehdä, vähintään, on käydä paljon paikoissa joissa on naisia.
(useimmille miehille toimii parhaiten aloitteiden tekeminen ja pakkien kestäminen, en väitä tässä vastaan, mutta ripaus mainitsemaani asennetta on silloinkin hyväksi)
Tähänkin asiaan liittyen, eli stressiä ja etenkin stressihormonien vaikutusta, on tutkittu laajasti. Aiemmin yksi johtava teema oli, että naiset vaistoavat miehen korkeat miesukupuoli- eli testosteronitasot, ja nämä korkeat tasot oletettavasti huokuttelisivat naisia. Tämä pitää omalta kohdaltaan suuresti paikkansa, mutta on vaan yksi, eikä välttämättä tärkein osa. Tutkijat saivat selville, että naiset todennäköisesti vaivatkin vaistota huomattavsti herkemmin miehen stressihormontasot, ja mitä matalammat ne miehellä ovat, niin sitä enemmän mies vetäisi naisia puoleensa.
Jos kyse olisi pelkästä testosteronista, niin itseään steroideja täyeen piikittävät bodarit, vetoaisivat voimakkaasti suurimpaan osaan naisista. Tämähän ei tunnetusti pidä paikkaansa, vaan yleensä heihin tuntee vetoa vai muut keinotekoisesta itsensä kehittämisestä kiinnostuneet. Bodareillla on myös usein erittäin korkeat stressihormonitasot, mikä ei myöskään ole omiaan houkutelemaan naisia. Myös se ei ole terveen piirre, että yleensä elämänsä parhaassa iässä olevat miehet kokevat, että joutuvat keinotekoisesti pumppaamaan itseensä ylimääräistä miessukupuolihormoneja, koska epävarmoina kokevat että omat luonnolliset tasot eivät riitä edes kuntoiluun.
Naisella miehen stressittömyys, on tietynlainen merkki siitä, että hommat ja elämä on hanskassa, eikä siis ole mitään syytä stressata. Naiselle hyvän miehen löytäminen, voi monesti olle stressaavaa, eikä nainen halua ainakaan itseäänkin stressantuneempaa seuraa, vaan päinvastoin. Miehelle hyvän naisen löytäminen, on ussein stressaavaa, mutta jos mies sen näyttää sekä viestittää ulospäin, etenkin naisen nähtäville, niin ei se ainakaan vetovoimaan lisää.
Eräs kaverini tutustui "elämänsä naiseen". Kaverini stressasi monesti ihan hyperventilaatioon asti, suorastaan aneli naisia alkamaan seurustelemaan kanssaan, monesti heti ensitapaamisella. Sain hänet pysymään tämän"elämänsä naisen" silmien edessä stressittömän ja"coolin" oloisena, ja heti sopivatkin pikaisesti treffit. No kaverini soitteli itku kurkussa seuraavana päivänä, selostaen, että lupaavasti alkanut juttu kuivui kokoon ennen ensi treffejä. Selvisi, että tämä kaveri oli luisunut takaisin tapoihinsa, ja oli soitellut tälle naiselle tusinan verran hätääntyneitä puheluita ja viestejä, koska halusi varmistaa, että nainen tosiaan tulisi sovituille treffeille! No ei jostain kumman syystä tullut, eikä enää koskaan jostain kumman syystä vastaillut kaverilleni yhtään millään muotoa!
Miehet katsokaapa jotain stressaantunutta naista. Jos nainen muuten olisi herattänyt mielenkiintoanne, niin ajatelkaapa, lisääkö tuo sressitila kiinnostusta häntä kohtaan, vai laitaako ajattelemaan tarkemmin?
Tuossa on pointti. Epätoivoinen, liian innokas nainen päätyy kiertopalkinnoksi (sori rumasta sanasta, mutta noin se menee).
Ja sitten miten saadaan stressi laskemaan? Hankitaan elämä, sillä tavalla yhdet pakit ei suista epätoivoon, kun elämä on elämisen arvoista sinkkunakin.
Ihminen, jolla on elämänsisältöä, on terveellä tavalla itsevarma eikä hänen tarvitse esittää mitään.
Jos ei onnistu, haetaan sitä apua. Syrjäytyneen on ihan turha tavoitella missejä, eikä ole olemassa mitään kikkakolmosia, joilla salataan se ettei elämää, ole tai muututaan vätyksestä hyväksi mieheksi. Ihan sama kyseleekö hauelta vai kalastajalta.
Voisitko kertoa vielä miten tämä tapahtuu? Tämä on oikeasti minulle iso ongelma
Työ, ystävyyssuhteet, opiskelu, harrastukset, läheiset, perhe, lukeminen, musiikki, liikunta, ulkoilu, luonto, itsensä sivistäminen, joukkuelajit, vapaaehtoistyö, lapset, läheisten lapset. Eikö tuosta nyt löytyisi jo elämään jotain? Useilla naisilla on tätä kaikkea.
Taas unohdetaan, että osa ihmisistä on introverttejä. Ja itselläni on ongelmana nimenomaan se, että ei ole intohimoja oikein mihinkään suuntaan. Työ on työtä, liikkuminen on pakollinen paha, itsensä sivistäminen on kovin epämääräistä, kun ei vain mikään ihan harrastukseksi ja elämän sisällöksi asti kiinnosta (en jaksaisi enää neljättä tutkintoakaan tässä vaiheessa elämää aloittaa).
Juu, olen vähän negatiivinen, mutta olen elämässäni yrittänyt niin monenlaisia asioita, eikä mitkään lopulta kovin pitkään jaksa kiinnostaa. On tuossa nurkassa minulla maalausvehkeet ja pianokin. Voihan niillä aikaa kuluttaa, mutta en minä niitä kummoisiksi elämän sisällöiksi laske. Olen ehkä vain niin harvinaisen tylsä ihminen. Nämä ovat lähinnä viihdykkeeksi hankittuja korvikkeita, kun sitä elämää ei nimenomaan löydy.
Apatia, negatiivisuus ja passiivisuus eivät tarkoita että ihminen on introvertti.
Sanoinkos niin? Pointti oli se, että monet noista ehdotetuista asioista liittyvät asioihin, jotka eivät vain sovi introvertille. Sen lisäksi mainitsin omalla kohdallani tämän kiinnostuksen puutteen. Siis kaksi eri asiaa, jotka pätevät minuun. Ja kyllä, minulla on myös diagnosoitu vaikea masennus. Siihen vain lääkkeeksi pitäisi nimenomaan hankkia se elämä, mutta näistä lähtökohdista se on hieman hankalaa.
Minäkin olen introvertti mutta haluan sosiaalisesti rikkaan elämän. Haastan itseäni sen suhteen ihan joka päivä. Ei introverttiys ole yhtä kuin yksinäinen ja tyhjä elämä.
Siis edelleenkin, puhuin tuossa kahdesta eri asiasta. Inrtoverttiys oli toinen ja kiinnostamattomuus oli toinen. Tähän kun vielä lisätään masennus, eli käytännössä voimavarat ovat nollissa, joten luonnollisesti se itseni haastaminen on hankalampaa kuin keskivertoihmisellä. Tässä vain on ristiriitana se, että nimenomaan se elämän hankkiminen on suunnilleen ainoa keino päästä masennuksesta eroon. (Huomaan, että tässäkin masentunutta syyllistetään siitä, että hän ei vain reipastu.)
Tuo syyllistäminen on puhtaasti oma kuvitelmasi, kirjoittaja ei mitenkään syyllistänyt sinua.
Huomaat kai että introverttiyden mainitseminen tuossa yhteydessä sekoittaa, kun kaikki tulkitsevat että selität apatiaasi introverttiydellä.
Juu, huomasin, että ne tulkittiin samaksi asiaksi. Ja-sanalla nimenomaan tuossa tarkoitin, että inrtoverttiyden lisäksi minulla on ongelmana se kiinnostamattomuus.
Ja tuolla syyllistämisellä viittasin tuohon, kun joku tuli kertomaan, miten asia on niin simppeli, että voi vain haastaa itsensä, vaikka nimenomaan mainitsin masennukseni.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Paras neuvo pariutumiseen, minkä kenelle tahansa voi antaa, on tehdä oman ulkonäön kehittämisestä prioriteetti. Todellinen hottis ei KOSKAAN jää ilman seuraa. Eri asia on, onko se halutunlaista seuraa.
Ei se pelkkä hottis riitä pariutumiseen.
Pitää miehessä muutakin olla kuin komea ja hyvänäköinen ulkonäkö.
Pitää olla tarpeeksi tavaraa korvien välissä.
Mitä helvettiä joku muka tekee hyvännäköisellä, mutta tyhmällä miehellä.
Tyhmä mies on sellainen, joka ei hoksaa nopeasti asioita, ei osaa toimia yllättävissä tilanteissa, ei kykene auttamaa hätätilassa muita. Ei osaa neuvoa edes omia lapsiaan koulutehtävissä. Jne.
Muutakin. Eli ilman oikeanlaista ulkonäköä tippuu jatkosta heti.
Huomatkaa kuinka naisille esimerkiksi älykäs pohtijamies ei ole älykäs, vaan pitää olla nopeasti reagoiva toimintasankari ja sukeluuksien sutkauttelija joka osaa heittää tyhjänpäiväistä small talkkia asiasta kuin asiasta.
Vähän sellainen James Bond.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Älä ole niin tarvitseva ja riippuvainen, mene omia teitäsi. Kukaan ei halua miestä, jolle nais(t)en saaminen on pakkomielle.
Tää oli just niitä naurettavia neuvoja. Mies on ihan 100% yksin jos se ei itse ole aktiivinen saadakseen naisia. Myös ihan komea mies.
Kyllä ja ei.
Tuo on hyvä vinkki jos sen ymmärtää oikein.
Minulle on tehty vain muutama aloita koko elämäni aikana. Kaikki aloitteet ovat tulleet ihan puskista sellaisena hetkenä kun ei olisi voinut vähempää kiinnostaa naiset koska olin saanut tarpeekseni koko pariutumisasiasta ja siitä kuinka vaikeaa se on.
Nainen haluaa miehen joka käyttäytyy kuin mies joka ei stressaa naisen saamisesta. Alitajuisesti sellainen mies on kiireinen jonkun tärkeän asian kanssa, ja saisi halutessaan naisia sen verran helposti ettei vaivaudu katselemaan ympärilleen.
Se mitä pitää tehdä, vähintään, on käydä paljon paikoissa joissa on naisia.
(useimmille miehille toimii parhaiten aloitteiden tekeminen ja pakkien kestäminen, en väitä tässä vastaan, mutta ripaus mainitsemaani asennetta on silloinkin hyväksi)
Tähänkin asiaan liittyen, eli stressiä ja etenkin stressihormonien vaikutusta, on tutkittu laajasti. Aiemmin yksi johtava teema oli, että naiset vaistoavat miehen korkeat miesukupuoli- eli testosteronitasot, ja nämä korkeat tasot oletettavasti huokuttelisivat naisia. Tämä pitää omalta kohdaltaan suuresti paikkansa, mutta on vaan yksi, eikä välttämättä tärkein osa. Tutkijat saivat selville, että naiset todennäköisesti vaivatkin vaistota huomattavsti herkemmin miehen stressihormontasot, ja mitä matalammat ne miehellä ovat, niin sitä enemmän mies vetäisi naisia puoleensa.
Jos kyse olisi pelkästä testosteronista, niin itseään steroideja täyeen piikittävät bodarit, vetoaisivat voimakkaasti suurimpaan osaan naisista. Tämähän ei tunnetusti pidä paikkaansa, vaan yleensä heihin tuntee vetoa vai muut keinotekoisesta itsensä kehittämisestä kiinnostuneet. Bodareillla on myös usein erittäin korkeat stressihormonitasot, mikä ei myöskään ole omiaan houkutelemaan naisia. Myös se ei ole terveen piirre, että yleensä elämänsä parhaassa iässä olevat miehet kokevat, että joutuvat keinotekoisesti pumppaamaan itseensä ylimääräistä miessukupuolihormoneja, koska epävarmoina kokevat että omat luonnolliset tasot eivät riitä edes kuntoiluun.
Naisella miehen stressittömyys, on tietynlainen merkki siitä, että hommat ja elämä on hanskassa, eikä siis ole mitään syytä stressata. Naiselle hyvän miehen löytäminen, voi monesti olle stressaavaa, eikä nainen halua ainakaan itseäänkin stressantuneempaa seuraa, vaan päinvastoin. Miehelle hyvän naisen löytäminen, on ussein stressaavaa, mutta jos mies sen näyttää sekä viestittää ulospäin, etenkin naisen nähtäville, niin ei se ainakaan vetovoimaan lisää.
Eräs kaverini tutustui "elämänsä naiseen". Kaverini stressasi monesti ihan hyperventilaatioon asti, suorastaan aneli naisia alkamaan seurustelemaan kanssaan, monesti heti ensitapaamisella. Sain hänet pysymään tämän"elämänsä naisen" silmien edessä stressittömän ja"coolin" oloisena, ja heti sopivatkin pikaisesti treffit. No kaverini soitteli itku kurkussa seuraavana päivänä, selostaen, että lupaavasti alkanut juttu kuivui kokoon ennen ensi treffejä. Selvisi, että tämä kaveri oli luisunut takaisin tapoihinsa, ja oli soitellut tälle naiselle tusinan verran hätääntyneitä puheluita ja viestejä, koska halusi varmistaa, että nainen tosiaan tulisi sovituille treffeille! No ei jostain kumman syystä tullut, eikä enää koskaan jostain kumman syystä vastaillut kaverilleni yhtään millään muotoa!
Miehet katsokaapa jotain stressaantunutta naista. Jos nainen muuten olisi herattänyt mielenkiintoanne, niin ajatelkaapa, lisääkö tuo sressitila kiinnostusta häntä kohtaan, vai laitaako ajattelemaan tarkemmin?
Tuossa on pointti. Epätoivoinen, liian innokas nainen päätyy kiertopalkinnoksi (sori rumasta sanasta, mutta noin se menee).
Ja sitten miten saadaan stressi laskemaan? Hankitaan elämä, sillä tavalla yhdet pakit ei suista epätoivoon, kun elämä on elämisen arvoista sinkkunakin.
Ihminen, jolla on elämänsisältöä, on terveellä tavalla itsevarma eikä hänen tarvitse esittää mitään.
Jos ei onnistu, haetaan sitä apua. Syrjäytyneen on ihan turha tavoitella missejä, eikä ole olemassa mitään kikkakolmosia, joilla salataan se ettei elämää, ole tai muututaan vätyksestä hyväksi mieheksi. Ihan sama kyseleekö hauelta vai kalastajalta.
Voisitko kertoa vielä miten tämä tapahtuu? Tämä on oikeasti minulle iso ongelma
Työ, ystävyyssuhteet, opiskelu, harrastukset, läheiset, perhe, lukeminen, musiikki, liikunta, ulkoilu, luonto, itsensä sivistäminen, joukkuelajit, vapaaehtoistyö, lapset, läheisten lapset. Eikö tuosta nyt löytyisi jo elämään jotain? Useilla naisilla on tätä kaikkea.
Taas unohdetaan, että osa ihmisistä on introverttejä. Ja itselläni on ongelmana nimenomaan se, että ei ole intohimoja oikein mihinkään suuntaan. Työ on työtä, liikkuminen on pakollinen paha, itsensä sivistäminen on kovin epämääräistä, kun ei vain mikään ihan harrastukseksi ja elämän sisällöksi asti kiinnosta (en jaksaisi enää neljättä tutkintoakaan tässä vaiheessa elämää aloittaa).
Juu, olen vähän negatiivinen, mutta olen elämässäni yrittänyt niin monenlaisia asioita, eikä mitkään lopulta kovin pitkään jaksa kiinnostaa. On tuossa nurkassa minulla maalausvehkeet ja pianokin. Voihan niillä aikaa kuluttaa, mutta en minä niitä kummoisiksi elämän sisällöiksi laske. Olen ehkä vain niin harvinaisen tylsä ihminen. Nämä ovat lähinnä viihdykkeeksi hankittuja korvikkeita, kun sitä elämää ei nimenomaan löydy.
Apatia, negatiivisuus ja passiivisuus eivät tarkoita että ihminen on introvertti.
Sanoinkos niin? Pointti oli se, että monet noista ehdotetuista asioista liittyvät asioihin, jotka eivät vain sovi introvertille. Sen lisäksi mainitsin omalla kohdallani tämän kiinnostuksen puutteen. Siis kaksi eri asiaa, jotka pätevät minuun. Ja kyllä, minulla on myös diagnosoitu vaikea masennus. Siihen vain lääkkeeksi pitäisi nimenomaan hankkia se elämä, mutta näistä lähtökohdista se on hieman hankalaa.
Kyllä sanoit. Muistutit että osa ihmisistä on introverttejä ja sitten aloit luetella miten sinua ei kiinnosta mikään. Olisit vain todennut alkuun että osalla ihmisistä on mt-ongelmia. Introvertit eivät liity asiaan mitenkään.
Lääkkeeksi mielenterveysongelmiin sopivat lääkkeet. Ja terapia. Ei kumppanin etsiminen.
Ihanko totta?! Olen masentunut. En idiootti.
Ja minä en siis ole etsimässä kumppania. Kysyin vain, miten se elämä hankitaan, kun siitä joku tuolla mainitsi.
Näytät sinä olevan idiootti, kun tuossa ilmoitit että sinun pitäisi hankkia elämä lääkkeeksi masennukseen. Nyt sitten riehut, kun sinulle sanotaan että ammattiapu on ratkaisu. Ja se jolta kyselit, antoi ns elämän hankkimisen ohjeeksi kumppanin löytämiseen. Ja nyt ilmoitat että et edes halua kumppania. Sekavaa.
Vierailija kirjoitti:
no vuoden verran olen ollut lääkityksellä ja käynyt terapiassa. Olen kuitenkin edelleen hukassa sen elämän hankkimisen kanssa.
Mutta taisin nyt änkeä hieman väärään ketjuun. Minulle vain pisti silmääni tuo, kun joku puhui elämän hankkimisesta ja tämä on ollut minulle todella kipeä asia ja parisuhteeni natisee liitoksistaan tämän takia. Siksi tämä asia kiinnostaa.
Mä vaikeasti masentuneena keskityin vain siihen, että pääsin sängystä ylös ja onnittelin itseäni, kun jaksoin perusasioita. Terapiassa käsittelin syitä masennuksen pohjalla. "Elämän hankkiminen" tuli vasta parantumisen myötä, vaikka elämäähän tämä kaikki on.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Älä ole niin tarvitseva ja riippuvainen, mene omia teitäsi. Kukaan ei halua miestä, jolle nais(t)en saaminen on pakkomielle.
Tää oli just niitä naurettavia neuvoja. Mies on ihan 100% yksin jos se ei itse ole aktiivinen saadakseen naisia. Myös ihan komea mies.
Kyllä ja ei.
Tuo on hyvä vinkki jos sen ymmärtää oikein.
Minulle on tehty vain muutama aloita koko elämäni aikana. Kaikki aloitteet ovat tulleet ihan puskista sellaisena hetkenä kun ei olisi voinut vähempää kiinnostaa naiset koska olin saanut tarpeekseni koko pariutumisasiasta ja siitä kuinka vaikeaa se on.
Nainen haluaa miehen joka käyttäytyy kuin mies joka ei stressaa naisen saamisesta. Alitajuisesti sellainen mies on kiireinen jonkun tärkeän asian kanssa, ja saisi halutessaan naisia sen verran helposti ettei vaivaudu katselemaan ympärilleen.
Se mitä pitää tehdä, vähintään, on käydä paljon paikoissa joissa on naisia.
(useimmille miehille toimii parhaiten aloitteiden tekeminen ja pakkien kestäminen, en väitä tässä vastaan, mutta ripaus mainitsemaani asennetta on silloinkin hyväksi)
Tähänkin asiaan liittyen, eli stressiä ja etenkin stressihormonien vaikutusta, on tutkittu laajasti. Aiemmin yksi johtava teema oli, että naiset vaistoavat miehen korkeat miesukupuoli- eli testosteronitasot, ja nämä korkeat tasot oletettavasti huokuttelisivat naisia. Tämä pitää omalta kohdaltaan suuresti paikkansa, mutta on vaan yksi, eikä välttämättä tärkein osa. Tutkijat saivat selville, että naiset todennäköisesti vaivatkin vaistota huomattavsti herkemmin miehen stressihormontasot, ja mitä matalammat ne miehellä ovat, niin sitä enemmän mies vetäisi naisia puoleensa.
Jos kyse olisi pelkästä testosteronista, niin itseään steroideja täyeen piikittävät bodarit, vetoaisivat voimakkaasti suurimpaan osaan naisista. Tämähän ei tunnetusti pidä paikkaansa, vaan yleensä heihin tuntee vetoa vai muut keinotekoisesta itsensä kehittämisestä kiinnostuneet. Bodareillla on myös usein erittäin korkeat stressihormonitasot, mikä ei myöskään ole omiaan houkutelemaan naisia. Myös se ei ole terveen piirre, että yleensä elämänsä parhaassa iässä olevat miehet kokevat, että joutuvat keinotekoisesti pumppaamaan itseensä ylimääräistä miessukupuolihormoneja, koska epävarmoina kokevat että omat luonnolliset tasot eivät riitä edes kuntoiluun.
Naisella miehen stressittömyys, on tietynlainen merkki siitä, että hommat ja elämä on hanskassa, eikä siis ole mitään syytä stressata. Naiselle hyvän miehen löytäminen, voi monesti olle stressaavaa, eikä nainen halua ainakaan itseäänkin stressantuneempaa seuraa, vaan päinvastoin. Miehelle hyvän naisen löytäminen, on ussein stressaavaa, mutta jos mies sen näyttää sekä viestittää ulospäin, etenkin naisen nähtäville, niin ei se ainakaan vetovoimaan lisää.
Eräs kaverini tutustui "elämänsä naiseen". Kaverini stressasi monesti ihan hyperventilaatioon asti, suorastaan aneli naisia alkamaan seurustelemaan kanssaan, monesti heti ensitapaamisella. Sain hänet pysymään tämän"elämänsä naisen" silmien edessä stressittömän ja"coolin" oloisena, ja heti sopivatkin pikaisesti treffit. No kaverini soitteli itku kurkussa seuraavana päivänä, selostaen, että lupaavasti alkanut juttu kuivui kokoon ennen ensi treffejä. Selvisi, että tämä kaveri oli luisunut takaisin tapoihinsa, ja oli soitellut tälle naiselle tusinan verran hätääntyneitä puheluita ja viestejä, koska halusi varmistaa, että nainen tosiaan tulisi sovituille treffeille! No ei jostain kumman syystä tullut, eikä enää koskaan jostain kumman syystä vastaillut kaverilleni yhtään millään muotoa!
Miehet katsokaapa jotain stressaantunutta naista. Jos nainen muuten olisi herattänyt mielenkiintoanne, niin ajatelkaapa, lisääkö tuo sressitila kiinnostusta häntä kohtaan, vai laitaako ajattelemaan tarkemmin?
Tuossa on pointti. Epätoivoinen, liian innokas nainen päätyy kiertopalkinnoksi (sori rumasta sanasta, mutta noin se menee).
Ja sitten miten saadaan stressi laskemaan? Hankitaan elämä, sillä tavalla yhdet pakit ei suista epätoivoon, kun elämä on elämisen arvoista sinkkunakin.
Ihminen, jolla on elämänsisältöä, on terveellä tavalla itsevarma eikä hänen tarvitse esittää mitään.
Jos ei onnistu, haetaan sitä apua. Syrjäytyneen on ihan turha tavoitella missejä, eikä ole olemassa mitään kikkakolmosia, joilla salataan se ettei elämää, ole tai muututaan vätyksestä hyväksi mieheksi. Ihan sama kyseleekö hauelta vai kalastajalta.
Voisitko kertoa vielä miten tämä tapahtuu? Tämä on oikeasti minulle iso ongelma
Työ, ystävyyssuhteet, opiskelu, harrastukset, läheiset, perhe, lukeminen, musiikki, liikunta, ulkoilu, luonto, itsensä sivistäminen, joukkuelajit, vapaaehtoistyö, lapset, läheisten lapset. Eikö tuosta nyt löytyisi jo elämään jotain? Useilla naisilla on tätä kaikkea.
Taas unohdetaan, että osa ihmisistä on introverttejä. Ja itselläni on ongelmana nimenomaan se, että ei ole intohimoja oikein mihinkään suuntaan. Työ on työtä, liikkuminen on pakollinen paha, itsensä sivistäminen on kovin epämääräistä, kun ei vain mikään ihan harrastukseksi ja elämän sisällöksi asti kiinnosta (en jaksaisi enää neljättä tutkintoakaan tässä vaiheessa elämää aloittaa).
Juu, olen vähän negatiivinen, mutta olen elämässäni yrittänyt niin monenlaisia asioita, eikä mitkään lopulta kovin pitkään jaksa kiinnostaa. On tuossa nurkassa minulla maalausvehkeet ja pianokin. Voihan niillä aikaa kuluttaa, mutta en minä niitä kummoisiksi elämän sisällöiksi laske. Olen ehkä vain niin harvinaisen tylsä ihminen. Nämä ovat lähinnä viihdykkeeksi hankittuja korvikkeita, kun sitä elämää ei nimenomaan löydy.
Apatia, negatiivisuus ja passiivisuus eivät tarkoita että ihminen on introvertti.
Sanoinkos niin? Pointti oli se, että monet noista ehdotetuista asioista liittyvät asioihin, jotka eivät vain sovi introvertille. Sen lisäksi mainitsin omalla kohdallani tämän kiinnostuksen puutteen. Siis kaksi eri asiaa, jotka pätevät minuun. Ja kyllä, minulla on myös diagnosoitu vaikea masennus. Siihen vain lääkkeeksi pitäisi nimenomaan hankkia se elämä, mutta näistä lähtökohdista se on hieman hankalaa.
Minäkin olen introvertti mutta haluan sosiaalisesti rikkaan elämän. Haastan itseäni sen suhteen ihan joka päivä. Ei introverttiys ole yhtä kuin yksinäinen ja tyhjä elämä.
Siis edelleenkin, puhuin tuossa kahdesta eri asiasta. Inrtoverttiys oli toinen ja kiinnostamattomuus oli toinen. Tähän kun vielä lisätään masennus, eli käytännössä voimavarat ovat nollissa, joten luonnollisesti se itseni haastaminen on hankalampaa kuin keskivertoihmisellä. Tässä vain on ristiriitana se, että nimenomaan se elämän hankkiminen on suunnilleen ainoa keino päästä masennuksesta eroon. (Huomaan, että tässäkin masentunutta syyllistetään siitä, että hän ei vain reipastu.)
Ymmärrän. Ei kai tässä muuta voi sanoa kuin että toivon, että olet hoidon piirissä ja tilanteesi paranee.
no vuoden verran olen ollut lääkityksellä ja käynyt terapiassa. Olen kuitenkin edelleen hukassa sen elämän hankkimisen kanssa.
Mutta taisin nyt änkeä hieman väärään ketjuun. Minulle vain pisti silmääni tuo, kun joku puhui elämän hankkimisesta ja tämä on ollut minulle todella kipeä asia ja parisuhteeni natisee liitoksistaan tämän takia. Siksi tämä asia kiinnostaa.
Ehkä kun vointisi ja jaksamisesi paranee, löytyy elämäänkin sisältöä. Toivon niin. Yksi asia kerrallaan ja nyt tärkeintä on sairauden kukistaminen. Hyvää jatkoa!
Epätoivoisille naistenmetsästäjille pitäisi kyllä keksiä jo joku nimi kun kaikelle muullekin niitä tuntuu olevan.
Joku malewhinerseksuaali tms.
Alue: Aihe vapaa
Siis edelleenkin, puhuin tuossa kahdesta eri asiasta. Inrtoverttiys oli toinen ja kiinnostamattomuus oli toinen. Tähän kun vielä lisätään masennus, eli käytännössä voimavarat ovat nollissa, joten luonnollisesti se itseni haastaminen on hankalampaa kuin keskivertoihmisellä. Tässä vain on ristiriitana se, että nimenomaan se elämän hankkiminen on suunnilleen ainoa keino päästä masennuksesta eroon. (Huomaan, että tässäkin masentunutta syyllistetään siitä, että hän ei vain reipastu.)