Miten yli rahan aiheuttamasta katkeruudesta?
Mieheni lainasi isälleen suuren summan, useita tuhansia euroja, rahaa, jota miehen isä ei aio maksaa takaisin.
Meillä olisi todellakin käyttöä rahalle ja asia harmittaa minua joka päivä enkä pääse siitä yli.
Tiedän, että vastaavia tilanteita on monilla muillakin, ex mies on esim. juonut tai pelannut yhteiset säästöt.
Miten olette päässeet asiasta yli? Minua asia vaivaa monta kertaa päivässä, erityisesti nyt, kun tarvitsisimme uuden auton, johon neljäskin lapsemme mahtuu, ja miehen pitäisi päästä leikkaukseen. Tiedän, etten saa rahoja mistään takaisin, mutta miten pääsisin tästä tilanteesta yli?
Kommentit (47)
Huhhuh mitä kommentteja. Monella on kummallinen tarve vääntää veistä haavassa: mitäs menitte lainaamaan, missäs velkakirja jne. Moniko ihan oikeasti veisi oman isänsä, äitinsä tai sisaruksensa oikeuteen sellaisen summan takia, jota ilman kuitenkin pärjää, vaikka sille tarvetta olisi. Jos johonkin tässä maailmassa haluaa luottaa, niin omaan perheenjäseneensä (eli siis ap:n mies tässä ainakin omaan isäänsä luottanut).
Hyvää neuvoa ei kyllä valitettavasti ole minullakaan antaa siitä, että millä päästä yli tapahtuneesta. Ainahan voi yrittää ajatella, että perhesiteet ovat kuitenkin tärkeämpiä kuin raha. Helppo sanoa, mutta vaikeampi toteuttaa. Ehkä aika auttaa unohtamaan.
[quote author="Vierailija" time="31.07.2014 klo 13:42"]
nää on näitä luottotappioita :( lainasin veljelleni yhteensä viitisentonnia ja tuskin saan takaisin. katkeruutta tuppaa olemaan joten en osaa sanoa millä siitä pääsisi eroon. minkäs teet, veli pääsi kuitenkin jaloilleen, enkä minä niin rahaa kaipaa, lidlissä on hyviä tarjouksia ;)
tuo että velallinen näyttää elävän rennosti ja käyttää rahaa esim siivoojaan ja matkusteluun jotka on "ylimääräistä" minun mielestä jos olisin velkaa niin ensin ne pois ja sitten tuhlaamaan - > ottaisi päähän minuakin.
mutta anyhow, minkäs teet :/ otat opiksi?
[/quote]
Ihana kuulla, että joku painii saman ongelman kanssa! Meillä on kyse suunnilleen samasta summasta. Ja tosiaan, minua harmittaa erityisesti tuo siivojaa, sillä me siivoamme itse. Ja se jatkuva rahoilla leveily: mitä kaikkea on sitten viime näkemän ostettu. Sellainen on minulle muutenkin vierasta, omassa lapsuudenkodissani rahalla ei todellakaan leveilty.
En tosiaan ymmärrä, miten jollakin ei ole moraalia, että maksaisi ensin velkansa pois. Ja kyse on vielä omasta pojasta!
Kiitokset teille, 19 ja 20! Ehkä tähän tosiaan auttaa aika. Ja luulen, että kun saamme sen auton hankittua, ei tarvitse rahaakaan miettiä niin paljoa. Nyt se auton puute vain tuntuu hyvin konkreettisena asiana arjessa, kun emme pääse koko perheen kanssa mihinkään. Ja joka kerta, kun puhutaan autosta, tulee mieleen tuo velka.
Mutta haluan siis ehdottomasti säilyttää hyvät välit miehen isään, lasten ja miehen takia.
pakko kysyä, että mikä tuo järkevä käyttötarkoitus oli? oliko se jokin sellainen, jonka miehesi katsoo hyödyttävän teitäkin? esim. kesämökki, jossa koko suku oleilee?
miehesi on kyllä avainasemassa. muuta pyyntöjen kanssa teidän ei kannata olla vaatimattomia tässä tilanteessa, pyytäkää vaikka isää maksamaan siivooja kotiinne, tai ostamaan etelänmatka teille tai mitä tahansa. tai käyttäkää hyväksenne käytännön asioissa, leikkuuttakaa ruoho isällä tms. jotain vaan mitä mieleen tulee.
saatte takaisin jotain perintönä, kun ukko kuolee.
Käyttötarkoitus oli järkevä, mutta se ei liittynyt meihin mitenkään eikä se hyödytä meitä. Minusta se tosin ei ollut järkevä, mutta miehestä oli, ja hän halusi rahat sitä varten lainata.
Hankalaa noissa pyynnöissä on se, ettei niihin tarvitse suostua. Meille olisi iloa lastenhoidosta, kodin remonttiavusta jne. ja voisin laskea niille jopa hinnan ja huomioida osana velkaa, mutta emme mitenkään pysty pakottamaan noihin hommiin.
[quote author="Vierailija" time="31.07.2014 klo 13:54"]
saatte takaisin jotain perintönä, kun ukko kuolee.
[/quote]
Emme saa mitään perintöä, sillä rahaa ei tosiaan ole. Kaikki mikä on tullut, on mennyt. Ei asuntoa, ei mökkiä, ei yhtikäs mitään. Ja sekin on minusta ihan käsittämätöntä. Ja siis kyseessä on terve ihminen, joka on koko ikänsä ollut hyväpalkkaisissa töissä.
ette voi pakottaa, mutta kuinka monta kertaa ukko voi kieltäytyä, jos koko ajan pyytelette jotain? luulisin, että johonkin suostuu lopulta. tai viet vaan kylmästi lapsen sinne kun tarvitset itse lepohetken (jos siis ukko on sellainen, että lapset mielellään sinne menee). rahoja ette varmasti saa takaisin, mutta minua ainakin helpottaisi tuollainen piilopirullisuus ;)
[quote author="Vierailija" time="31.07.2014 klo 14:01"]
Emme saa mitään perintöä, sillä rahaa ei tosiaan ole. Kaikki mikä on tullut, on mennyt. Ei asuntoa, ei mökkiä, ei yhtikäs mitään. Ja sekin on minusta ihan käsittämätöntä. Ja siis kyseessä on terve ihminen, joka on koko ikänsä ollut hyväpalkkaisissa töissä.
[/quote]
eli tässä on kyse varmaan peliongelmaisesta ihmisestä? ei tuota voi muuten selittää.
[quote author="Vierailija" time="31.07.2014 klo 13:39"][quote author="Vierailija" time="31.07.2014 klo 13:34"]
No, ei me missään nimessä vedettäisi sitä miehen isää oikeuteen. Minä olisin ehdottomasti halunnut velkakirjan, mutta mies ei halunnut. Mutta joka tapauksessa se velkakirja olisi ihan yhtä tyhjän kanssa, kun ei sitä rahaa millään tilillä ole, jolta sen voisi meille edes oikeusteitse siirtää. Ja siitäkin olisi omat kulunsa.
Fakta on se, että rahoja ei siis saada takaisin ja sen asian kanssa pitäisi siis elää. Miestä ei tilanne häiritse yhtään ja hänenkin mielestä minun pitää hoitaa asia oman pääni sisällä.
[/quote]No mitä sä sitten täällä vielä kitiset? Ihme touhua. Ensin valitetaan että on annettu rahaa, sitten kerrotaan, että on jo päätetty miten asia ratkaistaan. Sillä selvä sitten. Mitä sitä nyt enää jauhamaan?
[/quote]
Mikä helvetti sun ongelmas on? Mene muualle päästelemään noita aivopierujasi, jos et osaa muuta kuin vittuilla.
Mennyttä ei voi muuttaa. Oleellista on se, että mitä voitte nyt miehen kanssa sopia. Sopiiko miehelle, että hän ei enää lainaa isälleen rahaa? Mihin isä tarvitsi rahan - ei kai hän rahoita sillä jotain addiktioaan, esimerkiksi alkoholismiaan?
Yksi vaihtoehto on jatkossa se, että teillä on erilliset rahat ja teette myös avioehdon. Jos lainaatte rahaanne, niin vaatikaa myös velkakirja.
[quote author="Vierailija" time="31.07.2014 klo 13:25"][quote author="Vierailija" time="31.07.2014 klo 13:21"]
Rahoille oli ihan järkevä käyttötarkoitus ja miehen isä vannoi, että maksaa rahat takaisin. Tunnen itseni huijatuksi ja vertaan tilannettani omaan perheeseeni - minulle ei tulisi mieleenkään, että isäni huijaisi minulta rahaa! Joskus olemme lainanneet rahaa isältäni, mutta olemme aina maksaneet velkamme maksusuunnitelman mukaisesti. En ymmärrä, miksei miehen isä lyhennä velkaa vähitellen, vaikka 50 euroa kuussa, sekin kyllä kävisi.
Miehen isällä ei ilmeisesti ole rahaa, mutta silti tuntuu, että koko ajan ostellaan uusia kodinkoneita ja reissataan, ja hänellä käy myös siivooja. Ajattelen koko ajan, että ne rahat kuuluisivat meille. Ajattelen myös, että omat tarpeemme, esimerkiksi auto, johon myös vauva mahtuisi, olisivat tärkeämpiä kuin se, mihin miehen isä rahansa hassaa. En ymmärrä, miten miehen isä voi matkustella, kun on sellaisen summan velkaa oman poikansa perheelle.
Tiedän, että vika on nyt minussa, kun en pääse tapahtuneesta yli. Asia on nyt erityisesti mielessä sen vuoksi, kun meillä olisi tavallista enemmän hankintoja, isoimpana se auto. Tilanne on helpompi silloin, kun ei tarvitse niin rahaa miettiä, maksaa vaan juoksevat kulut.
Niin, ja tällaisia asioitahan vain ihmisille tapahtuu. Minun on tavallista vaikeampi sietää yllättäviä menoja, ja yllättäviä tilanteita ylipäätään, ja sellaisenahan tämäkin pitäisi nähdä, vastaavasti kuin tavallista isompi, pakollinen auton korjaus.
Miehellä on isäänsä hyvät välit, muttei halua puhua tästä raha-asiasta. Lasten takia haluaisin pitää välit hyvänä, mutta pelkään, etten joskus pysty hillitsemään itseäni tämän asian takia. Itselleni tilanne on siis erityisen vaikea, koska
-olen turvallisuushakuinen riskinkarttaja ja pyrin varautumaan kaikkeen etukäteen
-kyseessä on miehen isä, jonka pikemminkin kuvittelisin auttavan meitä, pienten lasten vanhempia.
[/quote]Kuinka iso se teidän vauva on, jos ei mahdu tavalliseen autoon?
[/quote]Aasi.
Kiitos kaikille vastauksista! Ehkä avainjuttu tässä on keskittyä siihen, minkä vuoksi rahat lainattiin. Tilanne oli vähän vastaava kuin sillä, joka lainasi veljelleen. Veli pääsi jaloilleen, mutta tässä tapauksessa niin ei käynyt. Tilanne olisi varmasti helpompi kestää, jos tarinalla olisi onnellinen loppu.
Jos rahoja ei olisi käytetty silloin juuri tuohon tarkoitukseen, olisi minulla huomattavasti vaikeampi olla asian kanssa kuin nyt. Ajattelisin, että olisiko veli päässyt silloin jaloilleen, jos olisin lainannut rahaa, sillä sehän on kuitenkin vain rahaa.
Minua huolettaa ap sinun asenteesi. Olet pohjimmiltaan vihainen tilanteesta, mutta väännät itseäsi väkisin asentoon, jossa olet kyykyssä niin miehesi kuin appesi edessä ja väittämällä väität, että opettelet hyväksymään tilanteen ja että vika on pohjimmiltaan siinä, kun et ihan vielä varauksetta pysty siihen.
HÄH! AKKA! Jumalauta, sinulla on OIKEUS olla vihainen siitä, että appesi on hyväksikäyttänyt sinun hyväuskoisuuttasi. SInun on syytä olla erittäin huolissasi siitä, että OMA miehesi asettuu huijari-isänsä puolelle sinua vastaan.
Maailmassa ei aina oikeudenmukaisuus toteudu, mutta hirveintä mitä voit tässä tilanteessa tehdä, on, että koetat kovasti asettua isäsi ja appesi puolelle itseäsi vastaan. Herranjumala, mikä kammottava marttyyriasenne. Oleko aivan kynnysmatto?
Et voi kuin hävitä tuossa pelissä. Mielestäsi sinun pitäisi tehdä ensin miehellesi selväksi, että hän ei voi jättää tilannetta tähän ja jos hän ei suostu puhumaan isälleen, sinun kannattaisi tehdä se itse. Jos sisu ei riitä, voit hyvillä mielin katsoa peiliin ja sanoa: kyllä, olen kynnysmatto. Mutta siinä kyllä heität menemään sen viimeisenkin omaisuutesi :/. Ole nyt edes itseksksei ja täällä palstalla rehellisesti vihainen älä kiemurtele kuin jokin teeskentelevä mato. Pahaa tekee. Mutta tuollaisesta matelusta ja yliymmärtämisestä meidät naiset on perinteisesti tehty. Tämän ketjun ap on varoittava esimerkki.
Tsemppiä silti, ap. Koeta pitää puoliasi, ei sitä näköjään sinun lähipiirissäsi tee kukaan muukaan, ainakaan miehesi.
[quote author="Vierailija" time="31.07.2014 klo 12:41"]
Mieheni lainasi isälleen suuren summan, useita tuhansia euroja, rahaa, jota miehen isä ei aio maksaa takaisin.
Meillä olisi todellakin käyttöä rahalle ja asia harmittaa minua joka päivä enkä pääse siitä yli.
Tiedän, että vastaavia tilanteita on monilla muillakin, ex mies on esim. juonut tai pelannut yhteiset säästöt.
Miten olette päässeet asiasta yli? Minua asia vaivaa monta kertaa päivässä, erityisesti nyt, kun tarvitsisimme uuden auton, johon neljäskin lapsemme mahtuu, ja miehen pitäisi päästä leikkaukseen. Tiedän, etten saa rahoja mistään takaisin, mutta miten pääsisin tästä tilanteesta yli?
[/quote]
Sulla on ajatusvirhe, olisit todennäköisesti käyttänyt jo rahan jos olisit sen saanut. Nyt raha on ajatuksissasi "tallella" ja ajattelet sen olevan aina käytössä kun olet PA.
Eli nyt selvität onko raha mitenkään perittävissä, jos ei ole siirrät sen "luottotappioihin" etkä enää ajattele sitä.
Itse olen "lainannut" siskoni tytölle muutamaan kertaan rahaa. Välillä ruokaan, välillä takuuvuokraan. Hän on minulle rakas ja olen lainaamishetken jälkeen "unohtanut". Ehkä hän joskus palauttaa rahat, jos saa töitä jne, mutta on sen verran laiska että tätä tuskin heti tapahtuu.
Lisäksi odottaa nyt vauvaa, tuleva äiti täytti just 18 v, eli luultavasti apua tullaan antamaan tulevaisuudessakin.
Kerro nyt ap, että onko miehesi luvannut, ettei enää lainaa isälleen rahaa? Sehän on tässä oleellista, ei mennyt.
[quote author="Vierailija" time="31.07.2014 klo 14:40"]
Itse olen "lainannut" siskoni tytölle muutamaan kertaan rahaa. Välillä ruokaan, välillä takuuvuokraan. Hän on minulle rakas ja olen lainaamishetken jälkeen "unohtanut". Ehkä hän joskus palauttaa rahat, jos saa töitä jne, mutta on sen verran laiska että tätä tuskin heti tapahtuu.
Lisäksi odottaa nyt vauvaa, tuleva äiti täytti just 18 v, eli luultavasti apua tullaan antamaan tulevaisuudessakin.
[/quote]
tässä on kyllä täysin eri tilanne kyseessä kuin ap:n....
Onpas ilkeitä vastauksia. Tottakai tuo risoo ap:ta ja on se nyt kumma, ettei voi omiin vanhempiin edes luottaa. Jos mun äiti tai isä lainaisi rahaa, niin ei tulisi mieleenkään, etteivät maksaisi takaisin. Vanhemmat on kaikista luotettavimmat, ainakin oletusarvoisesti.
Tiedänpä pariskunnan, jossa naisen äiti lainasi tyttäreltään merkittävän summan rahaa ja nyt se raha kaivelee sekä tytär -äiti -suhdetta + tyttären mies ei puhu anopilleen sen takia mitään. Rahat on tiukilla pienten lasten kanssa ja rahareikiä riittäisi, mutta tuo "luuska" huijaa omalta lapseltaan rahat ja jatkaa leveää elämäänsä jättäen savuavat rauniot perään. En ihmettele, että vävykin on naama nutturalla.