Lue keskustelun säännöt.
Kaaos - miten pienten lasten kanssa ehtii siivota?
31.07.2014 |
Taapero sotkee syödessä lattian, pöydän ja itsensä. Leluja jos keräilee pois lattialta, juuri sillä lelulla täytyy alkaa leikkiä. Ainoastaan päiväunien aikana ehtii pestä pyykit ja astiat, mutta muuten on kaaos. Miten te muut onnistutte?
Kommentit (54)
[quote author="Vierailija" time="31.07.2014 klo 12:38"]
Meillä ei vielä oikein viihdy yksin, äidin täytyy olla koko ajan läsnä ja mieluusti vielä taluttamassa kädestä pitäen... Ap
[/quote]
Tiedätkö ap, yleensä toi on just esikoisten ongelma. Katsos kun lapsia on enemmän, niin tollaiselle ei vaan yksinkertaisesti ole enää aikaa, joten lasten on pakko sopeutua siihen, että heidän on viihdyttävä hetki ilman äidin seuraakin. Ja yleensä kaikki kai oppivat, joten ehkä voisit yrittää opettaa sille taaperollesikin jo nyt? Lapsen jokaisen inahdukseen ei tarvitse reagoida ja taapero kyllä kestää jo, jos äiti sanoo, että äidin on nyt laitettava tiskit koneeseen, sitten voidaan leikkiä. Jos ei kestä, niin pyöriköön jaloissa sen aikaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Miksi kerätä lelut kesken päivää pois? Meillä oli tapana tehdä iltaisin lelujen siivous. Ja lapset otettiin pikkuhiljaa mukaan siihen leikin varjolla, esim. koittivat heittää lelut koriin jne.
[quote author="Vierailija" time="31.07.2014 klo 12:52"]
[quote author="Vierailija" time="31.07.2014 klo 12:49"]
[quote author="Vierailija" time="31.07.2014 klo 12:39"]Rojua ei ole ylenpalttisesti, joten ei haittaa vaikka leluilla päivällä leikitäänkin. Ruokasotkut pyyhkäisee parissa minuutissa ruokailun aikana ja sen jälkeen. Lapsille opetetaan kuinka voi leikkiä ja touhuta ja syödä siististi. Jokainen perheenjäsen osallistuu siivoukseen.
[/quote]Meilläpä ei osallistu, vaikka kuinka sanois, sit kun saan siivottua, se on pari tuntia ja penskat on taas sotkenu kämpän samaan kuntoon, miten noihin saa kuria, pitäis varmb hommata joku kasvatusneuvoja, et alkaa homma toimia.
[/quote]
Teilläpä tosiaan kannattaisi hommata joku kasvattamaan niitä lapsia. Tulee olemaan melko vaikeita vuosia edessä, jos ei saa lapsia tottelemaan millään konstilla. Vai ajattelitko antaa niiden elää koko lapsuutensa aivan vapaana ja tottelematta mitään?
[/quote]
Ei meilläkään toimi. Myöskään mieheni ei toimi minun määräämieni rajojen mukaan :D
23 otti esille hyvän pointin, eli kun lapsia on useampia, niin lapsi pärjää ilman äidin seuraa. Mutta ilman seuraa, eli kun siinä ei ole sisarusta viihdyttämässä, pärjää hyvin harva lapsi. Itse asiassa, sitten kun osa sisaruksista on pois ja paikalla on vain yksi lapsi, niin se kyllä käyttää tilanteen hyödykseen ja liimautuu äitiin saadakseen kerrankin kaiken huomion, aivan kuten esikoinen aikoinaan, jos ei vieläkin tiiviimmin (ja hyvä niin :). Joten ajatus siitä, että ap saisi nyt lapsensa istumaan yksinään jonkun lelun kanssa on ehkä vähän turhan toiveikas.
[quote author="Vierailija" time="31.07.2014 klo 12:56"]
Laitat taaperon syöttötuoliin ja otat viereen katselemaan kun peset astioita. tai jod on tiskikone niin se voi antaa sulle niitä lautasia sieltä
Lapsi voi myös esim täyttää ja tyhjätä pyykkikonetta, ojentaa sulle pyykkejä kun laitat narulle jne.
Mä usein siivoab keittiön ja laitan tiskikoneen päälle kun lapset syö välipalaa. Taaperokin yleensä välipalasta selviytyy itsenäisesti eikä tarvi istua vieres(eikä mua haittaa yhtään vaikka aamupalan ja lounaan astiat on välipalaan saakka epämääräisinä pinoina tiskipöydällä)
Laita osa leluista kaappiin pariksi viikoksi ja vaihda sitten esillä olevia leluja.
[/quote]
Mun lapset ei ikinä jaksaneet istua katselemassa noin kauaa. Lisäksi pesukonetta tyhjensivät noin 2 minuuttia. Sitten laittoivat puhtaan pyykin päähänsä ja juoksivat ympyrää pöristen. Lopuksi heittivät märät pyykit lattialle ja kiemurtelivat naurusta.
Noin 5-vuotiaina oli jo toinen meininki, mutta taaperovuodet meni noin. Nää mun lapset eivät IKINÄ ole halunneet istua ja osallistua johonkin mun päättämään/ohjaamaan hommaan, vaan ovat halunneet seistä tai juosta koko ajan, sekä keksiä omia variaatioita puuhille. Joo, eivät ole "kunnon lapsia"...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="31.07.2014 klo 12:41"]
No ei siitä kannata ensimmäisinä vuosina stressata, se onvähän kuin mahdoton tehtävä, jos ei halua hermostua lapseen ja karjua pikkuiselle. Kun lapset kasvavat, niin oppivat itsekin siivoamaan ja siivousrahaa on paljon enemmän. Käytä ne taaperon päiväunet siihen että teet asioita joista saat itsellesi iloa.
Terveisin äiti, joka on siivonnut pienten lasten kanssa joka ikinen päivä (joka päivä siis järjestin tavarat, imuroin lattiat ja pyyhin ne koiran jäljiltä, puhdistin vessat ja ikkunapinnat) ja jälkeenpäin olen miettinyt, mikä idea oli vetää nistä stressiä ja pahoittaa lasten mieli, koska oikeasti on tuskaa esimerkiksi pyyhkiä lattioita kun kaksi tumpeloa taaperoa kaatuilee liukkaalla lattialla itseään kolhimassa, vaikka just olin sanonut jo sadatta kertaa että tänne ette nyt tule koska lattia on liukas.
[/quote]
Kuulostaa tutulta. Minusta tuntuu että talouden tiptop-kunnossa pitäminen heikensi myös tunnesiteen syntymistä minun ja lasten välillä.
Kiitos hyvistä neuvoista ja kommenteista! Täytynee kuitenkin vielä kuskata lapsi mummolle siksi aikaa kun haluaa siivota kunnolla... Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="31.07.2014 klo 12:38"]
Meillä ei vielä oikein viihdy yksin, äidin täytyy olla koko ajan läsnä ja mieluusti vielä taluttamassa kädestä pitäen... Ap
[/quote]
Niin...kumpi teillä on se vanhempi. Ei koko ajan voi olla kivaa edes lapsella.
Ei taida ymmärtää tätä ongelmaa kuin sellainen, joka on tilanteen vastaavana kokenut. Meillä kävi siivooja kerran kahdessa viikossa, kun lapset oli pieniä. En kertakaikkisesti saanut koskaan koko taloa kerralla siivottua kahden pienen kanssa ja se aiheutti stressiä. Päivittäisten siivojen suhteen pikkuhiljaa omat standardini alenivat ja opin sietämään myös epäjärjestystä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="31.07.2014 klo 13:59"][quote author="Vierailija" time="31.07.2014 klo 12:38"]
Meillä ei vielä oikein viihdy yksin, äidin täytyy olla koko ajan läsnä ja mieluusti vielä taluttamassa kädestä pitäen... Ap
[/quote]
Niin...kumpi teillä on se vanhempi. Ei koko ajan voi olla kivaa edes lapsella.
[/quote]
Oon vissiin vaan niin huono kuunteleen kitinää ja kiljumista:( ap
[quote author="Vierailija" time="31.07.2014 klo 13:58"]
Kiitos hyvistä neuvoista ja kommenteista! Täytynee kuitenkin vielä kuskata lapsi mummolle siksi aikaa kun haluaa siivota kunnolla... Ap
[/quote]
Onko lapsen isä kädetön?!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="31.07.2014 klo 14:13"][quote author="Vierailija" time="31.07.2014 klo 13:58"]
Kiitos hyvistä neuvoista ja kommenteista! Täytynee kuitenkin vielä kuskata lapsi mummolle siksi aikaa kun haluaa siivota kunnolla... Ap
[/quote]
Onko lapsen isä kädetön?!
[/quote]
Niin kun me siis siivotaan kunnolla, me siivotaan yhdessä. Ap
[quote author="Vierailija" time="31.07.2014 klo 13:54"]
23 otti esille hyvän pointin, eli kun lapsia on useampia, niin lapsi pärjää ilman äidin seuraa. Mutta ilman seuraa, eli kun siinä ei ole sisarusta viihdyttämässä, pärjää hyvin harva lapsi. Itse asiassa, sitten kun osa sisaruksista on pois ja paikalla on vain yksi lapsi, niin se kyllä käyttää tilanteen hyödykseen ja liimautuu äitiin saadakseen kerrankin kaiken huomion, aivan kuten esikoinen aikoinaan, jos ei vieläkin tiiviimmin (ja hyvä niin :). Joten ajatus siitä, että ap saisi nyt lapsensa istumaan yksinään jonkun lelun kanssa on ehkä vähän turhan toiveikas.
[/quote]
Paljon riippuu lapsen luonteesta. Esikoispoikani oli unelmatapaus siinä, että jaksoi leikkiä yksin ihan loputtomiin ja sain tehtyä paljon kaikkia hommia. Tosin päiväuniaika ei ollut minulle mitään lepoaikaa, koska nukkui taas tosi huonosti. Pikkuveli syntyi, kun esikoinen oli neljä, ja täytyy sanoa, etten omalla kohdallani jaa ajatusta, että äidille on helpompaa, kun lapset leikkivät keskenään. Toki leikkivät myös kivasti, mutta usein riitaantuvat, mitä saa setviä, yksinään ei ole kumpikaan onnistunut riitautumaan :)
Luin jostain ranskalaisesta lastenkasvatusoppaasta, että siellä oletusarvo on, että myös pieni lapsi oppii syömään siististi, eikä ruoalla leikitä. Havahduin vasta siitä huomaamaan, että meillä kumpikin lapsi on aina syönyt melko siististi. No siihen varmaan vaikuttaa monikin asia, myös sattuma, mutta en ole ikinä nähnyt mitään huvittavaa siinä, että ruokaa hierotaan hiuksiin. En tiedä miten muilla on, mutta minusta meillä usein kannustetaan äitejä sietämään sotkua ja nauramaan lasten ruoalla sotkemiselle, eikä se minusta ole oikea tie. Jos meillä on ollut sotkuisampi vaihe taaperolla, olen vaan syöttänyt lusikalla, ja kun taas jotenkin sujuu, ovat saaneet syödä itse. Ja kummastakin on tullut ihan itsenäisiä syöjiä :) En ole ikinä halunnut luututa lattioita joka aterian jälkeen.
[quote author="Vierailija" time="31.07.2014 klo 12:55"]
Meillä ei osaa laittaa mitään leluja takaisin laatikkoon, ainoastaan ottamaan niitä pois. Ikää tosin vasta vajaa 11 kk. Ap
[/quote]
Sun lapsi on alle vuoden, ei tietenkään siitä ole sulle vielä mitään apua. Ne ainoat lapset, jotka tosiaan jo yksivuotiaina häärää luutu kädessä äidin pikku apurina, on oikeasti aika harvinaisuus, ja saa ollakin. Minä en henkilökohtaisesti tiedä yhtäkään äitiä, joka jaksaisi käyttää tiskikoneen tyhjentämiseen puoli tuntia niin, että odottaa kuinka lapsi ojentaa lautasen, ja sitten taas toisen lautasen, ja sitten kärsivällisesti laitetaan kaappiin muki kerrallaan, ja sitten mennään laittamaan lusikoita ja haarukoita...useimmat tuntemani äidit ja isät haluavat tehdä kotityöt nopeasti ja keskittyneesti ilman häiriöitä. Kuitenkin kaikkien lapset ovat oppineet tekemään kotitöitä kun ikää ja osaamista on tullut lisää.