Lue keskustelun säännöt.
Ystäväni suuttui kun "vein" hänen unelmansa ja pääsin lääkikseen
31.07.2014 |
Ystäväni on yläasteelta lähtien halunnut lääkäriksi. Mitään tämän unelmansa eteen ei ole kuitenkaan tehnyt, kerran haki muttei lukenut, valmistui sairaanhoitajaksi. Nykyään sanoo että on liian laiska lukemaan.
Itselläni oli lukion jälkeen ongelmia alan valinnassa. Haahuilin muutaman vuoden ties missä kunnes lopulta sain ajatuksen: lääkäri, se minä haluan olla! Siispä aloitin tyhjästä opiskelemaan fysiikkaa, kemiaa ja bilsaa. Voin sanoa, että tein todella paljon töitä. Nyt tänä keväänä toisella hakukerralla ovet aukenivat.
Nyt ystäväni ei kestä ajatusta että minusta tulee lääkäri. En ole mitenkään rehvastellut sisäänpääsystä. Paremminkin olen tsempannut ja sanonut että jos minä pääsen niin hänkin pääsee. Olen luvannut auttaa häntä opiskelussa ja luvannut antaa hänelle ilmaiseksi monen sadan euron valmennusmateriaalit ja lukiokirjat.
Miten tähän pitäisi nyt suhtautua? Mielestäni tuo on todella lapsellista käytöstä aikuiselta ihmiseltä, mutten siltikään haluaisi väliemme viilentyvän tämmöisen takia.
Kommentit (29)
[quote author="Vierailija" time="31.07.2014 klo 10:40"]
Kateus on ihmisen tunteista voimakkaimpia...
Et voi asiaa auttaa. Olet jo nyt toiminut fiksusti: välttänyt liiallista asiasta elämöintiä, tarjonnut apua ja tsempannut häntäkin tekemään saman.
Mutta koeta ymmärtää myös häntä hiukan, vaikka hänen kiukuttelunsa onkin lapsellista. Hän toimii ammatissa, jossa on päivittäin lääkärien komenneltavana ja jossa toisaalta näkee sivusta koko ajan sen, miten vaativia ja mielenkiintoisia tehtäviä ja päätöksiä lääkärit saavat/joutuvat tekemään. Hänen olisi helpompi ottaa "evvk, ei haittaa, en mä ois halunnutkaan, mulla on itselläkin kiva ammatti" -ajattelutapa, JOS ei tosiaan joka työpäivä olisi itse ns. suorittavalla portaalla samalla alalla.
Voit sanoa hänelle joskus nätisti, että "en voi mitään sille, että sinua tämä minun opiskeluni harmittaa. Minusta olisi valtavan upeaa, jos sinäkin hakisit lääkikseen. Sinun päätösvallassasi on, rikkooko tämä minun opiskeluni meidän välit, mieti nyt, kannattaako pitkää ja hyvää ystävyyttä tuhota tällaisella." Vältä sanaa kateus, vaikka juuri siitähän tuossa kyse on.
Ystäväsi todennäköisesti ei ole uskaltanut tosissaan yrittää lääkikseen, koska pelkää, että vaikka hän tekisi kaikkensa, ei hän välttämättä sinne pääsisi, ja se voisi olla itsetunnolle liian kova kolaus. Alisuoriutuminen suojelee itsetuntoa!
[/quote]
Tätä ihmettelen. Tällainen pelko voi toki olla, mutta koska lääketieteelliseen ei ole mitään älykkyys-, oppimisnopeus- tai luonnetestiä vaan pelkkä teoriakoe, niin lääketieteelliseenhän (ja yleensäkin yliopistoon) pääsee ihan kuka tahansa normaaliälyinen joka vain jaksaa ja ehtii lukea tarpeeksi. Toki on yksilöllistä kuinka paljon lukemista on tarpeeksi, mutta en ymmärrä pelkoa että ei pääse sisään vaikka tekee kaikkensa. Pääset sisään siinä vaiheessa kun hallitset pääsykoealueen täydellisesti!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="31.07.2014 klo 13:00"]
[quote author="Vierailija" time="31.07.2014 klo 10:40"]
Kateus on ihmisen tunteista voimakkaimpia...
Et voi asiaa auttaa. Olet jo nyt toiminut fiksusti: välttänyt liiallista asiasta elämöintiä, tarjonnut apua ja tsempannut häntäkin tekemään saman.
Mutta koeta ymmärtää myös häntä hiukan, vaikka hänen kiukuttelunsa onkin lapsellista. Hän toimii ammatissa, jossa on päivittäin lääkärien komenneltavana ja jossa toisaalta näkee sivusta koko ajan sen, miten vaativia ja mielenkiintoisia tehtäviä ja päätöksiä lääkärit saavat/joutuvat tekemään. Hänen olisi helpompi ottaa "evvk, ei haittaa, en mä ois halunnutkaan, mulla on itselläkin kiva ammatti" -ajattelutapa, JOS ei tosiaan joka työpäivä olisi itse ns. suorittavalla portaalla samalla alalla.
Voit sanoa hänelle joskus nätisti, että "en voi mitään sille, että sinua tämä minun opiskeluni harmittaa. Minusta olisi valtavan upeaa, jos sinäkin hakisit lääkikseen. Sinun päätösvallassasi on, rikkooko tämä minun opiskeluni meidän välit, mieti nyt, kannattaako pitkää ja hyvää ystävyyttä tuhota tällaisella." Vältä sanaa kateus, vaikka juuri siitähän tuossa kyse on.
Ystäväsi todennäköisesti ei ole uskaltanut tosissaan yrittää lääkikseen, koska pelkää, että vaikka hän tekisi kaikkensa, ei hän välttämättä sinne pääsisi, ja se voisi olla itsetunnolle liian kova kolaus. Alisuoriutuminen suojelee itsetuntoa!
[/quote]
Tätä ihmettelen. Tällainen pelko voi toki olla, mutta koska lääketieteelliseen ei ole mitään älykkyys-, oppimisnopeus- tai luonnetestiä vaan pelkkä teoriakoe, niin lääketieteelliseenhän (ja yleensäkin yliopistoon) pääsee ihan kuka tahansa normaaliälyinen joka vain jaksaa ja ehtii lukea tarpeeksi. Toki on yksilöllistä kuinka paljon lukemista on tarpeeksi, mutta en ymmärrä pelkoa että ei pääse sisään vaikka tekee kaikkensa. Pääset sisään siinä vaiheessa kun hallitset pääsykoealueen täydellisesti!
[/quote]
Ei silti mikään läpihuutojuttu ole, joten ihan ymmärrettävää se on, että jos on heikko itsetuntoa, eikä luota itseensä oppijana, voi olla, ettei uskalla yrittää. Näen opettajana tätä joka työpäivä, että osa nuorista ajattelee jo etukäteen, että ei tule onnistumaan, en edes yritä.
23, ja silti vain 11-19 prosenttia pyrkineistä pääsee lääkikseen. Ihan varmasti karsiutuneiden joukossa on paljon niitä, jotka ovat yrittäneet tosissaan ja LUULLEET osaavansa koealueen "täydellisesti". Turhaan yrität mitätöidä pettymyksen määrää.
http://www.studentum.fi/Laeaeketieteellisen_paeaesykoe__d6282.html
(ohis)
[quote author="Vierailija" time="31.07.2014 klo 13:19"]
23, ja silti vain 11-19 prosenttia pyrkineistä pääsee lääkikseen. Ihan varmasti karsiutuneiden joukossa on paljon niitä, jotka ovat yrittäneet tosissaan ja LUULLEET osaavansa koealueen "täydellisesti". Turhaan yrität mitätöidä pettymyksen määrää.
http://www.studentum.fi/Laeaeketieteellisen_paeaesykoe__d6282.html
(ohis)
[/quote]
Luulleet osaavansa, mutta eivät osanneet. Jollekin voi riittää vuoden lukeminen, joku voi tarvita vaikka 20 vuotta, mutta jokaisella normaaliälyisellä on mahdollisuus päästä sisään.
Menee ohi aiheen, mutta luitko pitkän matikan fykebi lisäksi? Kaipa se on aika itsestäänselvyys lääkikseen pyrkiessä (?). En oo pääsykokeita tsekkaillu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Toiset on valittajia ja kaiken pitäis tippua käsiin, ilman että itse yrittää tavoitella unelmaansa.
Anna mokoman ystävän olla, ei voi olla häävi ystävä jos on kateellinen sun saavutuksista
[quote author="Vierailija" time="31.07.2014 klo 13:22"]
Menee ohi aiheen, mutta luitko pitkän matikan fykebi lisäksi? Kaipa se on aika itsestäänselvyys lääkikseen pyrkiessä (?). En oo pääsykokeita tsekkaillu.
[/quote]
Olen lukiossa pitkän matikan lukenut mutta siitä kun on aikaa monta vuotta niin en siitä mitään muista. On yleinen harhaluulo että pitkää matikkaa tarvittaisiin sisäänpääsyyn mutta näin ei ole.
Lukiomenestyksellä ei muutenkaan ole juuri mitään väliä lääkikseen pyrkiessä. Itse kirjoitin tosiaan C:n paperit ja todistuksen keskiarvo taisi olla seiskan luokkaa ja tadaa, heittämällä sisällä lääkiksessä. Tämä teille jotka jostain epäröitte syystä kirjoihin tarttumista. :)
ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="31.07.2014 klo 13:22"]
[quote author="Vierailija" time="31.07.2014 klo 13:19"]
23, ja silti vain 11-19 prosenttia pyrkineistä pääsee lääkikseen. Ihan varmasti karsiutuneiden joukossa on paljon niitä, jotka ovat yrittäneet tosissaan ja LUULLEET osaavansa koealueen "täydellisesti". Turhaan yrität mitätöidä pettymyksen määrää.
http://www.studentum.fi/Laeaeketieteellisen_paeaesykoe__d6282.html
(ohis)
[/quote]
Luulleet osaavansa, mutta eivät osanneet. Jollekin voi riittää vuoden lukeminen, joku voi tarvita vaikka 20 vuotta, mutta jokaisella normaaliälyisellä on mahdollisuus päästä sisään.
[/quote]
niin.... Ei mene nyt sulle mikään jakeluun näemmä. Sitä osaamisen tasoaan on aika vaikea varmuudella tietää. Ja jos epäonnistuu, esim. koko vuoden pänttäys menee hukkaan, ja voi tulla olo, että olen tyhmä, en vain opi. Ei se sen kummempi ole kuin muidenkaan pääsykokeiden kanssa, jopa soveltuvuuskokeisiin voi valmentautua ja ihan yhtä hyvin niiden kohdalla voisi sitten sanoa, että "voi nakki, enpä päässyt teatterikorkeaan, mutta eihän se nyt sitä tarkota, etten osaa näytellä, en ole vain käynyt tarpeeksi esiintymis- ja teatteritaiteen kursseilla....", niinkö?
joka tapauksessa osa ei edes halua yrittää, koska pelkää epäonnistumista. Tämä on yleisempää kuin luuletkaan!
Ja se normaaliälyisyyskin on aika tulkinnanvarainen asia.
[quote author="Vierailija" time="31.07.2014 klo 12:38"][quote author="Vierailija" time="31.07.2014 klo 12:34"]
[quote author="Vierailija" time="31.07.2014 klo 12:22"][quote author="Vierailija" time="31.07.2014 klo 12:06"]
[quote author="Vierailija" time="31.07.2014 klo 11:59"][quote author="Vierailija" time="31.07.2014 klo 11:42"]
Ohi aiheen, mutta kauan sinulla kesti fykebin saaminen haltuun? Ja aloititko aivan alusta kaikissa aineissa?
-lääkiksestä haaveileva
[/quote]
Fysiikan ja biologian aloitin käytännössä alusta, enhän muistanut lukiokursseista juuri mitään vaikka pari kurssia niitä siellä luinkin. Kemiassa oli hieman enemmän pohjaa, mutta melko heikosti senkin alussa osasin.
Itselläni meni se 1,5 vuotta, pidin pari lomakuukautta tuon kahden vuoden aikana. Tärkeintä vaan on löytää itselle ominainen opiskelutyyli ja jaksaa mennä sinnikkäästi eteenpäin rentoutumista unohtamatta. Jotkut menevät valmennuskursseille mutta sanoisin että jos vaan suinkin itse pystyy asiat tajuamaan niin ei kannata haaskata rahojaan moisiin. Tosin jotkut valmennuskurssimateriaalit suosittelisin hankkimaan. Itse ostin parit käytetyt Älyvuodosta halvalla. Sieltä saa muutenkin hurjasti hyviä vinkkejä, apua ja vertaistukea. :)
[/quote]
Kiitos vastauksesta! Vieläkö sulla olisi myynnissä vanhoja materiaaleja?
[/quote]
Kun tuo kaveri ei hakemisesta tunnu innostuvan niin voisihan nuo myydä vois nurkista pyörimästä. Itseltäni löytyy Valmennuskeskuksen ja Huippuvalmennuksen matskut. Voin kirjotella niistä lisää jos kiinnostaa :)
[/quote]
Joo kiinnostaa;) esim. Valmennuskeskuksen matskut voisin ostaa
[/quote]
Ok :) saisinko vaikka sähköpostisi niin voisin kirjotella enemmän? Vai miten?
[/quote]
Laita viestiä noona462@luukku.com ;)