Ketä edesmennyttä julkisuuden henkilöä kaipaat vieläkin niin paljon, että sattuu?
Ja jos ketään sellaista ei ole, niin ei tarvitse erikseen kertoa, ettet ole jäänyt ketään kaipaamaan niin paljon. Siinä tapauksessa voit jättää vain vastaamatta, niin pääsemme kaikki helpommalla.
Kommentit (172)
Vierailija kirjoitti:
Obamaa, varsikin Trumpin aikana. Nyt on hieman parempi, mutta kyllä Barack oli paras USAn presidentti sitten Reaganin. (Joo, en ole demokraattien tai rebuplikaanien kannattaja vaan arvostelen saavutusten mukaan).
Kai se täällä suomessa saatto siltä vaikuttaa mutta amerikassa Barack ei ole mikään pidetty pressa. Tokalle kaudelle pääsy ei ollut alkujaan yhtään varmaa. Euroopassa häntä jostain syystä palvotaan? Minuun ei vetoa persoonana eikä politiikkona.
George Michael
- Hänen elämänsä lähti menemään huonoon suuntaan. Joten kuolema ei ollut hirveän yllättävä.
Ihmisoikeusjuristi Matti Vuori vai oliko se Wuori. Oli hyvä kolumnisti lehdissä. Nykyään on vain kaikenlaista räyhäkolumnistia.
Kaipaan moniakin, mutta Peter von Bagh taitaa olla ainoa, joka täyttää tämän "niin paljon että sattuu" -kriteerin.
Ei nyt niin että sattuu mutta aika usein käy mielessä.
Christina Grimmie. Tosi usein kun kuulen jonkin ulkomaisen biisin joka on tullut hänen kuoleman jälkeen mietin että hän olisi varmasti tehnyt tästä ihanan coverin.
Paul Walker. Fast and furious leffat ei jotenkin ole enää sama asia ilman häntä. Tuntuu aina että jotain puuttuu. Paul ja Vin Diesel olivat minusta niiden elokuvien kantava voima. Nyt Vin Diesel joutuu kannatella elokuvaa yksin.
Tässä ketjussa on monta semmoista nimeä joista en ole ikinä kuullut.
Freddie Mercuryn kuolema 1991 kietoutuu oman nuoruuteni hauraimpaan aikaan ja sen ajan muistoihin. Olin vieläpä pitänyt Queenin viimeisimmistä levytyksistä enemmän kuin mistään kyseisen yhtyeen levyistä aiemmin. Nyt olen jo viisikymppinen ja silti voin tuntea tuon ajan maagisuuden.
Ylen jouluaattoaamuna oikeaa joulupukkia
Jeremy Brett, edelleenkin lempinäyttelijäni