epämääräisiä asioita suussa

Söin nokkosia. Ne maistuivat hyvälle. Jostain syystä en ole lapsuuden jälkeen niitä syönyt.

Pienenä tykkäsin Vitalis-rasvan mausta ja äitiltä salaa otin purkista pikkuruisia makupaloja. :)

Krokotiilihammastahna, muistaakseni oli sellaisessa vaaleanpunaisessa tuubissa. Suurta herkkua ja varmaan vielä vähän parempaa kun oli kielletty syömästä.

Muurahaisia! Taaperoikäisenä kuulemma söin näitä, kun asuimme rivitalossa jonne tuli kesällä sisälle muurahaisia. :D Itse en kyllä muista moista, eikä ole tullut kokeiltua näin aikuisena. Olisikohan ne hyviä?

Joskus syön (pureskelen, en niele) paperia, talouspaperia/nessuja tms. En tiedä miksi. Ei maistu oikeastaan miltään, mutta silti joskus tulee syötyä.. 

Söin raakaa jauhelihaa, nappailin kiemuroita suuhuni kun äidin silmä vältti. Joo, yli. Raakaa perunaa söin myös, se oli sentään terveellisempää.

*joo, yök

piti olla. Riivatun kännykkä.

Taululiituja

Sinitarraa, steariinia, teippiä. Olin jo suht "vanha" kun lopetin...

Perusjutut kuten lunta ja jäätä. Ja sitten vanhempien kallis hampaita valkaiseva hammastahna, jota kävin salaa syömässä, kun se maistui niin hyvälle.

Mä söin tapetit seinästä.

Kaikki mikä maassa mönki päätyi aina suuhuni: kastemadot, hämähäkit, koppakuoriaiset, leppäkertut... Ja minä myös söin ja nielin ne jos äiti ei ehtinyt väliin. Tapa loppui vasta kun olin 5-vuotias ja tungin suuhuni erityisen ison mustan koppakuoriaisen, jota en ehtinyt puraista hengiltä ennen kuin se tarrasti jaloillaan tai leuoillaan kieleeni ja sattui lujaa. Äiti joutui repimään koppiksen irti kielestäni. 

[quote author="Vierailija" time="30.07.2014 klo 04:32"]Pienenä tykkäsin Vitalis-rasvan mausta ja äitiltä salaa otin purkista pikkuruisia makupaloja. :)

[/quote]

Sama! :D

Maistoin sitä muuten vähän aikaa sitten, ei maistu läheskään niin hyvälle kuin tuoksuu!