Kotiäiti tai kotona esim. 10 vuotta olleet, miten turvaatte eläkkeenne?

En oo turvannut mitenkään. Saa nähdä miten käy.

Mieheni maksaa yhdestä firmasta palkkaa eli eläkkeeni kertyy normaalisti.

En ole ollut naimisissa enkä ole kotiäiti, mutta olen ollut vuosikausia työttömänä. Sitä ennen eläkekertymäni oli aika pieni, mutta tässä ennen eläkeikää ehdin olla viisitoista vuotta minimitukien varassa. Ei kauheasti houkuttele, mutta minkäs teet. Hyväpalkkainen työkään ei enää parantaisi tilannetta.

Minä olin 5 vuotta, sitten työttömyyttä, pätkätöitä ja koulutusta. Eläkekertymäni on ihan sama kuin en olisi tehnyt juuri mitään, työkokemusta on kertynyt yli 23-vuotiaana tähän mennessä 19 vuotta, ikä nyt 57. Alle 23-vuotiaana tehdyistä töistä ei ikäiseni eläkettä saa, 19-22 vuotiaana olin vakitöissä kunnes pääsin kouluun. Nyt olen 57, joten vielä ehtii vähän kertyä, jos työpaikka pysyy. Mutta pieneksi se jää. Minä olen jo suunnittelemassa mitä voisin tehdä kotona yrittäjänä että saisin lisätuloja. Eläkkeen päälle kun kuitenkin saa ansaitakin. 

Tuolla ei ole mitään merkitystä, koska eläkejärjestelmä kaatuu alle 10 vuodessa. On ihan sama onko ollut töissä vai ei kun töissä olleetkaan ei tule näkemään eläkkeestään euroakaan. Heidän eläkemaksunsa ovat menneet kankkulan kaivoon. Eläkkeen takia ei töitä kannata tehdä, muun varautumisen takia niitä tehdään.

Olin kotiäiti 13 vuotta. Mun ajan olen tehnyt töitä ja siitä kertyvä eläke koittaa sitten joskus. Pieneksi jää mutta en murehdi. Asuntolainan loppuu vuoden päästä ja sitten alan säästämään palkasta lainaan menevän osuuden vanhuuden turvaksi.

Juurikin niin. Eläkejärjestelmä tulee kaatumaan, koska sen vastuut ylittävät jatkuvasti kertymän. Erotus olisi kerättävä eläkemaksuista, mutta se on mahdotonta koska ne nousisivat niin korkeiksi ettei työn tekeminen enää kannattaisi ja siitä seuraisi vielä isompia ongelmia.

Eläkejärjestelmä on vain osittain rahastoiva, ei kokonaan. Se perustu(i) ajatukseen että nykyiset työssäkäyvät maksavat sen hetkisten eläkeläisten eläkkeitä. Monestakin eri syystä tämä on mahdotonta tässä vaiheessa, joten järjestelmän vastuut ovat jo pitkään olleet isommat kuin rahoitus. On siis vain ajan kysymys, koska pyramidi kaatuu.

Töitä olen tehnyt 16-vuotiaasta asti koko ajan, lukuun ottamatta parin kuukauden lomautusjaksoa viime vuonna. En kuitenkaan usko, että me nykyiset kolmekymppiset päästään koskaan vanhuuseläkkeelle. Niinpä säästän sijoittamalla vanhuuden varalle, jotta olisi varaa jäädä pois työelämästä ennen kuin terveys ja kunto pettää. Suosittelen muillekin.

Olemalla vakavasti ylipainoinen ja käyttämällä alkoholia säännöllisesti. Kyl tää kroppa pettää ennen eläkeikää joten ei tarvitse siitä huolehtia. 

Olen ollut kotona 9v enkä aio enää mennä töihin.

Eikös kaikki saa eläkettä oli töissä tai ei.

Olen 37-vuotias pitkäaikaistyötön lapseton sinkku,enkä ole koskaan ollut palkkatöissä. Eläkekertymäni on siis 0 euroa, eikä säästöjä tai omaisuutta ole. En kuitenkaan jaksa tästä välittää kun tässä hetkessäkin on niin paljon ongelmia. Lisäksi huonoista geeneistä johtuen eliniänodotteeni on lyhyt, enkä muutenkaan usko pääseväni koskaan vanhuuseläkkeelle. Pienillä yhteiskunnan tuilla joudun nytkin elämään. Tuloni ovat pelkkä työmarkkinatuki 540 euroa ja joudun asumaan sukulaiseni luona. Onneksi sentään tällä tavoin saan asua ilmaiseksi.

Olen 32 vuotias ja kun ottaa kaiken nykytilanteessa huomioon (syntyvyys, työllisyys ja suuren ikäluokat jotka vie kaiken) niin en usko koskaan saavani euroakaan eläkettä. Järjestelmä kaatuu ennen sitä. Yritän säästää nyt että saan jostain omaa maata ja mielellään vettä, vaikka lampi tai lähde että voin elää jollain minimi toimeentulolla sitten kun minun "eläkeikäni" joskus 71 vuotiaana ehkä koittaa.

Ei ole tarvetta eläkkeelle. Verenpainetauti ja valtimonkovetustauti diabeteksen kanssa vievät hautaan ennen eläkeikää ja hyvä niin. Ei tätä elämää enää vaan jaksa.

Olen ollut lasten kanssa kotona tai työttömänä noin 14 vuotta. En ole edes katsonut minkäverran eläkettä on kertynyt.

Olemme miehen kanssa pyörittäneet kokoajan pientä liiketoimintaa samalla kun mies töissä. Olemme sijoittaneet rahaa ja esim onnekkailla pörssikaupoilla tienasimme noin 50 000€ aikana ennen lapsia. Sijoitamme sen ja pikkasen muita säästöjä ja saimme rakennettua meille talon ilman lainaa. Eli jatkuvasti eletty säästäväisesti. Sijoitettu pörssiin ja liiketoimintaamme. Joten omaisuutta on kertynyt kohtuullisen hyvin. Tuo liiketoimintamme ei kuitenkaan työllistä minua enkä saa siitä palkkatuloja vaan pelkästään pääomatuloja.

Koska tykkään elää säästäväisesti en tarvitse paljoa rahaa selvitäkseni eläkkeellä. Joten en murehdi eläkkeestä kun turvana säästöjä.

Olen ollut pitkään kotona ja mieheni maksaa minulle joka kuukausi 1600 euroa ”palkkaa”, mikä säästetään ja sijoitetaan. Lisäksi minulla on hieman muita tuloja, jotka

säästetään. Olin töissä myös opiskeluajan ennen lapsia ja sen jälkeenkin noin 6 vuotta ennen kuin sain lapset pienellä ikäerolla. Tältä ajalta on myös sijoitettuja säästöjä. Sain myös tuntuvan perinnön, noin 160 000 euroa jokin aika sitten. Toisaalta olen päättänyt tehdä töitä taas, kun lapset isoja. Olen korkeasti koulutettu ja minulla on paljon osaamista. Kotiäitiaikana olen myös opiskellut sekä tehnyt jonkin verran töitä. Olen ollut enemmän ja vähemmän kotiäiti yli 10 vuotta. Kotiäitiaikaani en ikinä kadu. Minulla on fiksut, pärjäävät ihanat lapset. Olemme tehneet kaikkea kivaa yhdessä, harrastaneet, matkailleet, mökkeilleet ja retkeilleet. Muutenkin arki on kaikille kiireettömämpää ja laadukkaampaa.

Kotiäitien tosiaan kannattaa huolehtia eläkesäästöistä ja miettiä omaa tulokehitystään, sillä mahdollisen eron jälkeen on vaikea tulla toimeen pienillä tuloilla. Vaikka erossa saakin puolet omaisuudesta, velkaisesta asunnosta ei jää paljon käteen ja matalilla tuloilla on vaikea saada lainaa, joka riittää tarpeeksi ison asunnon ostamiseen. Miehellä on tältä ajalta kertynyt täysi eläke ja palkkakehitys ei ole junnannut, eikä tarvitse aloittaa uraa uudestaan. 

Kotona ollessa voi tuntua turvalliselta, että mies tienaa ihan hyvin ja pärjätään hänen palkallaan, mutta eron sattuessa oma kuoppa on aika syvä. 

Vierailija kirjoitti:

Kotiäitien tosiaan kannattaa huolehtia eläkesäästöistä ja miettiä omaa tulokehitystään, sillä mahdollisen eron jälkeen on vaikea tulla toimeen pienillä tuloilla. Vaikka erossa saakin puolet omaisuudesta, velkaisesta asunnosta ei jää paljon käteen ja matalilla tuloilla on vaikea saada lainaa, joka riittää tarpeeksi ison asunnon ostamiseen. Miehellä on tältä ajalta kertynyt täysi eläke ja palkkakehitys ei ole junnannut, eikä tarvitse aloittaa uraa uudestaan. 

Kotona ollessa voi tuntua turvalliselta, että mies tienaa ihan hyvin ja pärjätään hänen palkallaan, mutta eron sattuessa oma kuoppa on aika syvä. 

Kaikilla ei ole velkaista asuntoa. Jos nyt tulisi ero ja menisi kämppä myyntiin niin mulle jäisi talon myynnistä n. 150 000e. Sillä saisin ihan kivan yksiön joka maksaa edullisimmillaan näillä seuduilla 40 000e. Lapset eivät asu enää kotona, ikää on 52v. Auto on meillä molemmilla ja mun auto on velaton. 

Vierailija kirjoitti:

Tuolla ei ole mitään merkitystä, koska eläkejärjestelmä kaatuu alle 10 vuodessa. On ihan sama onko ollut töissä vai ei kun töissä olleetkaan ei tule näkemään eläkkeestään euroakaan. Heidän eläkemaksunsa ovat menneet kankkulan kaivoon. Eläkkeen takia ei töitä kannata tehdä, muun varautumisen takia niitä tehdään.

Asia on juuri näin. Turha murehtia kun kukaan ei saa mitään. Järkevintä säästää ihan itse itselleen.

Vierailija kirjoitti:

Kotiäitien tosiaan kannattaa huolehtia eläkesäästöistä ja miettiä omaa tulokehitystään, sillä mahdollisen eron jälkeen on vaikea tulla toimeen pienillä tuloilla. Vaikka erossa saakin puolet omaisuudesta, velkaisesta asunnosta ei jää paljon käteen ja matalilla tuloilla on vaikea saada lainaa, joka riittää tarpeeksi ison asunnon ostamiseen. Miehellä on tältä ajalta kertynyt täysi eläke ja palkkakehitys ei ole junnannut, eikä tarvitse aloittaa uraa uudestaan. 

Kotona ollessa voi tuntua turvalliselta, että mies tienaa ihan hyvin ja pärjätään hänen palkallaan, mutta eron sattuessa oma kuoppa on aika syvä. 

Ja yleensähän mies kippaa sen rupsahtaneen ja vanhenevan akkansa pois elämästään kun tulee viidenkympin villitys ja vaihtaa nuorempaan. Mitenkäs sitten suu pannaan?

No jos sulla on hyväpalkkainen työ, niin tuskin on pelkoa. Verrattuna esim. meihin matalapalkka-alojen työntekijöihin. Ihan sama ootko töissä vai et, niin ei sitä eläkettä kerry juuri mitään.

Eläkeikää varten täytyy tehdä muita varasuunnitelmia kuin eläke. Sen varaan ei välttämättä kukaan voi laskea mitään, koska tulevaisuudessa kun on meidän vuoro jäädä eläkkeelle, niitä rahoja saa tuskin enää kukaan, kun kaikki valtiot on luultavasti konkurssin partaalla muutenkin.