Tk-lääkäri kysyy: mitä toivoisit / olisit toivonut synnytyksen jälkitarkastuksen tekevältä lääkäriltä? (ev)
Kommentit (28)
Jonkinlaista tukea ja selvitystä siihen että kuinka synnytyksen jälkeinen hormonimyräkkä vaikuttaa psyykeeseen, se tuli täytenä yllätyksenä, se kaikki itkuisuus ja ylitunteellisuus, huoli vauvan hyvinvoinnista jne.
mutisi vaan jotain, eikä siihen äitiysneuvolakorttiin kirjottanu mitää. Paasas vaan, että taatusti tuun raskaaks jos ehkäisynä käytetään vaan kumia.
Vierailija:
mutisi vaan jotain, eikä siihen äitiysneuvolakorttiin kirjottanu mitää. Paasas vaan, että taatusti tuun raskaaks jos ehkäisynä käytetään vaan kumia.
Olisivat vaan halunneet tyrkyttää hormonikierukkaa, mistä aloin epäillä, että taitaa olla jokin diili vetämässä kierukoita valmistavan lääkefirman kanssa...
Tässä vuoropuhelu jälkitarkastuksestani. L= lääkäri, M=minä.
L:hei
M:Hei
L:Synnytit x viikkoa sitten. Kuis on menny?
M: Ok, jälkivuoto loppunut
L: No, otatko kierukan vai pillerit
M:kierukkaa olin ajatellut, jos se vain minulle sopii (mistä mä voin tietää kumpi mulle on parempi)
L: No, siihen pöydälle vaan, laitan kierukan saman tien (ilman syvällisempää keskustelua/ tutkimista) niin ei tarvita uutta aikaa. Paikoillaan. Lasku tulee perässä. Laita housut nin voit lähteä. Moi
M: Moi
Eiköhän perusaloitus keskustelulle olisi ollut lääkäriltä: " Onnea oikein paljon vauvan saannin johdosta! Kuinka pikkuinen voi? Kuinka äiti voi? Kuinka muu perhe voi? jne"
Ja lisäksi olisi voinut tosiaan tuon alavärkin kuntoa hellasanaisesti kuvailla. Siis esim. " oikein siisti, vaikka pieni eppari tehty/pari pientä siistiä tikkiä. Paranee varmaan hyvin/tulee hyvä/ei jää isoja arpia tai kielekkeitä." Siis jotain kannustavaa, vaikka olisi alakerta riekaleina =) Siinä vaiheessa musta ainakin tuntui että mun alakerta lopullisesti jo tuhoutunut =) Ja jos se alapää on oikeasti huonossa kunnossa (paljon isoja repeämiä/tikkejä, isot epparit, niin voi vähän tosiaan kannustaa ja kertoa tarvittaessa jo siinä vaiheessa korjausleikkausten mahdollisuudesta ym.
Sitä seurattiin äitipolilla ja piti " kontrolloida" jälkitarkastuksessa. Lekuri sanoi mulle, että millä hän sitä kontrolloi, kun ei tiedä, millainen se on ollut. Just. Ei ollut hänen mielestään vaarallisen oloinen ollenkaan ja oli pienentynytkin, kun neuvoin, mistä kohtaa papereistani hän näki sen edelliset mitat :-)
Vierailija:
Tässä vuoropuhelu jälkitarkastuksestani. L= lääkäri, M=minä.L:hei
M:Hei
L:Synnytit x viikkoa sitten. Kuis on menny?
M: Ok, jälkivuoto loppunut
L: No, otatko kierukan vai pillerit
M:kierukkaa olin ajatellut, jos se vain minulle sopii (mistä mä voin tietää kumpi mulle on parempi)
L: No, siihen pöydälle vaan, laitan kierukan saman tien (ilman syvällisempää keskustelua/ tutkimista) niin ei tarvita uutta aikaa. Paikoillaan. Lasku tulee perässä. Laita housut nin voit lähteä. Moi
M: MoiEiköhän perusaloitus keskustelulle olisi ollut lääkäriltä: " Onnea oikein paljon vauvan saannin johdosta! Kuinka pikkuinen voi? Kuinka äiti voi? Kuinka muu perhe voi? jne"
Ja lisäksi olisi voinut tosiaan tuon alavärkin kuntoa hellasanaisesti kuvailla. Siis esim. " oikein siisti, vaikka pieni eppari tehty/pari pientä siistiä tikkiä. Paranee varmaan hyvin/tulee hyvä/ei jää isoja arpia tai kielekkeitä." Siis jotain kannustavaa, vaikka olisi alakerta riekaleina =) Siinä vaiheessa musta ainakin tuntui että mun alakerta lopullisesti jo tuhoutunut =) Ja jos se alapää on oikeasti huonossa kunnossa (paljon isoja repeämiä/tikkejä, isot epparit, niin voi vähän tosiaan kannustaa ja kertoa tarvittaessa jo siinä vaiheessa korjausleikkausten mahdollisuudesta ym.
eikä vaan et suunnilleen et " joo"
Esim, että miten kohtu on supistunut ja haavat parantuneet.
Ja ehdottomasti myös voinnin ja pärjäämisen kysymistä; se on number one eikä tunnu kiinnostavan ketään! Ei ihme että ongelmia pääsee syntymään jos ei äidillä voimavaroja ja rohkeutta itse kertoa mahdollisista ongelmista!!!!
Lääkäri sanoi suoraan, että teette sitten kolmannen lapsen kun ehkäisynä on kondomi. Eipä kolmatta ole vielä saatu aikaiseksi vaikka kondoomia on käytetty yli 4 vuotta.
Ihmettelen vaan, että nuorisolle kaupataan kumeja, jos ne eivät sitten suojaakkaan raskaudelta.
Tätä kutsutaan small talkikisi, kohteliaaksi eleeksi, jolla luodaan luottamusta. Ei sitä lääkäriä varmastikaan oikeasti kuulosta vauvan/perheen vointi, vaan tuo on keskustelun avaus. Osoittaa käytöstapoja ja varsinkin yksityiseltä lääkäriltä asiakaspalvelutaitoa!!
Mutta toisaalta kun tietää lääkärien taustan, lukion yksinäiset matikka/fysiikka/kemia-nörtit, jotka viettivät aikansa yksin kirjoja tutkien - myös yliopistossa, niin ihmekös tuo. Kyse on kuitenkin ASIAKASpalvelusta(kin).
Eiköhän perusaloitus keskustelulle olisi ollut lääkäriltä: " Onnea oikein paljon vauvan saannin johdosta! Kuinka pikkuinen voi? Kuinka äiti voi? Kuinka muu perhe voi? jne"
Ja lisäksi olisi voinut tosiaan tuon alavärkin kuntoa hellasanaisesti kuvailla. Siis esim. " oikein siisti, vaikka pieni eppari tehty/pari pientä siistiä tikkiä. Paranee varmaan hyvin/tulee hyvä/ei jää isoja arpia tai kielekkeitä." Siis jotain kannustavaa, vaikka olisi alakerta riekaleina =) Siinä vaiheessa musta ainakin tuntui että mun alakerta lopullisesti jo tuhoutunut =) Ja jos se alapää on oikeasti huonossa kunnossa (paljon isoja repeämiä/tikkejä, isot epparit, niin voi vähän tosiaan kannustaa ja kertoa tarvittaessa jo siinä vaiheessa korjausleikkausten mahdollisuudesta ym.
[/quote]
[/quote]
Itselleni tuo juttelupuoli ei ollut niin tärkeää (ehkä se oli riittävä?), mutta olin aika traumatisoitunut synnytyksestä, ja ylipäätään ajatus siitä, että yhtään kukaan enää sorkkii mun alapäätäni, oli todella vastenmielinen. Pelkäsin ihan tosissaan, että lääkärin tutkimus sattuu, vaikka selvästikin epparit ja repeämät oli jo parantuneet. Henkiset haavat oli siis vielä vereslihalla. :(
Siis toivon lääkärin ottavan huomioon, että se nainen siinä pöydällä voi olla peloissaan, eikä sitä kannata kovin riuskasti sörkkiä. Myös se, että selittää, mitä tekee ja miksi, auttaa pelkoihin tosi paljon.
Tuntuu monelta olevan hukassa.
Joo, kyllä tiedän että tuntuu kaikista epämiellyttävältä ja voi sattuakin blaablaa blaa... mutta osalla on oikeasti aika ronskit otteet. Jostain syystä runsaan kokemukseni perusteella varsinkin naislääkäreillä.
Ja että jos kysyn apua seksiin liittyvistä ogelmista niin se " kyllä miehenkin pitää ymmärtää ettei aina voi harrastaa seksiä" on aika huono vastaus.... Meinaan ei MINUA auttanut yhtään.
Olin esikoisen saadessani aika nuori, ja lääkäri suorastaan ivaili kustannuksellani ja selitti rautalangasta vääntäen ehkäisymahdollisuudet (vaikka en kysynyt), aivan kuin olisin ollut teini joka oli tullut vahingossa raskaaksi eikä ikinä kuullutkaan ehkäisyn olemassaolosta.
Jälkitarkastuksessa naiseuteni ja tuore äitiyteni sai kovan kolauksen. Lapsi oli siis todellakin haluttu ja odotettu, ei mikään vahinkoraskaus, ja ikääkin minulla oli kuitenkin parikymmentä vuotta.
hyötynyt arjen sujumisen tiedusteluista enkä usko, että tilanne olisi toinen, vaikka en lääkäri olisikaan. Eiköhän tuon puolen voi jättää hoitajalle pääosin, eri asia tietenkin, jos potilas vaipumassa masennukseen, psykoosiin tms. Saan muuten jatkuvaa positiivista palautetta empatiakyvystäni ennenkuin teilaatte mut kylmäksi suorittajaksi :)
Vierailija:
Aikaa tietenkin, kuinkas muuten!? Ja sitä, että olisi kysynyt (ja pysähtynyt kuulemaan), miten arki sujuu.Tosin minusta yhtä tärkeää on kysyä äitiysneuvolassa odottajilta, miten voivat psyykkisesti, miten jaksavat työssä jne. kaiken somaattisen lisäksi.
Terv. Äiti x 4, ja lääkäri
Lääkäri jätti isot metalliset instrumentit roikkumaan alapäähäni ja poistui hetkeksi ilmeisesti etsimään jotain. Melkein huusin kivusta. Sama lääkäri on myös äitiysneuvolan puolella ja moni ystäväni on kieltäytynyt joistain tutkimuksista, koska hän on niin kovakourainen. Naislääkäri kyseessä..
joihin lääkäri voisi apua antaa, jos ei siis ole jotain lääketieteellistä ongelmaa. Eli miten olisit toivonut lääkärin voivan sinua auttaa?
Ja että jos kysyn apua seksiin liittyvistä ogelmista niin se " kyllä miehenkin pitää ymmärtää ettei aina voi harrastaa seksiä" on aika huono vastaus.... Meinaan ei MINUA auttanut yhtään.
[/quote]
Onko yleistä, että papa-koetta otettaessa potilas pitää sitä lasia, jolle näyte tulee?
Vierailija:
joihin lääkäri voisi apua antaa, jos ei siis ole jotain lääketieteellistä ongelmaa. Eli miten olisit toivonut lääkärin voivan sinua auttaa?Ja että jos kysyn apua seksiin liittyvistä ogelmista niin se " kyllä miehenkin pitää ymmärtää ettei aina voi harrastaa seksiä" on aika huono vastaus.... Meinaan ei MINUA auttanut yhtään.
Ainakin vastaamalla kysymykseen. Ja en kysynyt, että " onko miehelle pakko antaa" . Tästä nyt on aikaa, en muista ihan mitä kysyin. Jotenkin niin, että voiko harrastaa seksiä huolimatta jostain... :D en tosiaan muista. Mutta muistan hyvin yllättyneeni lääkärin asenteesta, että tottakai äitinä olen täysin haluton ja mies painostaa...
Ennen niiden palautumista urheileminen on rajoitettua. Kuulin tämän vasta toisen lapseni jälkeen mammajumppaa pitäneeltä fysioterapeutilta.
Aikaa tietenkin, kuinkas muuten!? Ja sitä, että olisi kysynyt (ja pysähtynyt kuulemaan), miten arki sujuu.
Tosin minusta yhtä tärkeää on kysyä äitiysneuvolassa odottajilta, miten voivat psyykkisesti, miten jaksavat työssä jne. kaiken somaattisen lisäksi.
Terv. Äiti x 4, ja lääkäri