Lue keskustelun säännöt.
Matematiikka yliopistossa
21.07.2021 |
Osaako kukaan sanoa tai on kellään kokemusta matematiikan opiskelusta yliopistossa ilman lukion pohjaa?
En siis ole lukenut pitkää matematiikkaa ja lyhyttäkin nuorena huonolla menestyksellä, mutta voiko matikkaa päästä opiskelemaan jonkun pääsykokeen kautta? Olen aina pitänyt matematiikasta ja yläasteella numero oli aina 9-10, mutta lukiossa tipuin kärryiltä heti alkuun ja motivaatio kuoli. Mielenkiinto kuitenkin aina säilynyt..
Olen nyt 34 ja omista kouluajoista jo 15 vuotta. Kannattaako vain unohtaa koko juttu?
Kommentit (60)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kannattaa unohtaa. Se on jotain aivan liian abstraktia yliopistotasolla, että sanat eivät riitä kertomaan.
Onko matikka yliopistossa siis oikeasti niin vaativaa?
Se on fysiikan ohella yliopiston vaativin ala. Olet aika pihalla.
Miksi matikkaa ja fysiikkaa pääsee aika helpolla opiskelemaan verrattuna oikikseen, lääkikseen tai psykaan?
Ne ei vaan ole suosittuja aloja. Tulevaisuuden työnäkymät on lähinnä matikan tai fysiikan opettaja tai sitten tutkija. Jotkut harvat matemaatikot työllistyy vakuutusalalle.
Itseasiassa tämä on hiukan vanhentunutta tietoa. Nykyisin matematiikkaa tarvitaan enemmän ja kaikissa on taustalla jokin yhtälö. Esim. digitaaliset valokuvat perustuvat matematiikkaan. Myös peliala ja logistiikka-ala ovat matemaatikoista kiinnostuneita.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En ole matemaattisesti suuntautunut ihminen, mutta opetan matematiikkaa luokanopettajana. Kävin tekemässä joitakin sijaisuuksia yläasteella niin enhän minä siitä matikasta muistanut mitään kun lukioajoista on 12 vuotta. Alakoulun matikan muistaa kaikki, mutta yläasteella jo mennään niin pitkälle, että muistia pitää verestää lukiosta puhumattakaan. Jos meinaat hakea niin opiskele vuoden verran avoimessa matikkaa ensin. Setäni ovat fyysikkoja ja heidän matikan taidot ovat todella korkealla tasolla, vaikka ovat fyysikkoja. Eli yliopistossa se matikan opiskelu on kyllä sellaisella tasolla, että ei siellä noin vain pärjää kun fyysikonkin matemaattinen tietämys on oltava todella hyvällä tasolla.
Sama kuin menisi ala-asteelta suoraan pitkän matikan kursseille lukioon
Matematiikka yliopistossa on hyvin erilaista kuin peruskoulussa tai jopa lukiossa. Sitä voi ymmärtää normaalijärjellä varustettu ihminen siinä missä mitä tahansa muutakin asiaa, mutta vaatii intohimoa ja omistautumista asialle. Kun ekana syksynä lähtee lineaarialgebrassa matriisit pyörimään, on jo ihan kujalla jos olettaa sieltä olevan tulossa jotain mihin on aiemmin tottunut. Analyysi I on hieman jotain muuta kuin lukion pitkässä matikassa kenkäboksin mittojen derivointi
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Aina voi käydä kuuntelemassa matematiikan luentoja yliopistolla. Ne on kaikille avoimet. Kuka tahansa voi astella sisään luentosaliin ja istua kuuntelemaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kannattaa unohtaa. Se on jotain aivan liian abstraktia yliopistotasolla, että sanat eivät riitä kertomaan.
Onko matikka yliopistossa siis oikeasti niin vaativaa?
Se on fysiikan ohella yliopiston vaativin ala. Olet aika pihalla.
Miksi matikkaa ja fysiikkaa pääsee aika helpolla opiskelemaan verrattuna oikikseen, lääkikseen tai psykaan?
Ne ei vaan ole suosittuja aloja. Tulevaisuuden työnäkymät on lähinnä matikan tai fysiikan opettaja tai sitten tutkija. Jotkut harvat matemaatikot työllistyy vakuutusalalle.
Itseasiassa tämä on hiukan vanhentunutta tietoa. Nykyisin matematiikkaa tarvitaan enemmän ja kaikissa on taustalla jokin yhtälö. Esim. digitaaliset valokuvat perustuvat matematiikkaan. Myös peliala ja logistiikka-ala ovat matemaatikoista kiinnostuneita.
Ei vastaa omaa kokemusta. On IT-osaamista laajasti ja ohjelmointikieliä osaan. Jatkotutkinto matematiikasta eikä mistään töitä. Tein yliopistossa tutkimustyötä pari vuotta algoritmikehityksen parissa (teollisuusprojekteja) ja lopulta vaihdoin IT-alalle muihin hommiin.
Tutkinto matematiikasta tuntuu olevan tarttuvaan tautiin verrattava hyöty työmarkkinoilla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Itse olen suorittanut jonkin verran yliopistotason matematiikan kursseja, kun kuului tutkintooni.
Ei ne mielestäni kovin vaikeita olleet. Osa jopa ihan mielenkiintoisia.
Mutta tein sen nuorena, suoraan lukion jälkeen. Jotenkin tuntuu, että 15 vuoden tauon jälkeen olisi vaikeampaa. Ei olisi asiat niin tuoreessa muistissa ja laskurutiinit kohdillaan.
Ja sekin auttoi, et opiskelukaverit oli samanikäisiä, yhdessä tehtiin laskuharjoituksia.
Mutta jos oikeasti olet kiinnostunut, niin ei kun hakemaan vain. Sisäänpääsy ei ole kovin vaikeaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Enpä suosittele. Matematiikka pääaineena sopii vain harvalle. Fysiikkaa opiskelleena voi sanoa että fysiikkaan tarvittava matematiikka on jo sellaisella tasolla, että se ei jätä paljon toivomisen varaa, ja on vielä jollakin tasolla käytännöllistä. Silloin siis luetaan vain perusopintojen verran matematiikkaa (vanha approbatur) ja siihen päälle vielä pari kurssia fysiikan matemaattisia menetelmiä ja mahdollisesti joku tilastolliset menetelmät kurssi.
No miten tuo fysiikka sitten? Kiinnostaisi meteorologia, mutta siihen tarvitsee ymmärtääkseni fysiikkaa. Onko siinä mitään mahdollisuuksia, jos ei ole lukiossa lukenut fysiikkaa. Voisiko sitä päästä opiskelemaan pääsykokeen kautta?
Eri
Muistaakseni meteorologiaan tarvitaan fysiikan perusopinnot, jotka ovat kyllä ihan jees kaikille (ja on aika pitkälle lukion pitkän oppimäärän kertausta, mutta myös uutta tavaraa tulee paljon). Ota käteen Holtonin kirja, siinä on meteorologia yhdessä paketissa. Jos et fysiikkaa ole lukenut lukiossa, niin fysiikan pitkä oppimäärä pitää osata pääsykokeisiin. Kai se onnistuu jos saat tarpeeksi pisteitä pääsykokeissa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Joissain asioissa ei vain kysellä, jos meinaa onnistua. Suorita iltalukiossa parit kurssit. Sitten päätät itse.
Opiskelen teknillisessä yliopistossa ja meillä matematiikka on jo aika haastavaa, vaikka se onkin "vain" työkalu. Puhdas matematiikka yliopistossa on käsittääkseni enemmälti matemaattisten sääntöjen todistelua eikä niinkään laskemista, joten teoria pitää varmasti osata tosi hyvin.
Omasta kokemuksesta teknillisellä voin kertoa, että matematiikan eka kurssi alkaa siitä, että kerrataan lukion pitkän matematiikan asioita, mutta jo toisella luennolla mennään lukiota syvemmälle. Tietysti myös se opetustyyli on aivan erilaista yliopistossa kuin lukiossa ja pitää olla aika nokkela, että saa laskuharkat tehtyä pelkkien luentomatskujen avulla. Esim minä kirjoitin lukiossa pitkästä matematiikasta ja fysiikasta E:n ja menin heti seuraavana syksynä yliopistoon. Yliopiston ekalla fysiikan johdantokurssilla sain rimaa hipoen 1 eli kurssin läpi. Koin lukion jälkeen hankalaksi sen, että ihan helpotkin fysiikan laskut käytiin derivaattojen yms avulla. Siihen toki tottui sitten opintojen edetessä, mutta vieläkin nyt maisteriopiskelijana muistelen kammolla tuota kuilua lukion fysiikan ja yliopiston fysiikan välillä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kannattaa unohtaa. Se on jotain aivan liian abstraktia yliopistotasolla, että sanat eivät riitä kertomaan.
Onko matikka yliopistossa siis oikeasti niin vaativaa?
Se on fysiikan ohella yliopiston vaativin ala. Olet aika pihalla.
No ei ole. Sinne myös pääsee todella helposti sisälle.
Fysiikka on näitä aloja, jonne on matemaattisesti lahjakkaiden helppo päästä sisälle, mutta vaikeaa päästä ulos maisterina. Lääkis on vaikea sisälle, mutta helpompi ulos. Ennen ensikertalaisuuskiintiötä monet lääkikseen halunneet viettivät välivuosia matemaattis-luonnontieteellisessä opiskellen fysiikkaa, kemiaa, matematiikka jne. Yliopistossa on aloja, joissa vaikein koe on pääsykoe.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Enpä suosittele. Matematiikka pääaineena sopii vain harvalle. Fysiikkaa opiskelleena voi sanoa että fysiikkaan tarvittava matematiikka on jo sellaisella tasolla, että se ei jätä paljon toivomisen varaa, ja on vielä jollakin tasolla käytännöllistä. Silloin siis luetaan vain perusopintojen verran matematiikkaa (vanha approbatur) ja siihen päälle vielä pari kurssia fysiikan matemaattisia menetelmiä ja mahdollisesti joku tilastolliset menetelmät kurssi.
No miten tuo fysiikka sitten? Kiinnostaisi meteorologia, mutta siihen tarvitsee ymmärtääkseni fysiikkaa. Onko siinä mitään mahdollisuuksia, jos ei ole lukiossa lukenut fysiikkaa. Voisiko sitä päästä opiskelemaan pääsykokeen kautta?
Eri
Mitä jos menisit tutkimaan asiaa opintopolusta tai yliopistojen sivuilta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Enpä suosittele. Matematiikka pääaineena sopii vain harvalle. Fysiikkaa opiskelleena voi sanoa että fysiikkaan tarvittava matematiikka on jo sellaisella tasolla, että se ei jätä paljon toivomisen varaa, ja on vielä jollakin tasolla käytännöllistä. Silloin siis luetaan vain perusopintojen verran matematiikkaa (vanha approbatur) ja siihen päälle vielä pari kurssia fysiikan matemaattisia menetelmiä ja mahdollisesti joku tilastolliset menetelmät kurssi.
No miten tuo fysiikka sitten? Kiinnostaisi meteorologia, mutta siihen tarvitsee ymmärtääkseni fysiikkaa. Onko siinä mitään mahdollisuuksia, jos ei ole lukiossa lukenut fysiikkaa. Voisiko sitä päästä opiskelemaan pääsykokeen kautta?
Eri
Mitä jos menisit tutkimaan asiaa opintopolusta tai yliopistojen sivuilta.
No kai sitä saa kokemuksia kysellä, jos jollain vähän ihmisläheisempää ja henkilökohtaista kokemusta
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Enpä suosittele. Matematiikka pääaineena sopii vain harvalle. Fysiikkaa opiskelleena voi sanoa että fysiikkaan tarvittava matematiikka on jo sellaisella tasolla, että se ei jätä paljon toivomisen varaa, ja on vielä jollakin tasolla käytännöllistä. Silloin siis luetaan vain perusopintojen verran matematiikkaa (vanha approbatur) ja siihen päälle vielä pari kurssia fysiikan matemaattisia menetelmiä ja mahdollisesti joku tilastolliset menetelmät kurssi.
No miten tuo fysiikka sitten? Kiinnostaisi meteorologia, mutta siihen tarvitsee ymmärtääkseni fysiikkaa. Onko siinä mitään mahdollisuuksia, jos ei ole lukiossa lukenut fysiikkaa. Voisiko sitä päästä opiskelemaan pääsykokeen kautta?
Eri
Mitä jos menisit tutkimaan asiaa opintopolusta tai yliopistojen sivuilta.
No kai sitä saa kokemuksia kysellä, jos jollain vähän ihmisläheisempää ja henkilökohtaista kokemusta
Yliopistossa pitää osata prosenttilaskut, impotenssit ja logarytmit. Liian hapokasta av-mammalle.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Enpä suosittele. Matematiikka pääaineena sopii vain harvalle. Fysiikkaa opiskelleena voi sanoa että fysiikkaan tarvittava matematiikka on jo sellaisella tasolla, että se ei jätä paljon toivomisen varaa, ja on vielä jollakin tasolla käytännöllistä. Silloin siis luetaan vain perusopintojen verran matematiikkaa (vanha approbatur) ja siihen päälle vielä pari kurssia fysiikan matemaattisia menetelmiä ja mahdollisesti joku tilastolliset menetelmät kurssi.
No miten tuo fysiikka sitten? Kiinnostaisi meteorologia, mutta siihen tarvitsee ymmärtääkseni fysiikkaa. Onko siinä mitään mahdollisuuksia, jos ei ole lukiossa lukenut fysiikkaa. Voisiko sitä päästä opiskelemaan pääsykokeen kautta?
Eri
Mitä jos menisit tutkimaan asiaa opintopolusta tai yliopistojen sivuilta.
No kai sitä saa kokemuksia kysellä, jos jollain vähän ihmisläheisempää ja henkilökohtaista kokemusta
Yliopistossa pitää osata prosenttilaskut, impotenssit ja logarytmit. Liian hapokasta av-mammalle.
Etenkin impotentit pitää harjaantua tunnistamaan yhdellä silmäyksellä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kannattaa unohtaa. Se on jotain aivan liian abstraktia yliopistotasolla, että sanat eivät riitä kertomaan.
Onko matikka yliopistossa siis oikeasti niin vaativaa?
Kyllä on. Yliopistomatematiikka on nimenomaan lauseiden, teoreemojen ym. todistamista. Numeroita ei juuri klassisessa matematiikassa näy tai tarvita. Ero lukion ja yliopiston matikalla on suuri ja tulee esille ihan opintojen ekoina päivinä. Jos kaipaa ymmärrettävämpää alaa matematiikan läheltä, tilastotiede sopisi paremmin. Siinäkään ei tosin ilman integrointitaitoja ym. Selviä.
Nimim. 4 vuotta matikkaa opiskellut.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Enpä suosittele. Matematiikka pääaineena sopii vain harvalle. Fysiikkaa opiskelleena voi sanoa että fysiikkaan tarvittava matematiikka on jo sellaisella tasolla, että se ei jätä paljon toivomisen varaa, ja on vielä jollakin tasolla käytännöllistä. Silloin siis luetaan vain perusopintojen verran matematiikkaa (vanha approbatur) ja siihen päälle vielä pari kurssia fysiikan matemaattisia menetelmiä ja mahdollisesti joku tilastolliset menetelmät kurssi.
No miten tuo fysiikka sitten? Kiinnostaisi meteorologia, mutta siihen tarvitsee ymmärtääkseni fysiikkaa. Onko siinä mitään mahdollisuuksia, jos ei ole lukiossa lukenut fysiikkaa. Voisiko sitä päästä opiskelemaan pääsykokeen kautta?
Eri
Mitä jos menisit tutkimaan asiaa opintopolusta tai yliopistojen sivuilta.
No kai sitä saa kokemuksia kysellä, jos jollain vähän ihmisläheisempää ja henkilökohtaista kokemusta
Yliopistossa pitää osata prosenttilaskut, impotenssit ja logarytmit. Liian hapokasta av-mammalle.
Etenkin impotentit pitää harjaantua tunnistamaan yhdellä silmäyksellä.
Ei sitä kokeilematta kukaan näe.
T. Se usemmassakin luukussa vieraillut.
Ehdottomasti kannattaa. Matematiikka sopii vähän vanhemmille muutenkin sillä nuorilla ei monesti riitä kärsivällisyys matematiikan opiskeluun ja ymmärtämiseen. Itsekin olen kiinnostunut yliopistotason matematiikasta myöhemmällä iällä ja ihan mahdollista sitä on oppia ymmärtämään!
On se. Töitä pitää tehdä tosissaan, vaikka olisit kirjoittanut pitkästä matikasta M-L.