Onko tuo totta, että sairaanhoitajia lähtee alalta nyt ryminällä? Onko hoitoalalla oikeasti niin kamalaa?
Miksi? Voisitteko laittaa kokemuksianne. Mietin tosissaan alaa ja nyt en ole ollenkaan enää varma.
Kommentit (1642)
Kuulemma ainakin työvuorot suunnitellaan niin päin peppua että ei ihme ettei siellä pysty töitä tekemään.
Meillä miesvaltaisella alalla on aina viikko yhtä tuuria ja sitten vaihto. Ei mitään arvalla heitettyjä vuoroja.
Miksi näin paljon alapeukkuja tälle viestille?
Vierailija kirjoitti:
Firmojen ja virastojen käsienheiluttelijoille maksetaan ja heille taataan riittävät resurssit, mutta hoitajille ei. On tämä kyllä surkea maa. Eikä tuossa varmaan edes pelkkä raha ole ongelma, vaan ihan työolot jotka on viety niin huonoiksi kuin vain voi.
Viraston käsienheiluttelija tässä toteaa, että oma duuni vaatii pikkasen muutakin kuin käsienlevittelyä ja kahvinjuontia, eikä niitä riittäviä resursseja kyllä ole nähty missään viimeiseen 30 vuoteen.
Symppaan hoitajien kurjia työoloja ja mielestäni ansaitsisivat lisää palkkaakin, mutta yhtä lailla v*tuttaa se, että mistään mitään tietämättä leimataan muiden työ turhaksi ja tekijät laiskoiksi. Sitten ollaan kuitenkin heti itkemässä apuun, jos esim. elintarvikehygienia, tuoteturvallisuus tai tietojärjestelmien turvallisuus kusee. Esimerkkinä vaikka Vastaamon keissi, jossa yhden virkamiehen valvottavana oli yli 200 tietojärjestelmän turvallisuus. Voi sitä resurssien yltäkylläisyyttä.
Voisiko niitä asioita joskus parantaa ilman tarvetta lytätä muita?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Uhrautuminen on varmasti yksi iso syy ongelmiin. Se kissa vaan pitäisi nostaa pöydälle jos sellainen on. Ja olla itse sinut sen kanssa että tekee sen mikä on mahdollista.
Hoitoalalla on hirveästi ihmisiä jotka joustaa, venyy, paukkuu, taipuu, tekee, tulee, jää, jaksamisen äärirajoille saakka. Sen sijaan että sanois asioita kuten; "en jää ylitöihin", "en pääse vapaapäivänä tulemaan töihin", "en voinut taata potilaiden turvallisuutta koska olin yksin x määrän hoidettavien kanssa ja lain mukaan vastuullani saa olla x määrä hoidettavia". Ei se ole helppoa, tiedän. Mutta aina kun työyhteisöstä löytyy näitä spagetteja ja jojonaruja, niin se vesittää sen jos joku koittaakin tehdä ongelman näkyväksi ja vetää rajat/ pitää omista oikeuksista kiinni.
T. lähihoitaja
Kiitos lähihoitajanäkökulmasta. Hoitajamitoituksia on toistaiseksi vain hoivakodeissa, ja niissähän ei työskentele kovinkaan paljoa sairaanhoitajia, vaan suurin osa henkilöstöstä on lähihoitajia.
Esimerkiksi päivystyksessä tai muilla vastaanotoilla, missä työskentelee paljon sairaanhoitajia, tilanne on toinen. Meidän sairaanhoitajien kuitenkin kuuluu purkaa koko jono ja ottaa vastaan kaikki potilaat, eikä kotiin voi lähteä ennen kuin kaikki on hoidettu. Myöskään sairaaloissa ei ole lakiin perustuvia mitoituksia, vaan kaikki kuuluu hoitaa hyvin tai muuten ollaan nopeasti oikeudessa syytettynä hoitovirheistä. Töissä on usein kiirettä, mutta kiire sinänsä ei minusta ole syy, miksi sairaanhoitajat lähtevät, vaan se eettinen ristiriita, kun töitä ei pysty tekemään riittävän hyvin. Olen yrittänyt ajatella, että työnantaja ottaa vastuun riittävästä tasosta siinä kun määrittelee resursoinnin, mutta kokemus on osoittanut, että ei työnantaja tue työntekijää, jota syytetään hoitovirheestä, vaan tekee kaikkensa että saataisi näyttämään siltä, että kyse on nimenomaan henkilön omasta toiminnasta eikä työnantajasta.
Mikä sitten on syy, ettei pysty tekemään työtään kunnolla, jos ei kiire? Ymmärrän, että kiire johtuu resurssipulasta. Eikö se yksittäisen hoitajan kohdalla kuitenkin ole se kiire, jossa tekee virheitä tai ei pysty hoitamaan niin hyvin kuin haluaisi?
Voi olla kiire syynä siinä, että ei ehdi tehdä riittävän hyvin. Mutta se mikä kuormittaa sairaanhoitajia, ei kuitenkaan ole varsinaisesti se kiire, eikä se että tekee paljon töitä, vaan se eettinen ristiriita, joka syntyy kun ei voi tehdä riittävän hyvin.
Virheessä syynä on ehkä useammin väsymys, koska työpäivät venyy eikä aina jää riittävää lepoaikaa palautumiseen.
Mutta juuri kiireen takiahan töitä ei pysty tekemään tarpeeksi hyvin ja kiire johtuu siitä, et on liikaa töitä suhteessa työaikaan.
Hei arvoisa lähihoitaja, sulle selitettiin jo tämä kaksi kertaa. Sulle varmaan aiheuttaa kuormitusta kiire, ja olet varmaan kiireisen päivän jälkeen rasittunut, kun olet tehnyt niin kovasti töitä. Älä nyt kuitenkaan kyseenalaista meidän sairaanhoitajien kuormittavuuden syitä.
Hyvinkään terveyskeskus ja hus hyvinkää antaa määräyskirjoja vuodesta toiseen.
Joku sairaanhoitaja ei ollutkaan oikea sairaanhoitaja. Yli 200 osa-aikaisuutta peräkanaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Firmojen ja virastojen käsienheiluttelijoille maksetaan ja heille taataan riittävät resurssit, mutta hoitajille ei. On tämä kyllä surkea maa. Eikä tuossa varmaan edes pelkkä raha ole ongelma, vaan ihan työolot jotka on viety niin huonoiksi kuin vain voi.
Viraston käsienheiluttelija tässä toteaa, että oma duuni vaatii pikkasen muutakin kuin käsienlevittelyä ja kahvinjuontia, eikä niitä riittäviä resursseja kyllä ole nähty missään viimeiseen 30 vuoteen.
Symppaan hoitajien kurjia työoloja ja mielestäni ansaitsisivat lisää palkkaakin, mutta yhtä lailla v*tuttaa se, että mistään mitään tietämättä leimataan muiden työ turhaksi ja tekijät laiskoiksi. Sitten ollaan kuitenkin heti itkemässä apuun, jos esim. elintarvikehygienia, tuoteturvallisuus tai tietojärjestelmien turvallisuus kusee. Esimerkkinä vaikka Vastaamon keissi, jossa yhden virkamiehen valvottavana oli yli 200 tietojärjestelmän turvallisuus. Voi sitä resurssien yltäkylläisyyttä.
Voisiko niitä asioita joskus parantaa ilman tarvetta lytätä muita?
Ota herne pois nenusta.
Suurin osa sairaanhoitajista ei ole koskaan lytännyt muita, ja tässäkin ketjussa on mukana ainakin yksi insinööri, yksi lähihoitaja ja yksi tai kaksi opettajaa, näin ovat itse kertoneet.
Mitä mieltä muuten olet, miksi sairaanhoitajat kuitenkin niin usein vaihtavat alaa?
Vierailija kirjoitti:
Hyvinkään terveyskeskus ja hus hyvinkää antaa määräyskirjoja vuodesta toiseen.
Joku sairaanhoitaja ei ollutkaan oikea sairaanhoitaja. Yli 200 osa-aikaisuutta peräkanaa.
Eli valehoitaja Hyvinkäällä? Koska tää oli?
Vierailija kirjoitti:
Kuulemma ainakin työvuorot suunnitellaan niin päin peppua että ei ihme ettei siellä pysty töitä tekemään.
Meillä miesvaltaisella alalla on aina viikko yhtä tuuria ja sitten vaihto. Ei mitään arvalla heitettyjä vuoroja.
Niinpä. Alkakaa hoitamaan ne lapset, niin onnistuu naisillakin. Naiset vie ja hakee lapset päiväkotiin, kouluun harrastuksiin, hammahoitoon, vaateostoksille....
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Uhrautuminen on varmasti yksi iso syy ongelmiin. Se kissa vaan pitäisi nostaa pöydälle jos sellainen on. Ja olla itse sinut sen kanssa että tekee sen mikä on mahdollista.
Hoitoalalla on hirveästi ihmisiä jotka joustaa, venyy, paukkuu, taipuu, tekee, tulee, jää, jaksamisen äärirajoille saakka. Sen sijaan että sanois asioita kuten; "en jää ylitöihin", "en pääse vapaapäivänä tulemaan töihin", "en voinut taata potilaiden turvallisuutta koska olin yksin x määrän hoidettavien kanssa ja lain mukaan vastuullani saa olla x määrä hoidettavia". Ei se ole helppoa, tiedän. Mutta aina kun työyhteisöstä löytyy näitä spagetteja ja jojonaruja, niin se vesittää sen jos joku koittaakin tehdä ongelman näkyväksi ja vetää rajat/ pitää omista oikeuksista kiinni.
T. lähihoitaja
Kiitos lähihoitajanäkökulmasta. Hoitajamitoituksia on toistaiseksi vain hoivakodeissa, ja niissähän ei työskentele kovinkaan paljoa sairaanhoitajia, vaan suurin osa henkilöstöstä on lähihoitajia.
Esimerkiksi päivystyksessä tai muilla vastaanotoilla, missä työskentelee paljon sairaanhoitajia, tilanne on toinen. Meidän sairaanhoitajien kuitenkin kuuluu purkaa koko jono ja ottaa vastaan kaikki potilaat, eikä kotiin voi lähteä ennen kuin kaikki on hoidettu. Myöskään sairaaloissa ei ole lakiin perustuvia mitoituksia, vaan kaikki kuuluu hoitaa hyvin tai muuten ollaan nopeasti oikeudessa syytettynä hoitovirheistä. Töissä on usein kiirettä, mutta kiire sinänsä ei minusta ole syy, miksi sairaanhoitajat lähtevät, vaan se eettinen ristiriita, kun töitä ei pysty tekemään riittävän hyvin. Olen yrittänyt ajatella, että työnantaja ottaa vastuun riittävästä tasosta siinä kun määrittelee resursoinnin, mutta kokemus on osoittanut, että ei työnantaja tue työntekijää, jota syytetään hoitovirheestä, vaan tekee kaikkensa että saataisi näyttämään siltä, että kyse on nimenomaan henkilön omasta toiminnasta eikä työnantajasta.
En tiedä miten päivystys toimii. Tai millaisen työsopimuksen siellä työskentelevä hoitaja on allekirjoittanut. Itse en suostuisi työskentelemään paikassa jossa minun pitäisi toistuvasti x-ajassa hoitaa liian suuri määrä potilaita, joka johtaisi siihen että kiireen vuoksi saattaa tehdä kohtalokkaan hoitovirheen. Silloin pitää äänestää jaloillaan. Näin sairaanhoitajat toki ovat tehneetkin esim. tänä kesänä, ja näin pitää toimia niin kauan kunnes viesti menee perille tahoille joitka asiasta päättävät ja ovat vastuussa.
Työsopimuksessa lukee yleensä ympäripyöreästi vain että sairaanhoitajan tehtävät ja peruspalkka euroina aloitushetkellä. Työnantaja voi päättää työaikamuodon ja voi myös vaihtaa sitä, joten ei sillä sinänsä ole väliä, millaisella sopimuksella olet tullut aikoinaan töihin.
Ei sairaanhoitajan työsopimuksessa ole rajoitettu niin että pitäisi x-ajassa hoitaa jokin määrä potilaita. Eikä siinä voi ollakaan, koska kyseessä on asiantuntijatyö, jota sairaanhoitaja voi tehdä eri potilaiden kohdalla eri määriä, yhdessä työtiimin kanssa, ja eri potilailla voi myös olla kovastikin erilaisia hoidon tarpeita.
Määrä on rajaton, terveysasemalla hoidetaan kaikki, jotka kävelevät aukioloaikana ovesta sisään. Aikaa saa jatkaa niin pitkälle kuin työ vaatii, mutta aivan eri asia on, maksetaanko siitä erikseen korvausta, tai että kuinka pitkään kukaan jaksaa tehdä ylipitkiä työpäiviä.
Niin. Me kun ei voida sanoa, että tämä baari on nyt täynnä, ei enempää asiakkaita.
Vierailija kirjoitti:
Kuulemma ainakin työvuorot suunnitellaan niin päin peppua että ei ihme ettei siellä pysty töitä tekemään.
Meillä miesvaltaisella alalla on aina viikko yhtä tuuria ja sitten vaihto. Ei mitään arvalla heitettyjä vuoroja.
Kaikista kamalinta on se ilta-aamu. Eli että oot ensin edellisen päivän iltavuorossa, joka saattaa venyä pitkäksikin, esim. klo 23.00 on aika tavallista, ja sitten tulet seuraavana aamuna aikaisin aamuvuoroon. Esim. klo 07.00. Jos on vähänkään pitempi työmatka, niin ei ehdi kunnolla nukkumaan kun pitää jo herätä ja lähteä takaisin.
Näitä perustellaan mm. sillä, että aamuvuorosta lähdetään sitten vapaalle ja vapaan jälkeen taas palataan iltavuoroon, niin tulee ikään kuin pitempi vapaa, mutta se on huono selitys. Pisimmillään mulla on ollut 9 päivää peräkkäin ilta-aamu-pomppua.
Esimerkiksi tässä on nyt mun tän hetkinen 3 viikon lista: ilta-aamu-vapaa-ilta-aamu-vapaa-ilta-aamu-aamu-ilta-aamu-vapaa-vapaa-ilta-ilta-aamu-ilta-aamu-ilta-aamu-vapaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pitkä ketju, joka on paljastanut kaikki ne juurisyyt, miksi alalta lähdetään. Koko tämä tapa ns. keskustella paljastaa aivan kaiken. Onneksi ne kielen kannat ovat noin löyhässä, ei jää ulkopuolisellekaan millään tavoin epäselväksi mikä alalla mättää. Hyvä, hyvä. Jatkakaa toki.
Tässä muuten yksi asia mikä hoitajana riipii: hoitaja ei saisi olla kuten muut normaalit ihmiset, eli edes keskustelupalstalla näyttää tunteitaan, vaan pitäisi täälläkin olla vieno madonnamainen hymynkare naamallaan tyynenä kuin F. Nightingale.
Katopa leikilläsi tämän palstan muita keskusteluja, ja listaapa löydätkö eroja tämän ketjun ja muiden ketjujen keskustelutapojen välillä. Aivan, et löytänyt.
Alalta lähdetään koska työskentelyolosuhteet huononevat jatkuvasti ja palkka ei vastaa työn vaativuutta. Senhän sinä tietäisit, jos lukisit ketjun etkä taivastelisi kielenkäyttöä.
Melkein unohtui sanoa, että sulla on juurisyy housussas ja keskustelu varmasti jatkuu kiivaana edelleen ihan omin voimin ilman kehoituksia.
Hyvin kiteytetty.
Syy on suurimmalle osalle juuri tuo, että sairaanhoitajan työ on muuttunut todella paljon, mutta palkkakehitys ei ole seurannut työn vaativuuden muutoksia.
Asiaan tuo kuitenkin lisäväriä se sivuääni, joka kertoo, että työ ei ole joka paikassa muuttunut aivan yhtä paljon, vaan esimerkiksi hoivapuolella ja vuodeosastoilla toimenkuvat voivat paikoitellen olla hyvinkin perinteisiä ja osa sairaanhoitajista tekee ihan mielellään tuttuja ja helppoja töitä kuten peruspesuja ja vaipanvaihtoja. Vaikuttaisi (näitten keskustelujen perusteella ainakin) että joillekin vuodeosastoille ja ympärivuorokautiseen hoivaan on hakeutunut töihin sellaisia henkilöitä, joiden persoonaan ja työn teon tapaan ei ole muutokset sopineet. Muutoksille on tyypillistä nopea tahti ja se, että aina ei tiedetä tarkkaan, mitä on lopputuloksena, eikä henkilökuntaa ehditä tai pystytä tarkkaan perehdyttämään uusiin tehtäviin. Uudet tehtävät syntyvät siitä, että omaksutaan muutos ja aletaan tehdä asioita eri tavalla kuin ennen, ja ollaan mukana vaikuttamassa siihen, miten asiat lopulta tehdään. Joillekin tämä epävarmuus tuntuu aiheuttavan liian suurta ahdistusta.
Haluaisin tietää, millaiselle persoonalle sitten sopii nämä muutokset ja työntekotavat, joita erikoissairaanhoidossa kohtaan viikoittain: jatkuva tunne siitä että pitäisi olla useassa paikassa samanaikaisesti (potilas menee yllättäen sekavaksi ja repii kanyylejä, kaksi potilasta odottaa kipulääkettä, vihainen omainen pommittaa puheluilla eikä malta odottaa 30 min, yksi potilas onkin yhtäkkiä matalapaineinen), jatkuva alimiehityksellä selviytyminen, ekstratyö kun olet vastuussa myös lääkeluvattoman hoitajan potilaiden lääkkeistä, joskus neuvot normitöiden lisäksi käytännössä kädestä pitäen kaikessa uutta työntekijää (joka on vaan käymässä 1 kk:n ajan), et ehdi kirjaamaan kaikkea kun yrität vain selviytyä työvuorosta ja pelkäät, että jälkikäteen sinua kuitenkin syytetään huonosta hoidosta, vaikka kuitenkin teit parhaasi, teit oikeat huomiot, olit yhteydessä lääkäriin jne.?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Firmojen ja virastojen käsienheiluttelijoille maksetaan ja heille taataan riittävät resurssit, mutta hoitajille ei. On tämä kyllä surkea maa. Eikä tuossa varmaan edes pelkkä raha ole ongelma, vaan ihan työolot jotka on viety niin huonoiksi kuin vain voi.
Viraston käsienheiluttelija tässä toteaa, että oma duuni vaatii pikkasen muutakin kuin käsienlevittelyä ja kahvinjuontia, eikä niitä riittäviä resursseja kyllä ole nähty missään viimeiseen 30 vuoteen.
Symppaan hoitajien kurjia työoloja ja mielestäni ansaitsisivat lisää palkkaakin, mutta yhtä lailla v*tuttaa se, että mistään mitään tietämättä leimataan muiden työ turhaksi ja tekijät laiskoiksi. Sitten ollaan kuitenkin heti itkemässä apuun, jos esim. elintarvikehygienia, tuoteturvallisuus tai tietojärjestelmien turvallisuus kusee. Esimerkkinä vaikka Vastaamon keissi, jossa yhden virkamiehen valvottavana oli yli 200 tietojärjestelmän turvallisuus. Voi sitä resurssien yltäkylläisyyttä.
Voisiko niitä asioita joskus parantaa ilman tarvetta lytätä muita?
Ota herne pois nenusta.
Suurin osa sairaanhoitajista ei ole koskaan lytännyt muita, ja tässäkin ketjussa on mukana ainakin yksi insinööri, yksi lähihoitaja ja yksi tai kaksi opettajaa, näin ovat itse kertoneet.
Mitä mieltä muuten olet, miksi sairaanhoitajat kuitenkin niin usein vaihtavat alaa?
En kommentoinut sitä, mitä suurin osa sairaanhoitajista sanoo, vaan tämän nimenomaisen kommentoijan lähestymistapaa. Se, että oma työ mitätöidään, ei lisää sympatian määrää ko. henkilöä kohtaan, saati asiattomat huomautukset palkokasveista väärissä paikoissa. Kenenkään asiaa ei edistä se, että käyttäytyy loukkaavasti muita kohtaan.
Kuten totesin, olen vahvasti sitä mieltä, että sekä sairaan- että lähihoitajien palkkausta ja työoloja pitäisi parantaa ja ymmärrän hyvin joukkopaon. Minusta ei koskaan olisi esim. kolmivuorotyötä tekemään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kuulemma ainakin työvuorot suunnitellaan niin päin peppua että ei ihme ettei siellä pysty töitä tekemään.
Meillä miesvaltaisella alalla on aina viikko yhtä tuuria ja sitten vaihto. Ei mitään arvalla heitettyjä vuoroja.Kaikista kamalinta on se ilta-aamu. Eli että oot ensin edellisen päivän iltavuorossa, joka saattaa venyä pitkäksikin, esim. klo 23.00 on aika tavallista, ja sitten tulet seuraavana aamuna aikaisin aamuvuoroon. Esim. klo 07.00. Jos on vähänkään pitempi työmatka, niin ei ehdi kunnolla nukkumaan kun pitää jo herätä ja lähteä takaisin.
Näitä perustellaan mm. sillä, että aamuvuorosta lähdetään sitten vapaalle ja vapaan jälkeen taas palataan iltavuoroon, niin tulee ikään kuin pitempi vapaa, mutta se on huono selitys. Pisimmillään mulla on ollut 9 päivää peräkkäin ilta-aamu-pomppua.
Esimerkiksi tässä on nyt mun tän hetkinen 3 viikon lista: ilta-aamu-vapaa-ilta-aamu-vapaa-ilta-aamu-aamu-ilta-aamu-vapaa-vapaa-ilta-ilta-aamu-ilta-aamu-ilta-aamu-vapaa.
Miksi olet iltavuorossa klo 23 asti? Teetkö joka ilta ylitöitä? Uuden työaikalain mukaanhan pitää olla se 11 tuntia ilta- ja aamuvuoron välissä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kuulemma ainakin työvuorot suunnitellaan niin päin peppua että ei ihme ettei siellä pysty töitä tekemään.
Meillä miesvaltaisella alalla on aina viikko yhtä tuuria ja sitten vaihto. Ei mitään arvalla heitettyjä vuoroja.Niinpä. Alkakaa hoitamaan ne lapset, niin onnistuu naisillakin. Naiset vie ja hakee lapset päiväkotiin, kouluun harrastuksiin, hammahoitoon, vaateostoksille....
Pitäisi onnistua jos molemmilla on viikon mittaiset vuorot.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kuulemma ainakin työvuorot suunnitellaan niin päin peppua että ei ihme ettei siellä pysty töitä tekemään.
Meillä miesvaltaisella alalla on aina viikko yhtä tuuria ja sitten vaihto. Ei mitään arvalla heitettyjä vuoroja.Niinpä. Alkakaa hoitamaan ne lapset, niin onnistuu naisillakin. Naiset vie ja hakee lapset päiväkotiin, kouluun harrastuksiin, hammahoitoon, vaateostoksille....
Hohhoijakkaa. Aika monesti ne miehetkin vie lapsia päiväkotiin ja harrastuksiin.
Eikä sairaalan työvuoroja kyllä siviilimenojen mukaan suunnitella.
Arvoisa vierailija 25.7.2021 klo 15.58
Ei tietenkään tarvitse seistä sänkyni vieressä. Potilaan tarpeita varten ranteessa on hälytysnappi. Sitä painettaessa paikalle rientää tod.näk. lähihoitaja. Jos häly sattuu kiinnostamaan.
Omakohtainen kokemus: Kerran oli katetrin 2 litran pissapussi yhtä vaille täynnä. Painelin hälynappia muutaman kerran, ei mitään vastetta. Pyöräilin käytävälle ja sielläpä siskot olivat kokoontuneet kansliaan kuin mikään maailman kiire ei mitenkään koskisi heitä. En tohtinut häiritä heitä, ties mitä tärkää oli menossa.
Olisin toki voinut tyhjentää pissapussin itsekin, mutta kun potilasta oli ankarasti kielletty moisia tekemään.
Sisäänotettu neste oli myös itsetehtynä ankarasti kielletty.
Nesteliikenne oli kumpaankin suuntaan tiukassa valvonnassa.
Sitten kun tuo viimeinen viiva oli käytetty rullailin käytävälle heiluttelemaan pissapussia. Sain huomiota osakseni ja ongelma, ei pussi, ratkesi.
Koronauhan alla väläyteltiin jälleen mahdollisuutta siitä että hoitajia voidaan pakottaa töihin kriisitilanteessa. Kyllä se vähän pistää miettimään että onko alan edut (hah hah hah) sellaisia, että tuollaisia riskejä sietää. Aika moni sairaanhoitaja, joka on vaihtanut alaa, on nyt myös pyytänyt poistamaan sairaanhoito-oikeutensa rekisteristä, ettei tällaista pakkotyövaihtoehtoa voitaisi käyttää.
vanhakyynikko kirjoitti:
Arvoisa vierailija 25.7.2021 klo 15.58
Ei tietenkään tarvitse seistä sänkyni vieressä. Potilaan tarpeita varten ranteessa on hälytysnappi. Sitä painettaessa paikalle rientää tod.näk. lähihoitaja. Jos häly sattuu kiinnostamaan.
Omakohtainen kokemus: Kerran oli katetrin 2 litran pissapussi yhtä vaille täynnä. Painelin hälynappia muutaman kerran, ei mitään vastetta. Pyöräilin käytävälle ja sielläpä siskot olivat kokoontuneet kansliaan kuin mikään maailman kiire ei mitenkään koskisi heitä. En tohtinut häiritä heitä, ties mitä tärkää oli menossa.
Olisin toki voinut tyhjentää pissapussin itsekin, mutta kun potilasta oli ankarasti kielletty moisia tekemään.
Sisäänotettu neste oli myös itsetehtynä ankarasti kielletty.
Nesteliikenne oli kumpaankin suuntaan tiukassa valvonnassa.
Sitten kun tuo viimeinen viiva oli käytetty rullailin käytävälle heiluttelemaan pissapussia. Sain huomiota osakseni ja ongelma, ei pussi, ratkesi.
Niillä oli vuoronvaihdossa raportti menossa ja tiesivät että sinulla ei ole pissapussin tyhjennystä kiireistempää hätää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kuulemma ainakin työvuorot suunnitellaan niin päin peppua että ei ihme ettei siellä pysty töitä tekemään.
Meillä miesvaltaisella alalla on aina viikko yhtä tuuria ja sitten vaihto. Ei mitään arvalla heitettyjä vuoroja.Kaikista kamalinta on se ilta-aamu. Eli että oot ensin edellisen päivän iltavuorossa, joka saattaa venyä pitkäksikin, esim. klo 23.00 on aika tavallista, ja sitten tulet seuraavana aamuna aikaisin aamuvuoroon. Esim. klo 07.00. Jos on vähänkään pitempi työmatka, niin ei ehdi kunnolla nukkumaan kun pitää jo herätä ja lähteä takaisin.
Näitä perustellaan mm. sillä, että aamuvuorosta lähdetään sitten vapaalle ja vapaan jälkeen taas palataan iltavuoroon, niin tulee ikään kuin pitempi vapaa, mutta se on huono selitys. Pisimmillään mulla on ollut 9 päivää peräkkäin ilta-aamu-pomppua.
Esimerkiksi tässä on nyt mun tän hetkinen 3 viikon lista: ilta-aamu-vapaa-ilta-aamu-vapaa-ilta-aamu-aamu-ilta-aamu-vapaa-vapaa-ilta-ilta-aamu-ilta-aamu-ilta-aamu-vapaa.
Miksi olet iltavuorossa klo 23 asti? Teetkö joka ilta ylitöitä? Uuden työaikalain mukaanhan pitää olla se 11 tuntia ilta- ja aamuvuoron välissä.
No miten lähdet iltavuorosta aikaisemmin kotiin kun tämä "meidän baari" (eli päivystys) on auki klo 21 saakka, eli siihen saakka pääsee ovesta sisään jonottamaan. Usein menee klo 23 saakka ennen kuin pääsee lähtemään kotiin, eikä se ole edes pisimpään, mitä on mennyt.
Paperilla meillä on yleensä se 11 tuntia, eli iltavuorot loppuu klo 20 tai 21 ja aamuvuorot alkaa klo 7 tai 8. Useimmiten et kuitenkaan pääse iltavuorosta kotiin klo 21, puhumattakaan että pääsisit klo 20. Ja jos jätät aamulla tulematta ajoissa töihin, niin sehän aiheuttaa vaan entistä pitemmän jonon sille seuraavalle päivälle. Joudut kuitenkin ne potilaat ottamaan vastaan ja kuuntelemaan lisäksi valitukset, että kun kesti jonossa niin pitkään, vaikka heti aamusta tulin.
Älä välitä siitä, se on lähihoitaja, joka kokee että hoitotyön suurin ongelma ovat potilaat.
Jatka vaan kirjoittelua.