Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään

Tunteilla kiristävät

Vierailija
27.07.2014 |

Miten käsitellä tunteilla kiristäviä ystäviä ja sukulaisia? Olen aika ovimatto ja marttyyriksi heittäytymiset ym saavat aina minulle huonon omantunnon :( miten aaveet pysyvät tiukkoina, kun kaikkiin järkipuheisiin vastataan vaan itkulla ja potkulla?

Kommentit (6)

Vierailija
1/6 |
27.07.2014 |
Näytä aiemmat lainaukset

Kerro joku esimerkki jostain tilanteesta.

Vierailija
2/6 |
27.07.2014 |
Näytä aiemmat lainaukset

No kun on lähdössä äidin luota käymästä niin alkaa itku että olisitte vielä yhden päivän ja sitten jos ollaan niin sitten pitäisi olla vielä yksi ja kun "ette ikinä käy kylässä" ja "kai sun sitten täytyy mennä, ymmärrän jos ei kiinnosta äiti täällä syrjässä" ja "olenko minä tehnyt jotain väärin kun ette halua jäädä". Ja tietysti perinteiset marttyyrit, tekee kaiken eikä anna auttaa millään ja sitten valitellaan että kun kukaan ei auta.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
3/6 |
27.07.2014 |
Näytä aiemmat lainaukset

Mä voisin todella helposti kiristää tunteilla. Mulla on menneisyydessä tapahtunut sellasia asioita, joiden varjolla saisin todella paljon anteeksi ja erikoiskohtelua niin halutessani. Olen kuitenkin vakaasti päättänyt, että mä en edes puhu näistä asioista enää kenellekään, koska en halua että saan erikoiskohtelua. Nyt sinkkuna pelkään jo valmiiksi, miten tulen seuraavassa parisuhteessani pärjäämään, kun en todellakaan halua kiristää tunteilla, ja jossain vaiheessa sellainen tilanne on kuitenkin tulossa eteen varmasti.

Pysy tiukkana. En todellakaan edes tiedä, miten tän mun tilityksen piti auttaa, mutta tulipahan purkauduttua.

Vierailija
4/6 |
27.07.2014 |
Näytä aiemmat lainaukset

[quote author="Vierailija" time="27.07.2014 klo 20:06"]Mä voisin todella helposti kiristää tunteilla. Mulla on menneisyydessä tapahtunut sellasia asioita, joiden varjolla saisin todella paljon anteeksi ja erikoiskohtelua niin halutessani. Olen kuitenkin vakaasti päättänyt, että mä en edes puhu näistä asioista enää kenellekään, koska en halua että saan erikoiskohtelua. Nyt sinkkuna pelkään jo valmiiksi, miten tulen seuraavassa parisuhteessani pärjäämään, kun en todellakaan halua kiristää tunteilla, ja jossain vaiheessa sellainen tilanne on kuitenkin tulossa eteen varmasti.

Pysy tiukkana. En todellakaan edes tiedä, miten tän mun tilityksen piti auttaa, mutta tulipahan purkauduttua.

[/quote]

Kiitos vastauksesta, auttaa vähän ymmärtämään mitä voisi olla kiristyksen takana. Näissä omissakin tapauksissa tuntuu aina olevan joku vanha asia, jolla voi taas nykiä. Kypsää sinulta että yrität olla kiristämättä vaikka voisit, itse arvostaisin sitä kovasti

Vierailija
5/6 |
27.07.2014 |
Näytä aiemmat lainaukset

[quote author="Vierailija" time="27.07.2014 klo 20:06"]

No kun on lähdössä äidin luota käymästä niin alkaa itku että olisitte vielä yhden päivän ja sitten jos ollaan niin sitten pitäisi olla vielä yksi ja kun "ette ikinä käy kylässä" ja "kai sun sitten täytyy mennä, ymmärrän jos ei kiinnosta äiti täällä syrjässä" ja "olenko minä tehnyt jotain väärin kun ette halua jäädä". Ja tietysti perinteiset marttyyrit, tekee kaiken eikä anna auttaa millään ja sitten valitellaan että kun kukaan ei auta.

[/quote]

Keksi joku syy (jos ei ole oikeaa) miksi on valitettavasti pakko lähteä nyt. Pahoittelet ja sanotte iloiset heipat ettekä jää kuuntelemaan mitään ruikutusta. Puheluihin voi valita milloin vastaa ja milloin jättää vastaamatta. Jos tulee tekstareita niin yhden kerran voi vastata jotain että ymmärrän että harmittaa mutta näin ja näin nyt on ja tämä asia meni, ei voi mitään. 

Vierailija
6/6 |
27.07.2014 |
Näytä aiemmat lainaukset

[quote author="Vierailija" time="27.07.2014 klo 20:23"][quote author="Vierailija" time="27.07.2014 klo 20:06"]

No kun on lähdössä äidin luota käymästä niin alkaa itku että olisitte vielä yhden päivän ja sitten jos ollaan niin sitten pitäisi olla vielä yksi ja kun "ette ikinä käy kylässä" ja "kai sun sitten täytyy mennä, ymmärrän jos ei kiinnosta äiti täällä syrjässä" ja "olenko minä tehnyt jotain väärin kun ette halua jäädä". Ja tietysti perinteiset marttyyrit, tekee kaiken eikä anna auttaa millään ja sitten valitellaan että kun kukaan ei auta.

[/quote]

Keksi joku syy (jos ei ole oikeaa) miksi on valitettavasti pakko lähteä nyt. Pahoittelet ja sanotte iloiset heipat ettekä jää kuuntelemaan mitään ruikutusta. Puheluihin voi valita milloin vastaa ja milloin jättää vastaamatta. Jos tulee tekstareita niin yhden kerran voi vastata jotain että ymmärrän että harmittaa mutta näin ja näin nyt on ja tämä asia meni, ei voi mitään. 

[/quote]

Totta, noin kai se tulisi toimia. Jotenkin täytyisi vain oppia kestämään huonoa omatuntoa. Tuntuu tyhmältä kun tulee huono omatunto vaikka samalla tietää toimineensa fiksusti eikä tarvitsisi harmitella.

Kirjoita seuraavat numerot peräkkäin: kahdeksan yhdeksän kolme