Voisiko joku jutella kanssani? Ahdistaa kaikki.
Ahdistaa huono parisuhde, työttömyys, vastuu perheestä painaa mieltä. Ystävät juoksee riennoissaan eikä heillä ole minulle aikaa eli aika yksinäinen olo.
Haluaisiko joku jutella hetken minun kanssa? Voi jostain ihan muustakin jutella.
Kommentit (39)
Muakin ahdistaa kaikki. Meillä on huono rahatilanne, mies on maisteri mutta huonossa työssä. Itsellä koulu kesken kun lapsi syntyi ja mt-ongelmat kai pahenivat.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pidemmällä tähtäimellä saattaisi olla hyvä sen miehen kanssa keskustella asioista. Ihminen saattaa omassa mielessään tulkita toista myös väärin.
Katso pieni pätkä slow TV:tä, se tyhjentää mielen tai kuuntele rauhoittavaa musiikkia tai yritä vain tyhjentää pää turhista ajatuksista.
Tämä hetki on ihan kohta mennyttä, etkä edes muista sitä. Aika menee nopeasti.
Voimia tähän hetkeen.
Kiitos. Ollaan me juteltu paljonkin miehen kanssa näistä, miehen tunteet kuolleet ilmeisesti ja siksi häntä ei kiinnosta mikään yhteinen, eroa kai tuo miettii. Ap
Saattaisi olla sinulle hyväksi hakea ammattimaista keskusteluapua tilanteeseen. Kuulostaa siltä, että olet luovuttanut ja olet jäänyt miehesi armoille. Saisit ehkä ulkopuolisen ihmisen näkökulman asioihin ja varmuutta omaan elämääsi.
En kellekään toivoisi sitä, että joutuisi elämään epävarmuudessa niin, kuin sinä nyt joudut.
Muista aina, että tulee seuraava päivä, viikko, kuukausi ja vuosi. Elämä menee eteenpäin ja sinä tulet siinä pärjäämään.
Kiitos, ihan hyvä neuvo. En vain tiedä mistä, kun työttömänä ei pääse työterveyteen eikä ole rahaa maksaa itse jostain mehiläisestä tms. Ap
Kun olen itse tarvinnut toisen ihmisen näkemystä tai keskusteluapua omissa ongelmatilanteissani, olen lähtenyt eteenpäin ihan terveyskeskuksesta. Heidän tulee laittaa lähete eteenpäin.
Kävin itse useamman vuoden puhumassa terapeutin kanssa.
Soittelen sinne. Mutta meillä päin taitaa terkkari olla niin ruuhkautunut että sinne ei saa aikoja tällaisissa kiireettömissä asioissa ollenkaan. Pää kainalossa pitää olla ja silloinkin saa vain reseptin kouraan. Ap
Voimija!
Yleensä kunnassa on järjestetty mt-palvelut erikseen. Niissä päivystys. Jos ei omassa kunnassasi ole, niin sairaanhoitopiirilläsi on varmasti. Mt-päivystykseen voi soittaa ihan milloin vaan eikä tarvitse olla pääkainalossa. Voit kertoa että nyt ahdistaa ja tarvitsisit keskusteluapua, muttet tiedä kuinka lähteä sitä hakemaan.
Hyvällä tuurilla päivystävälle psykiatriselle sairaanhoitajalle pääsee muutamassa päivässä ja yleensä käydään läpi alkukartoitus ja täytetään kyselyitä. SH arvioi laittaako sinut eteenpäin psykiatrille vai saatko oman kontaktin keskustelua varten.
MTpuolella pitää osata itse kysyä mahdollisuutta lyhytaikaiseen maksuttomaan terapiaan sitten kun on saanut luotua hoitokontaktin ja käynyt mt-puolella säännöllisesti keskustelemassa jonkun aikaa.
Nämä ilmaiset terapiajaksot kestävät yleensä n. kymmenen tapaamiskertaa ja niissä arvioidaan hoidon jatkoa ja tarvittaessa annettaan psykiatrille lausunto voinnistasi. Psykiatri tekee lausunnon jonka voi toimittaa kelaan jos alkaa etsimään pidempiaikaista terapiaa, joka onkin sitten maksullista ja kiven alla.
Kysykää palveluista! Esim. Eksotella ei tuosta maksuttomasta terapiasta missään huudella, vaan sitä pitää osata pyytää.
Usein sairaanhoitopiireillä on myös asiakkaalle maksuttomia seksuaaliterapeutin palveluita. Niihin ei tarvitse mennä vain silloin kun seksi ei luista, vaan seksuaaliterapeutin kanssa voi keskustella identiteetistä, kokemuksista, vanhemmuudesta, estoista, minäkuvasta tai vaikka fyysisistä rajoitteista.
Vierailija kirjoitti:
Minulla on vähän sama olo. Kaikki tuntuu ankealta. Nyt kyllästyttää tämä korona, kun jatkuu ja jatkuu vaan. Luulin, että alkais jo mennä ohi, mutta paskat. Jalkapallofanit toi Deltan Suomeen ja nyt sitten kökitään kotona. Tänään soitin lääkäriin ja minulle ei edes anneta rokotetta, joten jään yhteiskunnasta ulos.
Oletko ap jutellut miehen kanssa? Voisitteko mennä pariterapiaan?
Miksi et saa rokotetta?
Aloittajalle,
Parisuhde, vastuu perheestä, työttömyys, ystävät etäisiä....
En tunne tilannettasi tarkemmin, joten suo anteeksi, jos ehdotan sellaista, mikä ei ole sinulle mahdollista.
Taloudellinen tilanne riippuu tietysti myös puolison/kämppiksen tilanteesta, mutta mahdollisesti sosiaalitoimisto voisi auttaa raha-asioissa tai ehkä luterilaisen seurakunnan diakoniatyö.
Puoliso puuhailee omia harrastuksiaan - löytäisitkö jotain teille uutta ja vaikkapa koko perheelle yhteiseksi sopivaa harrastetta? Uimareissut, mustikan poiminta, patikkaretki eväiden kera tai jotain mitä lapset haluaisivat?
Työttömyys, onnea työnhakumatkaan, juuri nyt oli sellainen uutisotsikko, jotta työtä sai henkilö, joka ei edes omannut työkokemusta kyseiseen duuniin.....
Ei paniikkia, täällä me olemme kaikki - Suomessa. Kaikki järjestyy, sinullekin.
Lämmin, ystävällinen tsemppiajatus Sinulle lähtee just nyt täältä.
Vierailija kirjoitti:
Aloittajalle,
Parisuhde, vastuu perheestä, työttömyys, ystävät etäisiä....
En tunne tilannettasi tarkemmin, joten suo anteeksi, jos ehdotan sellaista, mikä ei ole sinulle mahdollista.
Taloudellinen tilanne riippuu tietysti myös puolison/kämppiksen tilanteesta, mutta mahdollisesti sosiaalitoimisto voisi auttaa raha-asioissa tai ehkä luterilaisen seurakunnan diakoniatyö.
Puoliso puuhailee omia harrastuksiaan - löytäisitkö jotain teille uutta ja vaikkapa koko perheelle yhteiseksi sopivaa harrastetta? Uimareissut, mustikan poiminta, patikkaretki eväiden kera tai jotain mitä lapset haluaisivat?
Työttömyys, onnea työnhakumatkaan, juuri nyt oli sellainen uutisotsikko, jotta työtä sai henkilö, joka ei edes omannut työkokemusta kyseiseen duuniin.....
Ei paniikkia, täällä me olemme kaikki - Suomessa. Kaikki järjestyy, sinullekin.
Lämmin, ystävällinen tsemppiajatus Sinulle lähtee just nyt täältä.
Kiitos sinulle. Nämä viestit lämmittää oikeasti mieltä todella paljon. Olen ollut aika ahdustunut tänään kaikesta ja itkettänytkin, joten olipa mukava kun joku pysähtyi hetkeksi kanssani miettimään tilannettani.
Toivon että löydän töitä, en ole vielä menettänyt toivoani kun minulla hyvä koulutus kuitenkin on.
Miehelle ehdotan useinkin yhteistä tekemistä, harrastuksiakin, mutta ei hän ole ollut kiinnostanut, ei halua lähteä mukaan eikä koskaan pyydä minua mukaan. Rahasta on tiukkaa mutta olisi meillä silti varaa välillä jotain yhdessä tehdäkin, se vain ei miestä tunnu kiinnostavan. Mustikassa, eväsretkillä ym. käyn sitten yksin lasten kanssa. Minusta mies menettää tässä paljon kun kulkee vain omissa menoissaan erillään perheestään, mutta minkäs teet.
Ap
Itse en tiedä kykenenkö kunnolliseen työhön ikinä, mielenterveys on tärkeintä ja se, ettei halua kuolla jatkuvasti. Työ on toissijaista, toivon kaikkea hyvää sinulle! :)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minulla on vähän sama olo. Kaikki tuntuu ankealta. Nyt kyllästyttää tämä korona, kun jatkuu ja jatkuu vaan. Luulin, että alkais jo mennä ohi, mutta paskat. Jalkapallofanit toi Deltan Suomeen ja nyt sitten kökitään kotona. Tänään soitin lääkäriin ja minulle ei edes anneta rokotetta, joten jään yhteiskunnasta ulos.
Oletko ap jutellut miehen kanssa? Voisitteko mennä pariterapiaan?
Miksi et saa rokotetta?
Koska saan veritulppia geneettisen virheen vuoksi (jo monta saanut) ja olen saanut vakavan anafylaktisen reaktion aiemmin rokotteesta. Kaikki ihmiset ei voi ottaa rokotetta ja heillä ei ole mitään muuta vaihtoehtoa kuin jäädä kaiken ulkopuolelle jos tulee jonkinlainen rokotepassi. Kun yhteiskunta avautuu, niin sitä vaikeammaksi se käy niille keitä ei voi rokottaa.
Ap, tsemppiä tähän iltaan. Tee vain se mitä on pakko ja lepää loput ajat. Joku päivä olo helpottaa. Jos miehesi ei sinua enää rakasta niin silloin on sinullekin parasta, että eroatte. Se on raskasta, mutta parempi niin kuin jäädä kituuttamaan, koska se todella syö ihmistä.
Kokeilisin vielä pariterapiaa edes pari kertaa. Siinä ajatukset selkiää.
Vierailija kirjoitti:
Itse en tiedä kykenenkö kunnolliseen työhön ikinä, mielenterveys on tärkeintä ja se, ettei halua kuolla jatkuvasti. Työ on toissijaista, toivon kaikkea hyvää sinulle! :)
Toivottavasti saat apua mielenterveyteesi ja kuolema-ajatukset väistyy. Iso halaus sinulle, haluaisin sanoa että elämä on kuitenkin elämisen arvoista, vaikka se ei hetkittäin ehkä aina siltä tunnu.
Ap
Mun neuvo on, että hanki usko Jeesukseen. Minullakin on paska parisuhde, uuvuttava työ, huono omatunto lapsien takia, en mitään hyviä ihmissuhteita.
Mutta loppujen lopuksi se ei haittaa paskaakaan, koska mulla on kuitenkin loistava tulevaisuus. Voin nauraa itkusta huolimatta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minulla on vähän sama olo. Kaikki tuntuu ankealta. Nyt kyllästyttää tämä korona, kun jatkuu ja jatkuu vaan. Luulin, että alkais jo mennä ohi, mutta paskat. Jalkapallofanit toi Deltan Suomeen ja nyt sitten kökitään kotona. Tänään soitin lääkäriin ja minulle ei edes anneta rokotetta, joten jään yhteiskunnasta ulos.
Oletko ap jutellut miehen kanssa? Voisitteko mennä pariterapiaan?
Miksi et saa rokotetta?
Koska saan veritulppia geneettisen virheen vuoksi (jo monta saanut) ja olen saanut vakavan anafylaktisen reaktion aiemmin rokotteesta. Kaikki ihmiset ei voi ottaa rokotetta ja heillä ei ole mitään muuta vaihtoehtoa kuin jäädä kaiken ulkopuolelle jos tulee jonkinlainen rokotepassi. Kun yhteiskunta avautuu, niin sitä vaikeammaksi se käy niille keitä ei voi rokottaa.
Ap, tsemppiä tähän iltaan. Tee vain se mitä on pakko ja lepää loput ajat. Joku päivä olo helpottaa. Jos miehesi ei sinua enää rakasta niin silloin on sinullekin parasta, että eroatte. Se on raskasta, mutta parempi niin kuin jäädä kituuttamaan, koska se todella syö ihmistä.
Kokeilisin vielä pariterapiaa edes pari kertaa. Siinä ajatukset selkiää.
Olen ehdotellut miehelle pariterapiaa, ei hän halua sellaiseen. Kävin lasten kanssa jätskillä iltapäivällä ha ostin itselle pussin lakritseja, jonka avaan ha syön yksin nyt kun lapset nukahti. Pienet on ilot minulla... Mies on kaverillaan gtillaamassa eli saan syödä karkit yksin.
Todella ikävä on tilanne, jos rokotetta ei voi ottaa, ymmärrän erittäin hyvin miten kinkkiseen tilanteeseen siinä joutuu ja jää kaiken ulkopuolelle, puhumattakaan siitä pelosta minkä kanssa joutuu elämään. Toivottavasti asut jollain pikkupaikkakunnalla, jossa tautia on vähän vähemmän liikkeellä.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itse en tiedä kykenenkö kunnolliseen työhön ikinä, mielenterveys on tärkeintä ja se, ettei halua kuolla jatkuvasti. Työ on toissijaista, toivon kaikkea hyvää sinulle! :)
Toivottavasti saat apua mielenterveyteesi ja kuolema-ajatukset väistyy. Iso halaus sinulle, haluaisin sanoa että elämä on kuitenkin elämisen arvoista, vaikka se ei hetkittäin ehkä aina siltä tunnu.
Ap
Olet ihana, olen varma että saat hyvää karmaa vielä loppujen lopuksi! :)
Ota ero, huono suhde saa kaiken stressin ja ahdistuksen aikaan, kokemusta on.
Vierailija kirjoitti:
Ota ero, huono suhde saa kaiken stressin ja ahdistuksen aikaan, kokemusta on.
Olen miettinyt sitä, että jos suurin osa ahdistuksestani johtuukin tästä huonosta avioliitosta. En tiedä... Olisinko onnellisempi työttömänä yksinhuoltajana? Millaiseen elämään minulla olisi varaa, mitä olisi varaa tarjota lapsille? Olisiko lasten kannalta huonompi vai parempi rikkoa perhe? Entä jos omia juoksujaan juokseva mies ei ottaisikaan lapsia luokseen kuin vain ihan harvoin, jos sitäkään? Jne. Vaikeita kysymyksiä. Ap
Vierailija kirjoitti:
Pidätkö kissoista vai koirista?
Olen allerginen, en voi ottaa kumpiakaan... Vastaan lampaista, niistä taidan tykätä eniten. Ap
Tsemppiä kaikille teille, joilla on kurja fiilis. Tiedän että "kyllä se siitä" ei auta, mutta pakko meidän on vaan jaksaa eteenpäin. Jos jokin asia on varmaa niin se että maailma jatkaa pyörimistä ja asioiden on pakko muuttua tavalla tai toisella, ennemmin tai myöhemmin. Toivottavasti ennemmin! <3
Yritä hetkeksi raivata tilaa itsellesi, esimerkiksi ulkoilu voi piristää mieltä. Jos tämä vaikuttaa mahdottomalta niin istu alas ja katso lasten kanssa joku ihan hupsu lastenleffa alusta loppuun keskittyen ja eläytyen.
Minä täällä taas.
Kiitoksia kaikille vastanneille.
Nyt ei enää ahdista niin paljon.
Soittelen sinne. Mutta meillä päin taitaa terkkari olla niin ruuhkautunut että sinne ei saa aikoja tällaisissa kiireettömissä asioissa ollenkaan. Pää kainalossa pitää olla ja silloinkin saa vain reseptin kouraan. Ap