MIKSI syötät lapsillesi sokeria?
Mulle tuli eilen niin paha mieli kun käytiin Tuurissa, siellä oli pomppulinna. Vajaa 3v poika ei pystynyt hyppimään siellä ylipainonsa takia :( punaisena ja hikisenä vyöryi sieltä pois, arvatenkin äitinsä painoi 150+, isä (jos se oli sen isä) oli suht normaali, ehkä 100kg todella pitkä kuitenkin. Kärryssä näytti olevan kasapäin karkkipusseja koska olihan ne tarjouksessa 3pss/5e niin onhan niitä syötävä. Tivolissa näin saman pojan, se ei päässyt kaikkiin lasten laitteisiin kun ei mahtunut ratin ja penkin väliin, mun olis niin mieli käydä kysymässä siltä äidiltä että aikooko se syöttää lapsensa hengiltä :( limsaa tietenkin hörpittiin välissä kun on kuuma päivä ja jano, mä en voi ymmärtää, itse rinnastan sokerin ihan yhtä pahaksi kuin alkoholin tai tupakan jos sen käytössä ei ole mitään rajaa, voi lapsiraukkaa kun kouluun menee, oikein kiusaajien ykköskohde :(
MIKSI teillä lapset juo mehuja, limsoja, syövät sokeroituja jogurtteja, muroja, jäätelöä, karkkeja? (kohtuukäytön ja karkkipäivät ymmärrän, kysymys on heille jotka niitä käyttää päivittäin)
Nämä kaikki olisi korvattavissa terveellisimmilläkin vaihtoehdoilla
Kommentit (89)
Mun on pakko vähän auttaa syöttämisessä kun Grystel syö niin sotkuisasti.
En syötä lapsille sokeria, kun ei ole lapsia. SYÖN KAIKEN SOKERIN ITSE MWHHAHAH.
2, käyvätkö he myös itse kaupassa ja ostavat ne sokerit? Vanhemmat on kuitenkin vastuussa siitä mitä kotiin ostetaan vaikka lapset ovatkin sen ikäisiä että syövät itse. Jos kaapissa ei ole herkkuja ja jogurtteja niin vaikee niitä on silloin syödä
AP
Eräs ylipainoinen ystäväni kertoi joskus että hänen mielestään herkkujen syöttäminen on hellittelyä. Se on se mistä hän itse elämässään eniten nauttii, joten tuntuisi julmalta jos lapsi ei kokisi sitä nautintoa myös.
Ne jättää syömättä kaikki terveellisen
[quote author="Vierailija" time="27.07.2014 klo 14:19"]Eräs ylipainoinen ystäväni kertoi joskus että hänen mielestään herkkujen syöttäminen on hellittelyä. Se on se mistä hän itse elämässään eniten nauttii, joten tuntuisi julmalta jos lapsi ei kokisi sitä nautintoa myös.
[/quote]Onpa kamala elämä tällä ihmisellä, jos herkkujen syöminen tosiaan on elämässä parasta... :(
Pahempaa on hiilihydraattimössön syöttäminen ja sokeri yhdessä.
Karkki on lohduke ja palkinto ja kun muksu karkin makuun pääsee, niin osaa myös vaatia sitä " mä haluuuuuun" Vanhemmat ei halua, raaski tai uskalla kieltää.
Minua ottaa päähän eräs ylipainoinen tuttuni. Painaa itse varmaan 130kg ja lapsensa on nyt 3 vuotias. Lapsi on vielä hoikka, mutta äiti julkaisee jatkuvasti facebookissa kuvia ja tarinoita siitä miten lapsi taas sai jäätelöä, ranskalaisia, kakkua, hotdoggeja, pitsaa, colaa.... ihan järkyttävää. Ja äiti vielä itse on vähän väliä jollain dieetillä ja on kärsinyt koko ikänsä painostaan. Miksi ihmeessä ihmisillä ei ole järkeä päässä ettei opeta niitä samoja tapoja lapsilleen?? Minullakin on ylipainoa ja yritän päästä siitä pois sekä syöttää lapselle mahdollisimman terveellistä ruokaa. Vain tosi harvoin herkkuja ja pieniä määriä.
Eipä ole sokerin syönnistä ollut mitään haittaa. Kato kun on olemassa kohtuuskin.
Ihmettelen ihan samaa. Se lapsi varmasti jossain vaiheessa nuoruudessa tutustuu väistämättä karkkien ja muiden sokeristen herkkujen maailmaan. Niitä herkkuja ehtii syödä sitten vanhempanakin (joskaan silloinkaan ei kyllä kannattaisi). Pienille (ja isommillekin) lapsille riittää normaali terveellinen ruoka. Lapsi ei tarvitse mihinkään karkkia. Ei se lapsi edes ymmärrä kaivata jotakin, mitä se ei ole ikinä saanut.
Olin itse ylipainoinen lapsena (en tosin vielä alle kouluikäisenä), joten minun tekee erityisen pahaa katsella näitä nykypäivän lihavia lapsia. Heillä ei tule olemaan helppoa. Koulussa voidaan kiusata ja ainakin liikuntatunneilla on ikävää.
[quote author="Vierailija" time="27.07.2014 klo 16:20"][quote author="Vierailija" time="27.07.2014 klo 14:19"]Eräs ylipainoinen ystäväni kertoi joskus että hänen mielestään herkkujen syöttäminen on hellittelyä. Se on se mistä hän itse elämässään eniten nauttii, joten tuntuisi julmalta jos lapsi ei kokisi sitä nautintoa myös.
[/quote]Onpa kamala elämä tällä ihmisellä, jos herkkujen syöminen tosiaan on elämässä parasta... :(
[/quote]
Niin, se on se mistä hän eniten nauttii. Hänellä on ihan kaikki kohdallaan elämässä, perhe, työ, tarpeeksi maallista omaisuutta. Ei vaan ole koskaan ollut oikein kiinnostunut mistään muusta kuin syömisestä, juomisesta ja sellaisesta helposta oleilusta. Hänen mielestään elämästä nauttiminen tarkoittaa tuota ja sen hän haluaa suoda lapselleenkin, eikä nipottaa terveellisestä ruoasta ja liikunnasta ja muusta "tylsästä".
[quote author="Vierailija" time="27.07.2014 klo 16:20"]
[quote author="Vierailija" time="27.07.2014 klo 14:19"]Eräs ylipainoinen ystäväni kertoi joskus että hänen mielestään herkkujen syöttäminen on hellittelyä. Se on se mistä hän itse elämässään eniten nauttii, joten tuntuisi julmalta jos lapsi ei kokisi sitä nautintoa myös.
[/quote]Onpa kamala elämä tällä ihmisellä, jos herkkujen syöminen tosiaan on elämässä parasta... :(
[/quote]
Ei mulla ole elämässä mitään mutta fyysistä hyvää kuin herkut. Ennen oli seksi, mutta kun se jäi, ei ole kuin herkut. Ei sitä korvaa lasten tuoma ilo, sillä se on henkistä.
En voi käsittää, miksi ylipainoiset (miksei myös hoikat, jotka elävät epäterveellistä ruokaa syöden) opettavat lapsilleen ne omat pahat tapansa. Eikö lapsiaan nimenomaan halua suojella kaikelta pahalta? Itsekin ylipainoisia ymmärrän, että monille epäterveellinen ruoka ja herkut ovat addiktio. Siitä on vaikeaa päästä eroon. Mutta en itse ikinä syöttäisi lapselleni samoja ruokia, mitä itse syön himooni! En ikinä halua lapseni päätyvän samaan tilaan, missä minä nyt olen. Tekisin hänelle terveellistä ruokaa enkä tarjoaisi herkkuja. Omat herkkuni söisin silloin, kun lapseni ei olisi katsomassa.
Mitä olen ulkopuolisena seurannut, yksi syy on ihan vaan se kun lapset pyytää karkkia/vanukkaita/sokerijugurttia jne.
Ei pystytä sanomaan EI. Siitähän voisi vaikka lapsiraukka pahoittaa mielensä. Joten sokeria heihin mätetään, koska päästään itse helpommalla eikä tarvi kuunnella kitinää. Ei väliä vaikka lapsi sen seurauksena turpoaa tai sairastuu.
Eikö vanhemmuuteen nimenomaan pitäisi kuulua kyky kuunnella kitinää?
Anoppini on sairaalloisen ylipainoinen. Mieheni on myös ylipainoinen, minä normaalipainoinen, onneksi myös lapsemme. Anopilla käydessämme tarjolla on aamusta lähtien kaupan kääretorttuja, kuivakakkuja ym. herkkuja. Lapsille hän tykkää tarjota suklaamuroja, koska nehän ovat lasten muroja ja lapsethan tykkäävät niistä. Leipääkin on tarjolla, päälle tietysti aitoa voita, metwurstia, korkeintaan kurkkua vihanneksena, kahviin täysmaitoa ja sokeria aikuisille. Jos teen lapsille puuroa, hän on lappamassa sekaan kunnolla suolaa ja sokeria, voisilmä pitää tietenkin olla, koska eihän se muuten miltään maistu. Ruuan kanssa on lihaa ja perunaa, harvoin mitään salaattia tai raastetta. Selväksi on tullut, mistä miehellenikin on aikoinaan ylipaino kertynyt!
Kotonamme syödään monipuolisesti ja terveellisesti. Puolet päivän ruuasta on hedelmää, vihannesta tai juuresta. Siitä olen pitänyt huolen, koska en halua lapsistamme ylipainoisia ja haluan opettaa heille terveellisen ruokakulttuurin ja rytmin. Herkkuja, kuten jäätelöä, mehua tai limsaa on ainoastaan juhlissa ja joskus viikonloppuisin. Olen ehkä hiukan liian tiukka sokerin ja rasvan suhteen, mutta ääripään nähtyä, pidän sitä vain huolehtumisena ja välittämisenä.
Mies on välillä onnistunut laihtumaan tiukalla salitreenillä ja hiilihydraatittomalla ruokavaliolla. Toisinaan kiloja tulee takaisin, fyysisestä työstään huolimatta, koska hänellä on niin selkäytimessä itsensä hemmottelu ja palkitseminen ylimääräisellä ruualla. Anoppilassa käydessä annan anopin hemmotella lapsiamme omalla tavallaan, mutta kohtuudella. On kurja olla aina toppuuttelemassa ja kertomassa, että kyllä ne lapset voivat juoda ihan vettä janojuomaksi ja välipalaksi voi syödä omenan ja leivän leivonnaisten sijaan.
No, tällaista tuli mieleen, en ihan nyt vastannut kysymykseen...
18, itse en rasvaa pelkää ollenkaan, siis hyviä rasvoja. Meidän perheessä käytetään ainoastaan voita, oliiviöljyä, kuohukermaa, kookosöljyä..syödään VHH ruokavaliolla koko perhe (tammikuusta lähtien) rasva ja sokeri yhdessä on pahin yhdistelmä.
Meillä lapset ei ole eläissään syöneet yhtäkään vanukasta, partajogurtti tai luonnonjogurtti hedelmillä tai marjoilla on lasten herkkua, pähkinöitä napsivat "karkkeina",lauantaisin saavat lakun tai tikkarin tai jäätelön, teen jäätelökoneella päivittäin itse jäätelöä näin kuumalla, siinä ei ole yhtään sokeria, aina kelpaa. Eli kyllä meilläkin herkutellaan paljon, mutta terveellisesti :)
AP
No perkele jotainhan noille on syötettävä.
20, oisko terveellinen ruoka mitään? AP
Ei tarvi syöttää, syövät ihan ite.. Mutta en mä kyllä oo sitä tyrkyttämässä.. Ja meloni ja viinirypäleet esim. tekevät kauppansa, vaikka karkkiakin olis saatavilla. :) mutta onhan tuossa varmasti muutakin pielessä, ku vaan sokerin määrä..