Miksi jotkut lopettavat raskaaksi tullessaan liikunnan?

No kaikki liikuntalajit ei sovi raskaana olevalle.

Koska väsyttää niin saatanasti.

Ei varmaan kaikki liikuntalajit sovikkaan, esim. laitesukellus. :)
Mutta aika moni sopii!

Väsymys, pahoinvointi ja supistelut ( ei muutoksia kohdunsuulla joten siinä mielessä ei terveydellinen ongelma mutta häiritsi silti)

No mistäs sinä niin tarkkaan tiedät toisen syyt liikunnan lopettamiseen? Minä tulin vaikeuksien kautta usean keskenmenon jälkeen raskaaksi ja lopetin kaiken ylimääräisen heilumisen. Mutta eipä kukaan minulta kysellyt, miksi et enää harrasta liikuntaa enkä nähnyt tarpeeksi kenellekään asioita selitellä..

Ekassa raskaudessa jouduin lopettamaan supistusten vuoksi tosi aikaisin liikunnan. Toisessa raskaudessa jaksoin vielä käydä juoksemassa 8km lenkkejä rv 35

Alkuun väsymys vei voimat, sitten tulikin pahoinvointi, jossa pelkkä pikku kävely sai oksettavan olon pahenemaan eli oli pakko maata sohvalla. Sitten olikin jo niin iso vatsa ettei saanu liikkua liian rajusti. Uiminenkin oli vaikeaa isolla vatsalla.

Hallaa tekevät itselleen, synnytys ja siitä toipuminen sujuu helpommin, kun pitää itseään edes jonkinlaisessa fyysisessä kunnossa. Loppuvaiheessa raskautta ei tietty paljon enää pysty, mutta raskaus ei ole sairaus ja itselle hyvältä tuntuvaa liikuntaa voi harrastaa myös raskausaikana.

Tein normi kävelylenkkejä suurinpiirtein 1-1,5 päivässä, tosin loppua kohti vähensin ja olin ihmistenilmoilla jos sattuu jotain ja fillarilla ajoin kauppaan päivittäin ja ikääkin oli enemmän mitä av mammat sallii. Sitä on varovainen kun uusi elämä masussa. 

[quote author="Vierailija" time="27.07.2014 klo 11:09"]

No mistäs sinä niin tarkkaan tiedät toisen syyt liikunnan lopettamiseen? Minä tulin vaikeuksien kautta usean keskenmenon jälkeen raskaaksi ja lopetin kaiken ylimääräisen heilumisen. Mutta eipä kukaan minulta kysellyt, miksi et enää harrasta liikuntaa enkä nähnyt tarpeeksi kenellekään asioita selitellä..

[/quote]

No tiedän siitä kun olen kysynyt syitä muutamalta säännölliseltä lenkkikaverilta, jotka ovat raskaana.
Olen ehdottanut ihan kävelylenkkejäkin, eli ei siis todellakaan tarvitsisi juosta kieli vyön alla, mutta "ei huvita" ja "ei jaksa" on ne yleisimmät.

Juu, ei varmaan jaksakaan jos hautautuu sinne kotiin. Luulis että pieni liikkuminen ja raitis ilma voisi lisätä sitä vireystilaa. AP

Liekö toi nyt sitten terveydellinen syy, mutta itse en esim. ekassa raskaudessa heti alusta asti pystynyt esim. istumaan pyörän satulassakaan, ja toisessa loppuvaiheilla en pystynyt edes kävelemään pariasataa metriä jos kääntämään edes kylkeä kivuitta.

[quote author="Vierailija" time="27.07.2014 klo 11:13"]Tein normi kävelylenkkejä suurinpiirtein 1-1,5 päivässä, tosin loppua kohti vähensin ja olin ihmistenilmoilla jos sattuu jotain ja fillarilla ajoin kauppaan päivittäin ja ikääkin oli enemmän mitä av mammat sallii. Sitä on varovainen kun uusi elämä masussa. 

[/quote]

Pyöräilyä ei suositella raskaana ollessa..

No muun muassa siksi että alkoi heti supistella liikkuessa. Jo ekoista raskauskuukausista lähtien. Sen lisäksi tuli pahoja liitoskipuja ja lantion löystymistä raskauden puolivälistä eteenpäin. Siis sellaiset kivut että ei pysty lantiota mitenkään liikuttamaan ja ihan pienenkin kävelylenkin jälkeen on hirveät säryt seuraavat pari päivää. Ei raskaus ole sairaus mutta toisille meistä tulee enemmän kaikkea pientä "raskausvaivaa" vai miten noita oikein kuvailisi. Kun tajusin olla liikkumatta, raskausajat (2 kpl) sujuivat minulla oikein hyvin. Ja olen liikkunut raskauksien jälkeen ihan normaalisti.

Koska olin väsynyt 12 tunnin yöunien ja 3 tunnin päiväunien jälkeenkin enkä meinannut jaksaa sohvalta nousta edes vessaan, mutta pakko oli siellä käydä oksentamassa. 18 viikolle saakka. Sen jälkeen supistelut jopa tiskatessa niin avot. Liikupa siinä.

Itse kärsin pahoinvoinnista sitten anemiasta. Pääsin takasin lenkkipoluille rv 25. Sitten tuli supistuksia. Ja sit taas lenkeille rv 35.

[quote author="Vierailija" time="27.07.2014 klo 11:14"]

[quote author="Vierailija" time="27.07.2014 klo 11:09"]

No mistäs sinä niin tarkkaan tiedät toisen syyt liikunnan lopettamiseen? Minä tulin vaikeuksien kautta usean keskenmenon jälkeen raskaaksi ja lopetin kaiken ylimääräisen heilumisen. Mutta eipä kukaan minulta kysellyt, miksi et enää harrasta liikuntaa enkä nähnyt tarpeeksi kenellekään asioita selitellä..

[/quote]

No tiedän siitä kun olen kysynyt syitä muutamalta säännölliseltä lenkkikaverilta, jotka ovat raskaana.
Olen ehdottanut ihan kävelylenkkejäkin, eli ei siis todellakaan tarvitsisi juosta kieli vyön alla, mutta "ei huvita" ja "ei jaksa" on ne yleisimmät.

Juu, ei varmaan jaksakaan jos hautautuu sinne kotiin. Luulis että pieni liikkuminen ja raitis ilma voisi lisätä sitä vireystilaa. AP

[/quote] Oi että, sinä sitten onnellisena kihiset itsellesi, että voi kun minusta tulee hyvä äiti, kun nyt jo odotusaikana alan tämän vertailun ja itseni kohottamisen. Että ihan raskaanakin olen jo parempi ja liikun  ja voin haukkua tuttujani. Ajattele, kohta se lapsi syntyy ja pääset tekemään aloituksia: miksi muiden lapset kääntyy niin myöhään, miksi muut ei täysimetä vaikka ei ole mitään terveydellistä ongelmaa, miksi muiden lapset ei kakkaa vielä pottaan tässä iässä, miksi muiden lapset ei saa koulussa yhtä hyviä numeroita.

Kyllä joillakin on rankkaa tämä elämä, kun pitää aina viattomasti ihmetellä muiden tekemisiä, että saisi kehuja siitä, kuinka hyvä on :D

Sattuu niin paljon. Jopa se 1km lenkki.

Ihan hyvä kysymys, toivottavasti luet vastaukset avoimin mielin. 

"En jaksa" on aika validi syy. Raskausaikana käy monesti niin, ettei jaksa kuin välttämättömimmät ja nekin huonosti. Mä en jaksanut. Lisäksi mulla tuli liitoskivut tosi aikaisin. Kävi myös niin, että kehon muutokset aiheuttivat virheasentoja, ja se kipeytti lihakset voimaharjoittelussa. Huomasin myös, ettei voimaharjoittelu tee hyvää raskauden aikana löystyville nivelille.

Loppuraskaudesta olin koko ajan huonovointinen, en jaksanut edes kävellä. Tein sellaista kevyttä äitiysjoogasarjaa, siinä se.

Pelkäsin keskenmenoa. Lapsi oli hyvin toivottu, joten en halunnut riskeerata mitenkään. Tiedän että keskenmenonriski ei kasva kevyestä liikunnasta mutta halusin silti vetää varman päälle.

Niin ärsyttävä lause toi ettei raskaus ole mikään sairaus! Itse olen ollut niin paskana raskauden aikana että päivääkään en saanut nauttia raskaana olemisesta. Ensimmäiset kuusi kuukautta kului pää pöntössä. Se pahoinvointi oli aamusta iltaan samanlaista kuin oksennustaudissa juuri ennen oksentamista.

Töissä piti silti käydä kun en sairaslomaakaan kehdannut noin " vähäpätöisen" asian takia pyytää. Tästä seurasi sitten rytmihäiriöitä ja jouduin syömään lääkkeitä jotka eivät sikiölle sovi. Lopulta lääkäri " pakotti" jäämään kotiin kysyen kykenetkö kuolleena käymään töissä.

Tämän lisäksi supistukset alkoivat viikolla 11 ja aina kun lähti liikkeelle kohtua repi niin että tuskanhiki oli päällä. Kohdunsuu onneksi kuitenkin pysyi kiinni.

Samoin selkäni alkoi romahtaa jo alkuraskaudessa niin etten meinannut mitenkään saada itselleni edes kenkiä jalkaan. Tämäkin jo alle puolessa välissä raskautta. Loppua kohden en päässyt saunan lauteille, en saanut astioita koneesta, en kyennyt nostamaan mitään, sängystä nouseminen kesti puoli tuntia, autoon istuminen ja nouseminen todellista tuskaa.

Muistan kuinka minulta tippui joku tavara kädestä lattialle ja itku kurkussa katselin sitä mutta en kaikesta ponnistelusta huolimatta kyennyt nostamaan.

Sukulaiset ihmettelivät miksi meillä on niin paskasta. Ei mennyt jakeluun vaikka näkivät kuntoni. Kukaan ei auttanut.

Omalla kohdallani siis koen että raskaus teki minusta sairaan ja vaikka kostamisesta en yleensä pidä, olen kostanut asian sukulaisille niin etten tikkuakaan pistä ristiin heidän auttamisekseen. Harmittaa vaan kun auttavaisena ja "liian" kilttinä olin ehtinyt auttaa ja olla tukena monen monta kertaa ja kun itselläni on hätä niin naureskellaan että ompa paska emäntä kun koti sotkuinen.

Kerron vielä senkin että rakastan siisteyttä ja järjestystä. En ole lihava. Olen ennen raskautta ollut hyvässä kunnossa. Käynyt säännöllisesti lenkillä yms. Olen myös täysjärkinen ihminen enkä valita turhasta. Ja anteeksi tää vuodatus.