Nainen, mitä sanoisit/tekisit/ajattelisit jos treffeillä selviäisi että 35v mies ei ole koskaan päässyt kunnolla seurustelemaan?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jotenkin kylmäävää huomata kuinka epäempaattista suhtautuminen kokemattomuuteen monilla on, ei edes minkäänlaista halua yrittää asettua toisten asemaan, eikä toivoa heille parasta, vaan sen sijaan ihan avoimesti haukutaan ja pidetään kynsin ja hampain kiinni niistä omista ennakkoluuloista ja korostetuista stereotypioista ja pidetään niitä ainoana totuutena, vaikka nämä ihmiset eivät ole heille mitään pahaa tehneet.

Kokemattomia pidetään siis ihan täysin toisen luokan kansalaisina, eikä tätä edes hävetä myöntää. Moni tällaisista ihmisistä varmasti tuomitsee raz ismin ja kannattaa seksuaalivähemmistöjen oikeuksia ym trendikästä, mutta tämä tuntuu olevan yhteiskunnan viimeisimpiä aiheita, joita saa ihan avoimesti halveksua. En ymmärrä miksi tämä aihe herättää joissakin niin voimakkaan vastenmielisiä tunteita. Sitten vielä samaan aikaan kehdataan ihmetellä että no miksi ette sitten mene ja hanki sitä kumppania jos kerran luulette omaavanne siihen minkäänlaisia edellytyksiä? Niin, miksi ette mene tuonne ja altista itseänne avoimelle halveksunnalle, pilkalle ja väheksynnälle?

Tämän palstan ilmapiiri on mennyt ikävällä tavalla viime aikoina huuteluksi. Voin sanoa, että vikaa on joka leirissä. Oma taustani on varsin tylsä, nuorena menty siihen liittoon, josta lapset ja joka oli ajateltu elinikäiseksi muttei lopulta kestänytkään. Tämän palstan naisettomien ikätovereiden kommentit ovat vaihdelleet pahimmillaan avoimesta vihasta täyteen itsekeskeisyyteen, muutama rakentava joukossa. Ja yhtään mitään en ole heillekään tehnyt, en edes ollut millään ”markkinoilla” sitten teini-iän. On jokseenkin rasittavaa yrittää olla aina ainoa rakentava osapuoli ja yrittää antaa jotain itsestään saamatta mitään takaisin. Siitä vastenmielisyys. Aluksi teki mieli vastata huuteluun kuittailulla, sitten kyllästyttyä hiljaisuudella. Sinä näköjään kykenet käyttäytymään, kiitos siitä. Ja, niin, näkeehän tuota omassa lähipiirissäkin, että erilaisia taustoja on vaikea yhdistää. Päinvastaisista esimerkeistä taas on pulaa. Ehkä voisit perustaa ketjun, jonne pyydät myönteisiä kokemuksia kokemattoman kumppanin kanssa parisuhteeseen ryhtymisestä?

Enemmistö sinkkuutta valittavista on miehiä, joille pitää olla viimeisen päälle laitettu lapseton nainen.

Naiset sentään yrittää löytää ratkaisuja.

Vierailija kirjoitti:

homma jäisi siihen. En ala katsomaan vierestä kun toinen opettelee parisuhdetaitoja tämän ikäisenä. Ja kyllä, parisuhdekin vaatii tiettyjä taitoja, joita voi opetella ainoastaan parisuhteessa olemalla. Jos on aloittanut tämän "harjoittelun" 20 vuotta sitten niin itse en ainakaan jaksaisi tuollaista tilannetta

Häiritsevämpiä ovat mielestäni nämä paljon seurustelleet, jotka sitten kuvittelevat tietävänsä miten parisuhteessa tulee toimia, koska luulevat, että kaikkien ihmisten suhteet toimisivat samalla kaavalla.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jotenkin kylmäävää huomata kuinka epäempaattista suhtautuminen kokemattomuuteen monilla on, ei edes minkäänlaista halua yrittää asettua toisten asemaan, eikä toivoa heille parasta, vaan sen sijaan ihan avoimesti haukutaan ja pidetään kynsin ja hampain kiinni niistä omista ennakkoluuloista ja korostetuista stereotypioista ja pidetään niitä ainoana totuutena, vaikka nämä ihmiset eivät ole heille mitään pahaa tehneet.

Kokemattomia pidetään siis ihan täysin toisen luokan kansalaisina, eikä tätä edes hävetä myöntää. Moni tällaisista ihmisistä varmasti tuomitsee raz ismin ja kannattaa seksuaalivähemmistöjen oikeuksia ym trendikästä, mutta tämä tuntuu olevan yhteiskunnan viimeisimpiä aiheita, joita saa ihan avoimesti halveksua. En ymmärrä miksi tämä aihe herättää joissakin niin voimakkaan vastenmielisiä tunteita. Sitten vielä samaan aikaan kehdataan ihmetellä että no miksi ette sitten mene ja hanki sitä kumppania jos kerran luulette omaavanne siihen minkäänlaisia edellytyksiä? Niin, miksi ette mene tuonne ja altista itseänne avoimelle halveksunnalle, pilkalle ja väheksynnälle?

Tämän palstan ilmapiiri on mennyt ikävällä tavalla viime aikoina huuteluksi. Voin sanoa, että vikaa on joka leirissä. Oma taustani on varsin tylsä, nuorena menty siihen liittoon, josta lapset ja joka oli ajateltu elinikäiseksi muttei lopulta kestänytkään. Tämän palstan naisettomien ikätovereiden kommentit ovat vaihdelleet pahimmillaan avoimesta vihasta täyteen itsekeskeisyyteen, muutama rakentava joukossa. Ja yhtään mitään en ole heillekään tehnyt, en edes ollut millään ”markkinoilla” sitten teini-iän. On jokseenkin rasittavaa yrittää olla aina ainoa rakentava osapuoli ja yrittää antaa jotain itsestään saamatta mitään takaisin. Siitä vastenmielisyys. Aluksi teki mieli vastata huuteluun kuittailulla, sitten kyllästyttyä hiljaisuudella. Sinä näköjään kykenet käyttäytymään, kiitos siitä. Ja, niin, näkeehän tuota omassa lähipiirissäkin, että erilaisia taustoja on vaikea yhdistää. Päinvastaisista esimerkeistä taas on pulaa. Ehkä voisit perustaa ketjun, jonne pyydät myönteisiä kokemuksia kokemattoman kumppanin kanssa parisuhteeseen ryhtymisestä?

Tällaisilla palstoilla varmasti päivystää ihmisiä jotka trollaavat vain huvikseen, osa ehkä ihan tosissaankin purkaa turhautumistaan ja katkeruuttaan aggressiivisella huutelulla. Se on minusta huolestuttavaa juuri siksi, että sillä tavalla pieni mutta äänekäs joukko voi leimata kokonaisen ihmisryhmän ihmisten alitajunnassa tietynlaiseksi, jolloin ne yhteenotot eivät jää tänne palstalle, vaan ne kulkee alitajuisesti mukana ulkomaailmassa ja vaikuttaa asenteisiin, riittää että on seurannut jotain keskustelua, vaikkei olisi siihen osallistunutkaan. Se johtaa myös siihen, että tähänkin viestiketjuun vastaillaan ikäänkuin vastauksena joihinkin vanhoihin yhteenottoihin, joista tämän ketjun kirjoittajilla ei ole välttämättä tietoakaan. Tappelu jatkuu, vaikka keskustelijat eivät ole samoja. Tällöin negatiivisuus, viha ja vastakkainasettelu leviää kuin syöpä ja kaikki on saattanut alunperin alkaa ihan vain väsyneestä trollailusta. Tämä on anonyymin keskustelupalstan huono puoli, vaikka muuten se antaakin hienon mahdollisuuden keskustella asioista, joista ei muuten tulisi välttämättä keskusteltua.

Sanot että lähipiirissäsi on esimerkkejä ettei erilaisia taustoja ole helppo yhdistää. En tiedä mitä tarkalleen tarkoitat, mutta jos tarkoitat että usein samankaltaiset taustat yhdistävät ihmisiä, niin sehän ei vielä tarkoita että erilaisia taustoja olisi vaikea yhdistää. Usein juuri ennakkoluulot ovat se suurin este, eivät niinkään ne erilaiset taustat.

Mitä tulee ehdotukseen perustaa ketju liittyen kokemattomien kanssa solmittuihin parisuhteisiin, en ole hirveän innostunut, koska pelkään että se kääntyisi lähinnä itseään vastaan. Todennäköisesti sinne tulisi vain enemmän sitä asenteellista huutelua, ja sinne kerääntyisi kaikki mahdolliset huonot kokemukset, mikä sitten toimisi joillekin vahvistuksena sille, että mitä minä sanoin, eihän ne toimi. Voin olla toki väärässäkin, jos ketju pysyisi asiallisena, se voisi olla mielenkiintoinen.

Itse kuitenkin uskon ettei kokemattomuus itsessään ole mikään este parisuhteelle kokeneemmankaan kanssa, jos ei kumpikaan siitä erityisesti tee ongelmaa asenteellaan ja jos asiat muuten loksahtavat. Helpostihan käy myös niin että jos suhde ei syystä tai toisesta toimi, se laitetaan kokemattomuuden syyksi, vaikka se johtuisi jostain ihan muusta. Se on vähän liiankin helppo syy. Maailmassa on miljoonia parisuhteita ihan kokeneidenkin ihmisten kesken, jotka ei toimi ihan samoista syistä, kuin ne eivät toimisi vaikka toinen olisi kokematon. Tarkoitan siis sitä että muut syyt ovat paljon merkittävämpiä onnistuneen parisuhteen takana kuin pelkkä osapuolten parisuhdehistoria ja toisen osapuolen arvostus on yksi tärkeimpiä. Jos toisen kokemattomuus on lähtökohtaisesti toiselle ongelma ja red flag, ei suhteella ole ruusuista tulevaisuutta, mutta onko silloin ongelma toisen kokemattomuus vai vastapuolen asennoituminen siihen?

Eipä tuo itselleni olisi mikään nono, mutta mutta. Millainen se ihminen sitten olisi jos ei olisi koskaan päätynyt yhteen kenenkään kanssa? Itselläni on juuri tullut ero 20 vuoden jälkeen. Ex-mieheni (miten oudolta tuntuu kirjoittaa tuo) on puhumaton, patoaa tunteet ja ajatukset sisälleen eikä pysty niitä jakamaan ja loppujen lopuksi kun hän oli tehnyt tätä tarpeeksi kauan, ongelmat olivat kasvaneet todella pahoiksi eikä niistä enää päässyt yli kun ne viimein paljastui. En halua olla enää ihmisen kanssa, joka ei pysty avoimesti ilmaisemaan itseään. Jos tämä on se ongelma miksi olet ollut yksin, se valitettavasti olisi itselleni turn off.

Varmaan löytyy myös samanlaisia naisia, joten tuskin tuo on este

Vierailija kirjoitti:

En ole kohderyhmää toki kun 44v nainen olen. Mutta kun mietin omaa elämääni vaikkapa 20 vuoden taakse, olin jo tuolloin ihan erilaisessa elämäntilanteessa kuin ap. Kovasti ihmetyttää, miten henkisesti estoinen ja toisaalta matalatestosteroninen mies on jo nuorena ollut. Kyllähän jo herännyt seksuaalisuus ajaa nuoret ihmiset normaalisti toistensa luokse.

Ai että jokainen saa suhteen jos haluaa? Niin varmaan...

Kenenkään sellaisen henkilön kanssa joka käyttää lausetta "ei ole PÄÄSSYT seurustelemaan " ei ole muutenkaan mitään yhteistä kanssani, joten ...

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Onhan sille yleensä joku syy, miksei ole keski-ikään mennessä parisuhdekokemusta. Eikä ne syyt ole kauhean positiivisia. Lienee jotain peloja, estoja ja mt-ongelmia jotka estäneet toisen ihmisen kanssa yhteenmenemisen. Harvoin on kyse jostain "nokun ei ole vaan huvittanut tai oikeaa tullut vastaan".

Tässä maassa on miljoona sinkkua. Onko ne kaikki sun mielestä mielenterveysongelmaisia? Eikun anteeksi, vain miehet on pöpejä, jos ne on sinkkuja. Naiset on itsenäisiä ja voimaantuneita.

Tämä "parisuhdetaidot" on hulvaton käsite. En usko että kukaan toimisi suhteessa täysin samoin kuin yksin ollessaan. Jos toimisi asuisi muutenkin jossain laitoksessa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Että kiitos ja näkemiin. En ota mitään koulutusprojekteja.

Mitä ihmeen koulutusta tarvii parisuhteeseen???!

Nainen luulee että mies oppii kun sen vioista valittaa toisaalla omille tyttökavereille.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En ole kohderyhmää toki kun 44v nainen olen. Mutta kun mietin omaa elämääni vaikkapa 20 vuoden taakse, olin jo tuolloin ihan erilaisessa elämäntilanteessa kuin ap. Kovasti ihmetyttää, miten henkisesti estoinen ja toisaalta matalatestosteroninen mies on jo nuorena ollut. Kyllähän jo herännyt seksuaalisuus ajaa nuoret ihmiset normaalisti toistensa luokse.

Syytän omasta tilanteestani semisti vanhempiani, jotka päättivät ollessani ala-asteella että muutamme metsään jumalan selän taakse mistä en päässyt mihinkään "rientoihin". Entiset kaverit jäi ja istuin vaan kotona ja pelasin videopelejä. Ennen muuttoa liikuin aktiivisesti kaupungilla kavereiden kanssa ja elämäni saattaisi olla täysin toisenlaista nyt, jos ei olisi muutettu.

Yleensä viimeistään lukion jälkeen jumalan selän takaa on muutettava opiskelemaan. Eli lähes 15v sitten.

Vierailija kirjoitti:

Kenenkään sellaisen henkilön kanssa joka käyttää lausetta "ei ole PÄÄSSYT seurustelemaan " ei ole muutenkaan mitään yhteistä kanssani, joten ...

Onkohan nämä samoja tyyppejä jotka ovat kovin pahoillaan siitä, että eivät ”saa naista”, vaikka suunnitelmissa on ollut ”hankkia” sellainen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kenenkään sellaisen henkilön kanssa joka käyttää lausetta "ei ole PÄÄSSYT seurustelemaan " ei ole muutenkaan mitään yhteistä kanssani, joten ...

Onkohan nämä samoja tyyppejä jotka ovat kovin pahoillaan siitä, että eivät ”saa naista”, vaikka suunnitelmissa on ollut ”hankkia” sellainen.

Jos nainen sanoo samaa miehestä se ei yllättäen olekaan ongelma.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kenenkään sellaisen henkilön kanssa joka käyttää lausetta "ei ole PÄÄSSYT seurustelemaan " ei ole muutenkaan mitään yhteistä kanssani, joten ...

Onkohan nämä samoja tyyppejä jotka ovat kovin pahoillaan siitä, että eivät ”saa naista”, vaikka suunnitelmissa on ollut ”hankkia” sellainen.

Jos nainen sanoo samaa miehestä se ei yllättäen olekaan ongelma.

En muista nähneeni avausta, jossa nainen olisi suunnitellut miehen hankkimista.

Ei kelpaa mulle, vielä vähemmän joku sellainen, jolla olisi jo 15 v ollut aikaa tulla sieltä metsästä ihmisten ilmoille, mutta joka on vaan jäänyt sinne vanhempien passattavaksi.

Vaikka mitä vänkäätte, niin ei houkuttele mikään lapsi-mies.

Vierailija kirjoitti:

Ei kelpaa mulle, vielä vähemmän joku sellainen, jolla olisi jo 15 v ollut aikaa tulla sieltä metsästä ihmisten ilmoille, mutta joka on vaan jäänyt sinne vanhempien passattavaksi.

Vaikka mitä vänkäätte, niin ei houkuttele mikään lapsi-mies.

Mieslasta ei kannatakaan ottaa. Ota silti huomioon se, että seurustelematon 35-vuotias mies ei ole automaattisesti perämetsiin jäänyt vanhempiensa ikipassattava.

Tätä ketjua lukiessa huomaa muutenkin hyvin, kuinka parisuhdekokemusta pidetään jonain tunneälykkään, itsenäisen ja vastuullisen aikuisen merkkinä. Miksi ihmeessä meillä on sitten niin paljon esimerkiksi parisuhdeväkivaltaa, uskottomuutta ja jatkuvia valtataisteluita puolisoiden välillä?

Pahin tapaamani mieslapsi on muuten ollut vaativassa sosiaalialan työssä toiminut neljän lapsen isä. Ei tosiaan mikään peräkammarin poika vaan maailmaa nähnyt ja näkyvässä asemassa ollut. Hänen tapauksessaan ei tosin voi puhua pelkästään mieslapsena olemisesta vaan hänessä on paljon vahvoja persoonallisuushäiriöisen piirteitä. Välillä on kylmännyt ajatella, miten niin tyhjä ja sydämeltään sivistymätön ihminen on voinut päätyä sellaiseen työhön ja miten hän on mahtanut omia lapsiaan kohdella. Naiset hänellä ovat vaihtuneet enempi vähempi tiuhaan. Joku itse asiassa epäili, että kyseinen mies olisi kaapissa oleva homo.

Vierailija kirjoitti:

Kenenkään sellaisen henkilön kanssa joka käyttää lausetta "ei ole PÄÄSSYT seurustelemaan " ei ole muutenkaan mitään yhteistä kanssani, joten ...

Semantiikkaa. Vain ymmärtämätön ja elämää kokematon takertuu yhteen huonosti valittuun sanaan. Varmaan ap tarkoitti, että ei ole seurustellut vaikka olisi halunnut. Ei siis ole "päässyt" seurusteluhommiin. Epätarkasti ja hassusti sanottu, mutta hyvänen aika, ei kannata yhdestä sanasta nirppanokkailla, jos ei halua ikisinkkuna elää.

Neuvoo vanhempi rouva 52v

Tyyppi voisi olla ns. hiomaton timatti eli alkukankeuden jälkeen hänestä voisi kuoriutua ihan hyvä ja fiksu tyyppi mutta taas toisaalta mikä on valitettavasti yleisempää tuon ikäisillä miehillä eli ovat jollain tavalla ongelmaisia eli on päihde, mt, elämänhallinta ongelmaa, pornoaddiktiota ja ovat jääneet sinne peräkamariin möllöttämään.

Mitä nämä vänkääjät luulee saavuttavansa? Yhtään ei ainakaan tule tuo 35 v houkuttelevammaksi, päinvastoin vahvistuu näkemys, että seurustelemattomuuteen on aina SYY.

Eikä se ole mikään hyvä syy. Vaikka taipumus näköalattomuuteen ja muiden syyttelyyn, kun ei ole tajunnut että jo nuorena täysi-ikäisenä olisi voinut hyvin muuttaa pois sieltä metsästä ja tutustua muihin ihmisiin. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kenenkään sellaisen henkilön kanssa joka käyttää lausetta "ei ole PÄÄSSYT seurustelemaan " ei ole muutenkaan mitään yhteistä kanssani, joten ...

Semantiikkaa. Vain ymmärtämätön ja elämää kokematon takertuu yhteen huonosti valittuun sanaan. Varmaan ap tarkoitti, että ei ole seurustellut vaikka olisi halunnut. Ei siis ole "päässyt" seurusteluhommiin. Epätarkasti ja hassusti sanottu, mutta hyvänen aika, ei kannata yhdestä sanasta nirppanokkailla, jos ei halua ikisinkkuna elää.

Neuvoo vanhempi rouva 52v

Hyvin sanottu. Osassa tämän ketjun viesteistä paistaa läpi kokemattomuus ja mustavalkoinen ajatusmaailma. Asioista tehdään hätäisiä ja yksioikoisia johtopäätöksiä ja elämän oletetaan menevän lineaarisesti tietyn kaavan mukaan. Jotkut vaikuttavat myös näkevän parisuhteen jonain taito- ja tekniikkalajina eivätkä kahden toistensa seurasta nauttivan ihmisen liittona. Kuka tahansa meistä taantuu epäkypsäksi ja sietämättömäksi, jos on parisuhteessa itselleen epäsopivan ihmisen kanssa. Myös jo ne aiempaa parisuhdekokemusta "keränneet" ihmiset.

Parisuhteen onnistumisen kannalta tärkeitä ovat hyvät itsereflektiotaidot sekä hyvä itsetuntemus ja rehellisyys omien tarpeiden ja toiveiden suhteen. Nämä opitaan pääasiassa itseä tutkiskelemalla eli kansankielellä sanottuna oman navan ympärillä pyörimällä. Ihmisellä voi olla takana liuta pitkiä parisuhteita, jotka ovat päättyneet eroon siksi, ettei toinen osapuoli ole kyennyt näkemään mitään parannettavaa toiminnassaan tai ymmärtänyt vasta vuosien jälkeen olevansa suhteessa ei-sopivan kumppanin kanssa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kenenkään sellaisen henkilön kanssa joka käyttää lausetta "ei ole PÄÄSSYT seurustelemaan " ei ole muutenkaan mitään yhteistä kanssani, joten ...

Semantiikkaa. Vain ymmärtämätön ja elämää kokematon takertuu yhteen huonosti valittuun sanaan. Varmaan ap tarkoitti, että ei ole seurustellut vaikka olisi halunnut. Ei siis ole "päässyt" seurusteluhommiin. Epätarkasti ja hassusti sanottu, mutta hyvänen aika, ei kannata yhdestä sanasta nirppanokkailla, jos ei halua ikisinkkuna elää.

Neuvoo vanhempi rouva 52v

Hyvin sanottu. Osassa tämän ketjun viesteistä paistaa läpi kokemattomuus ja mustavalkoinen ajatusmaailma. Asioista tehdään hätäisiä ja yksioikoisia johtopäätöksiä ja elämän oletetaan menevän lineaarisesti tietyn kaavan mukaan. Jotkut vaikuttavat myös näkevän parisuhteen jonain taito- ja tekniikkalajina eivätkä kahden toistensa seurasta nauttivan ihmisen liittona. Kuka tahansa meistä taantuu epäkypsäksi ja sietämättömäksi, jos on parisuhteessa itselleen epäsopivan ihmisen kanssa. Myös jo ne aiempaa parisuhdekokemusta "keränneet" ihmiset.

Parisuhteen onnistumisen kannalta tärkeitä ovat hyvät itsereflektiotaidot sekä hyvä itsetuntemus ja rehellisyys omien tarpeiden ja toiveiden suhteen. Nämä opitaan pääasiassa itseä tutkiskelemalla eli kansankielellä sanottuna oman navan ympärillä pyörimällä. Ihmisellä voi olla takana liuta pitkiä parisuhteita, jotka ovat päättyneet eroon siksi, ettei toinen osapuoli ole kyennyt näkemään mitään parannettavaa toiminnassaan tai ymmärtänyt vasta vuosien jälkeen olevansa suhteessa ei-sopivan kumppanin kanssa.

No höpö höpö, ei elämää opi oman navan ympärillä pyörien ja itseä analysoiden (mikä vitsi), elämää oppii vain eläen. 

Eläen toisten ihmisten kanssa, ei metsässä itseen keskittyen.

Vähän kun sanoisi, että on mahdollista oppia juoksemaan vaikkei osaa vielä kävellä, kun vaan tarpeeksi pohtii itseä ja juoksemista. Ei ole.