Erityisherkät ja pienten lasten vanhemmuus

[quote author="Vierailija" time="25.07.2014 klo 23:42"]

En ole erityisen herkkä melulle ja oon pä'iväkodissa töissä ja viihdyn. 

[/quote]

Huomaa että et ole herkkä. Et siis ymmärrä että tuo on puukon kääntämistä haavassa.

[quote author="Vierailija" time="26.07.2014 klo 07:25"][quote author="Vierailija" time="25.07.2014 klo 23:42"]

En ole erityisen herkkä melulle ja oon pä'iväkodissa töissä ja viihdyn. 

[/quote]

Huomaa että et ole herkkä. Et siis ymmärrä että tuo on puukon kääntämistä haavassa.

[/quote]

Voi luoja. Onpa tosiaan herkkää. Miten kestät olla av:llä? Jos olisin erityisherkkä sinun tavallasi, tämä olisi kyllä viimeinen paikka jossa hengaisin, koska loukkaantumisen mahdollisuudethan täällä ovat liki rajattomat.

Aronin testin mukaan olen todella erityisherkkä. Ja on tää pikkulapsiaika aivan syvältä. Vaikkakin toki parhaimmillaan ihan mielettömän ihanaa.

Meidän perheessä mun mielenterveys on vahvin ja unentarve on arvojärjestyksessä viimeisenä. Tarvitsen irtiottoja, tiedostan sen ja otan niitä. Ystävät ehdottavat skumppailtoja, mutta tarvitsen pimeää huonetta, metsäkävelyjä jne.

Menen aina töihin lepäämään kun vauva on vuoden. Hiljainen toimisto tuntuu lomaparatiisilta ja työpäivän jälkeen on jo valtava ikävä kotiin ja uutta energiaa.

[quote author="Vierailija" time="26.07.2014 klo 07:48"]

[quote author="Vierailija" time="26.07.2014 klo 07:25"][quote author="Vierailija" time="25.07.2014 klo 23:42"]

En ole erityisen herkkä melulle ja oon pä'iväkodissa töissä ja viihdyn. 

[/quote]

Huomaa että et ole herkkä. Et siis ymmärrä että tuo on puukon kääntämistä haavassa.

[/quote]

Voi luoja. Onpa tosiaan herkkää. Miten kestät olla av:llä? Jos olisin erityisherkkä sinun tavallasi, tämä olisi kyllä viimeinen paikka jossa hengaisin, koska loukkaantumisen mahdollisuudethan täällä ovat liki rajattomat.

[/quote]Ei tarvitse olla erityisherkkä tajutatakseen, että esim. lapsettomuusketjussa ei kannata tulla toteamaan että mulla ainakin nappasi ekalla yrittämällä tai köyhyysketjussa kertoa että mulla on niin paljon rahaa ettei tiedä mihin niitä laittaa.

kuulostaapa vaikealta olla erityisherkkä äiti. miksi niitä lapsia sitten on tehty kun mitään ei jaksa ja valtavasti sitä omaa aikaa tarvitaan? eikö ennen lapsia tiedetty että lapsi tulee ykkösenä ja omaa aikaa ei ole. vai onko tehty sen takia "koska mä vaan haluun ja mulla on siihen oikeus"

[quote author="Vierailija" time="26.07.2014 klo 08:31"]kuulostaapa vaikealta olla erityisherkkä äiti. miksi niitä lapsia sitten on tehty kun mitään ei jaksa ja valtavasti sitä omaa aikaa tarvitaan? eikö ennen lapsia tiedetty että lapsi tulee ykkösenä ja omaa aikaa ei ole. vai onko tehty sen takia "koska mä vaan haluun ja mulla on siihen oikeus"

[/quote]

Eikö tässä ole moni kertonut isän osallistuvan lastenhoitoon. Sekö sinua kaivelee, että on olemassa ymmärtäviä miehiäkin? Eikö sinun miehesi kuulu näihin?

Erityisherkkä ei myöskään tarkoita helposti keskustelupalstalla loukkaantuvaa. Mutta sitä en ymmärrä, että miksi pitää ängetä ketjuihin, joihin oma tilanne ei kuulu. Kyllä, muidenkin mielenterveysongelmat ym on ollut varmasti rankkoja ja ainahan pikkulapsiaika on, mutta tässä ei ole nyt kyse siitä. Mutta eipä sitä voi kauhalla taas ottaa kun on lusikalla annettu.

Höpöhöpö erityisherkät. Lapset aiheuttaa ääniä, villiä menoa ja mekastusta. Lapsille säännöllinen elämä, ulkoilua, ajoissa nukkumaan, kotiruokaa, tekemistä varsinkin kesällä . Sanoisin että laiskuus vaivaa monia. 

[quote author="Vierailija" time="26.07.2014 klo 09:18"]Höpöhöpö erityisherkät. Lapset aiheuttaa ääniä, villiä menoa ja mekastusta. Lapsille säännöllinen elämä, ulkoilua, ajoissa nukkumaan, kotiruokaa, tekemistä varsinkin kesällä . Sanoisin että laiskuus vaivaa monia. 

[/quote]

Kai se näin suurimmassa osassa perheistä on, vaikka toinen vanhemmista ei meteliä ym jaksakaan.

Kommentteja joita itse voisin heitellä oman kokemukseni pohjalta: tulee niitä lapsia kun vaan harrastaa seksiä! Allergiat on nykyajan keksintöä, höpöhöpö nyt ja kaikkea pitää maistaa! Kyllähän rahaa on oltava kun lapsia tehdään, aina useampi tuhat säästössä pahan päivän varalle, muuten olet erittäin tyhmä!

16, epäillen luin kannesta kanteen aronin kirjan. Erityisherkkyyden määrittely perustuu laajaan empiiriseen tutkimustietoon, eli ei ole humpuukia.

Mun lapsi on jotenkin erityisherkkä, mutta enemmänkin fyysisiä asioita.. Esim. sukissa ei saa olla minkäänlaisia saumoja, kengät pitää olla numeron liian suuret, ruuassa ei saa olla "kökkäreitä" esim. keitto pitää sotkea niin ei ole purtavaa. Nyt jo 7v mutta siinä 3-5v nää oli isoja asioita lapsellle. Joku haalarin käyttö ei tullut kuuloonkaan, tai pikkarit jossa on lahkeet, ei sortseja jotka osuu vähänkin reiteen.

Tällasia pieniä asioita, mut valtavan ahdistavia lapselle.

En ole erityisherkkä, mutta mieheni on. Se asettaa luonnollisesti erilaisia vaatimuksia ja haastavinta oli pikkulapsiaikana saada lapset pysymään aamuisin hiljaa. Mieheni ei siedä minkäänlaista meteliä tai lasten kiukuttelua, joten yleensä vain nopeasti syötin lapsille aamupalan ja lähdimme ulos. Satoi tai paistoi. Myöhemmin lapset oppivatkin, että jos isä on kotona, meillä ei saa möykätä. Kavereita kutsutaan vain silloin, kun isä on töissä tai jossain muualla. Lasten syntymäpäivien ajaksi mieheni lähti aina jonnekin pois kotoa. Muutaman vuoden päästä on esikoisen rippijuhlat ja jo nyt mietin, miten mieheni tulee niistä selviämään. Lähisivussa kun on paljon lapsia, joita ei oikein voi jättää kutsumattakaan, jos heidän vanhempansa kutsutaan. Mutta en jaksa stressata asialla vielä.

Kaivelin tätä aihetta ja päädyin tähän vanhaan ketjuun. Luettuani ketjun totean että joidenkin kommentoijien osalta on arveluttavaa arvostella toisten kokemusmaailmaa jota ei itse jaa. Erityisherkkä on ehkä käsitteenä harhaanjohtava, kyllä muutkin ovat herkkiä mutta erityisherkkyys on tieteellisesti todistettu neurologinen ominaisuus, peilisolujen aktiivisuus. Synnynnäinen ominaisuus joka joko on tai ei. Minä kuormitun helposti, mutta elän myös kaikin aistein ja syvällisesti. Ominaisuus jota välillä vihaan ja josta välillä olen kiitollinen. Koen surua siitä että en ehkä kykene olemaan vanhempi kuin yhdelle lapselle. Tiedän olevani hyvä äiti, mutta äitiys syö myös valtavasti voimavarojani. Vauva-aika oli välillä kaameaa, reagoin kaikkiin vauvan tarpeisiin todella herkästi, heräilin jokaiseen änähdykseen ja olin ylitunnollinen. Tuo tunnollisuus on toki hyvä ominaisuus vanhempana, toisaalta jos osaisin ottaa rennommin ja tehdä juttuja omassa mittakaavassani "hutiloiden" saattasin jaksaa enemmänkin lapsia. Mutta minä saan olla tällainen, olen hyvä tällaisena ja minun- ja meidänlaisiammekin tarvitaan siinä missä ei-erityisherkkiäkin.

[quote author="Vierailija" time="26.09.2015 klo 10:15"]

Kaivelin tätä aihetta ja päädyin tähän vanhaan ketjuun. Luettuani ketjun totean että joidenkin kommentoijien osalta on arveluttavaa arvostella toisten kokemusmaailmaa jota ei itse jaa. Erityisherkkä on ehkä käsitteenä harhaanjohtava, kyllä muutkin ovat herkkiä mutta erityisherkkyys on tieteellisesti todistettu neurologinen ominaisuus, peilisolujen aktiivisuus. Synnynnäinen ominaisuus joka joko on tai ei. Minä kuormitun helposti, mutta elän myös kaikin aistein ja syvällisesti. Ominaisuus jota välillä vihaan ja josta välillä olen kiitollinen. Koen surua siitä että en ehkä kykene olemaan vanhempi kuin yhdelle lapselle. Tiedän olevani hyvä äiti, mutta äitiys syö myös valtavasti voimavarojani. Vauva-aika oli välillä kaameaa, reagoin kaikkiin vauvan tarpeisiin todella herkästi, heräilin jokaiseen änähdykseen ja olin ylitunnollinen. Tuo tunnollisuus on toki hyvä ominaisuus vanhempana, toisaalta jos osaisin ottaa rennommin ja tehdä juttuja omassa mittakaavassani "hutiloiden" saattasin jaksaa enemmänkin lapsia. Mutta minä saan olla tällainen, olen hyvä tällaisena ja minun- ja meidänlaisiammekin tarvitaan siinä missä ei-erityisherkkiäkin.

[/quote]

Minä tunnistan itsestäni paljon näitä piirteitä. Jotenkin vaan tökkii tuo "erityis"herkkyys. Kaikilla ihmisillä on herkkyyttä, miksi me jotkut voisimme tehdä siitä erityisen piirteen. Olisiko kysymyksessä jopa sairaus (tai oire), jolloin se olisi jo paljon neutraalimpi asia kuin erityisyys.

Itselläni on kolme alle neljävuotiasta lasta ja olen kotona hoitovapaalla. Noin vuosi sitten ymmärsin olevani erityisherkkä ja luin Aronin kirjan. Niin moni asia itsessäni sai vihdoin selityksen. Arki on kuluttavaa koska käytännössä omaa aikaa ei ole ollenkaan. Parin kuukauden välein pääsen yksin käymään esim. kaupassa mutta sillä ei kyllä pitkälle tässä pötkitä. Meteli ja oman rauhan puute on pahinta ja voin vain haaveilla että saisin joskus olla yksin hiljaisuudessa ladata akkuja. Sisulla mennään päivä kerrallaan ja jaksan koska olen päättänyt jaksaa. Mieheni ei ymmärrä HSP:tä eikä apuja muualtakaan juuri tule. Toki myös nautin suuresti lasteni kanssa olemisesta ja yöllähän on sitä rauhaa ja hiljaisuutta kun koko talo nukkuu.. 😊Työssäni olen meluisassa avokonttorissa joka on tietty erityisherkän painajainen. Siis olin ennen lapsia, silloin sitä vielä jaksoi koska pystyi illat lataamaan akkuja rauhassa kotona. Nyt palautuminen ei enää olisi mahdollista joten haussa on uusi työpaikka.

Erityisherkkä ja ADD, oikein on diagnoosit noista kun lopulta romahdin yksinhuoltajana. Ei vain ole mahdollista selvitä yksin lapsen kanssa kunnialla niiden kanssa. Koskaan ei ole omaa aikaa vaan pelkässä sumussa eteenpäin. Itkettää lapsen puolesta, hän olisi ansainnut parempaa. Katkeruus lapsen isää ja muita läheisiä kohtaan jotka eivät auttaneet on loputon. Ei se että koen itseni hylätyksi, vaan se, että lapsi kärsi pahasti kun sukulaiset eivät auttaneet ja hän joutui olemaan yksin täysin uupuneen äidin varassa. Nyt kun lapsi on koululainen elämme rauhallisesti ja mukavasti, mutta työkykyiseksi en tiedä toivunko enää koskaan. Tuskin. Kunhan lapsi selviäisi elämässään kaikesta huolimatta.

erityisherkkä ja jonkinlainen adhd. tai vain jälkimmäinen. erittäin kuormittava välillä. empatiaa voi löytyä mutta kun hermot menee kuormituksessa lapselle tulee annettua takaisin henkisesti pahasti niin että koko kasvatustilanne jää plus miinus nollaan. kommunikaatioongelmia, kuormituksen takiako läsnäolon puutetta?