Velat ja hoivavietin tyydytys lemmikeillä

Mulla on lapsia ja kaks koiraa...

Jos ei olisi näin helteistä, niin ihan sun mieliksi alkaisin jankkaamaan tähän jotain, mutta nääntyneenä tyydyn vain totemaan: turpa kiinni narttu. Onko jotenkin lakisääteistä, että hoivaviettiä saa olla/saa suunnata vain ihmisiä kohtaan?

Jaa. Mulla ei ole yhtään elukkaa enkä aio koskaan tehdä lapsia. Eikä mulla ole hoivaviettiä.

Ajattelin otsikon perusteella, että täällä puhutaan lainoista ja hoivavietin tyydytyksestä lemmikeillä, mutta. On niitä lemmikkejä lapsellisillakin, eivätkö he sitten saa hoivaviettiään lapsiin tyydytettyä, vai mikä lie.

Olen itse vela, enkä ole kiinnostunut eläimistä. Koirat ovat mielestäni jopa vastenmielisiä, muut lemmikit neutraaleja. No, oravia ja muita vipeltäjä tykkään katsella metsässä, mutta kotiini en haluaisi mitään eläintä.

Hoivavietti on luonnollista, evoluution edellyttämää. Ehkä jotkut nyrjähtää sitten hoivaamaan muita kuin lapsukaisia mutta maailman luonnollisin asia.

Mitä se sua haittaa miten paljon jollain on eläimiä?

Ethän itse sitten laita kuolaavan Akselin kuvia faceen, please. Niin vastenmielistä. :-D

Mitä sitten? ihan normaalia ja ookoo. Se sitävastoin ei ole, että jotkut lopettavat eläinten "hyysäämisen" jos/kun perheeseen tulee vauva. Siinä vaiheessa eläimistä tuleekin ylimääräinen riesa, niitä entisiä kultamuruja tönitään pois tieltä ja jotkut antavat lemmikit kokonaan pois.

hoh hoijaa... Miksi kenenkään pitäisi tehdä sinulle tiliä valinnoistaan? Ei ole lapsia eikä eläimiä, kummatkaan ei vaan tunnu ajankohtaisilta, sori nyt vaan.

Totta kai eläimistä pitää pitää huolta! Ja hellyys ja kiintymys elävää eläintä kohtaan on hieno asia!

Terv. Suurperheen äiti

Minusta se tuntuu erittäin kivalta ja luonnolliselta, että hoivaviettini suuntautuu omien ihmisjälkeläisten sijasta kissaani. :) Siitä ei ole kenellekään mitään haittaa, en edes fb-kavereitani terrorisoi ja ainahan päivitykset voi piilottaa, jos alkavat ärsyttää. :D

Lapsi ei voisi koskaan korvata oman koiran tarjoamaa kiintymystä, uskollisuutta ja kumppanuutta. Jos minulla on mitää "hoivaviettiä" olemassakaan, se tulee kyllä täysin tyydytetyksi koiran omistajana. Hyvähän se vain on, ettei tarvitse puskea vaginasta ulos pikkuihmisiä pelkästään jonkin alkeellisen vietin vuoksi.

Minä tykkään niistä eläimistä juuri sen takia että ne ovat eläimiä. Miksi minä ottaisin korvikkeen jollekin mitä en kaipaa vähääkään?

Olen lapseton ja kyllä, lemmikit (3 pientä koiraa) on minulla tyydyttämässä läheisyydenkaipuuta ja hoivaviettiä. En edes näe siinä kerta kaikkiaan mitään pahaa. En kyllä ole noita lemmikkilässytysten Faceen päivittäjiä, en edes ole fb:ssä enkä muutenkaan ole lässyttämään taipuvainen luonne. Mutta jos joku on sellainen, en näe siinäkään pahaa, siitä ei ne eläimetkään mitenkään kärsi.

Kyllä mielummin annan kaiken hoivaviettini kissastani huolehtimiseen. Se on söpö ja karvainen, mutta viihtyy paljon omissa oloissaankin ettei tarvitse koko ajan olla syöttämässä ja leikittämässä ja keksimässä aktiviteettia ja komentelemassa niinkuin lapsia.

Siis onko lapset joku ainoa oikea kohde purkaa sitä hoivaviettiä? Jotkut hoivaa lapsia, toiset elämiä ja jotkut molempia, mikä on ongelma?

Ihan samoinhan vauvaa voi ajatella eläimen korvikkeena. Itse olin 35-vuotiaaksi asti koiraihminen henkeen ja vereen. Sitten allergisoiduin ja oli ihan kamalaa luopua koirista, joita mulla oli tosiaan ollut koko elämäni ja kaikki harrastukseni ja vapaa-aikani kuluivat koirien kanssa. Noh, sitten tein lapsia ja heitäkin on ihana hoiva ja katsella kun kehittyvät. 

mulla on kissoja, nimenomaan siksi että ne ovat itsenäisiä otuksia joita ei tarvi hyysätä. Ei ole hoivaviettiä enkä vaahtoa lemmikeistäni facessa.