Miksi suomalaisilla on joku omistusasuntofetissi?

Vierailija kirjoitti:

Olen ostanut elämäni aikana kaksi asuntoa ja perinyt yhden. Hitonmoisia riesoja ovat olleet, kun työpaikka vaihtuu ja myydyksi et saa. Kohta on taas niskoilla ränsistynyt omakotitalo muuttotappioalueella. Tuikkaisin tuleen, jos uskaltaisin.

Mielummin maksan vuokraa ja tiedän varmasti, että irtisanomisajan päästä olen vapaa siirtymään muualle. En muutenkaan ole kiinnostunut rahan ja varallisuuden keräämisestä. Kerran täällä eletään.

Mistään tuppukylästä tai syrjäseudulta ei asuntoa kannatakaan ostaa. Meidän asunto myytiin päivässä (pk-seutu). Se ei tosin ollut ränsistynyt.

Koska on todella typerää asua vuokralla ! Rahasi menevät kankkulan kaivoon kun taas saman minkä laitat vuokraan, lyhennät asuntolainaa. - Ja hups, joku päivä omistat asunnon. Sinä et mitään. Siksi. Vieläkö jotain epäselvyyttä asiasta ?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen ostanut elämäni aikana kaksi asuntoa ja perinyt yhden. Hitonmoisia riesoja ovat olleet, kun työpaikka vaihtuu ja myydyksi et saa. Kohta on taas niskoilla ränsistynyt omakotitalo muuttotappioalueella. Tuikkaisin tuleen, jos uskaltaisin.

Mielummin maksan vuokraa ja tiedän varmasti, että irtisanomisajan päästä olen vapaa siirtymään muualle. En muutenkaan ole kiinnostunut rahan ja varallisuuden keräämisestä. Kerran täällä eletään.

Mistään tuppukylästä tai syrjäseudulta ei asuntoa kannatakaan ostaa. Meidän asunto myytiin päivässä (pk-seutu). Se ei tosin ollut ränsistynyt.

Ja ihania naapureita kaukaa !

Varmaan historia, tilansa omistavilla olivat asiat paremmin kuin torppareilla, jotka olivat isännän armoilla. Verotus on suosinut omistusasumista, mutta sitä on muutettu/ollaan muuttamassa?

Onhan se vähän sellainen mantra, että aina kannattaa omistaa. Ei se ihan niin yksioikoista ole.

Itseäni ei asunnot tai asuminen suuremmin kiinnosta. Jotain vanhuudenturvaa olisi silti varmaan hyvä kerätä. Harmillista kun sijoittaminenkaan ei kiinnosta.

Vierailija kirjoitti:

Mun mielestä on ihan hullua, että kaikki omaisuus on kiinni jossain kiinteistössä, jonka tulipalo tai tulva voi pyyhkäistä milloin vain mennessään. En uskaltaisi omistaa mitään niin kallista.

T. Pennitön ja suruton

Kuulehan, vakuutukset on joka talossa. Voit lisätä nimimerkkiisi myös tietämätön.

Vierailija kirjoitti:

Olen ostanut elämäni aikana kaksi asuntoa ja perinyt yhden. Hitonmoisia riesoja ovat olleet, kun työpaikka vaihtuu ja myydyksi et saa. Kohta on taas niskoilla ränsistynyt omakotitalo muuttotappioalueella. Tuikkaisin tuleen, jos uskaltaisin.

Mielummin maksan vuokraa ja tiedän varmasti, että irtisanomisajan päästä olen vapaa siirtymään muualle. En muutenkaan ole kiinnostunut rahan ja varallisuuden keräämisestä. Kerran täällä eletään.

Ei perintöä ole pakko ottaa vastaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen ostanut elämäni aikana kaksi asuntoa ja perinyt yhden. Hitonmoisia riesoja ovat olleet, kun työpaikka vaihtuu ja myydyksi et saa. Kohta on taas niskoilla ränsistynyt omakotitalo muuttotappioalueella. Tuikkaisin tuleen, jos uskaltaisin.

Mielummin maksan vuokraa ja tiedän varmasti, että irtisanomisajan päästä olen vapaa siirtymään muualle. En muutenkaan ole kiinnostunut rahan ja varallisuuden keräämisestä. Kerran täällä eletään.

Mistään tuppukylästä tai syrjäseudulta ei asuntoa kannatakaan ostaa. Meidän asunto myytiin päivässä (pk-seutu). Se ei tosin ollut ränsistynyt.

Meillä meni asunto neljässä päivässä tampereella.

Oli kyllä ihan mahdottoman kauhea riesa ja stressi :D

Retoskelkaa nyt ihan kunnolla asuntojenne myyntiajoilla te tietyillä paikkakunnilla asuvat.

On eri asia periä asunto esimerkiksi Sukevalta kuin Tampereelta. Töiden perässä tässä on muutettu ja vaikea on ollut ennustaa, että työnantaja on konkurssissa 7 vuoden kuluttua.

Kaikki tietävät, että perintöä ei ole pakko ottaa vastaan. Itse en halua siirtää mitään ongelmia lapselleni.

Harmittaa maksaa toiselle kun samalla rahalla lyhentäisi lainaa. Lisäksi olisi tympeää maksella eläkkeellä vuokraa. Lainaa ei tipu minulle kun tulot liian epäsäännölliset. Säästöjä on. T. Vuokralla asumista häpeävä kolmekymppinen

Vierailija kirjoitti:

Syitä on kaksi:

1) Primitiivinen reviirivietti.

2) Verotus, joka aivan penteleesti suosii omistusasumista. Jos asut vuokralla ja ostat säästämällä osakkeita, joudut maksamaan veroa osingoista ja myyntivoitoista. Jos säästät maksamalla asuntolainan lyhennyksiä, säästät pitkän pennin vuokrassa, etkä siitä tulosta (tai menon puuttumisesta) maksa yhtään veroa. Eli jos sinulla on mahdollisuus kartuttaa varallisuutta, osta asunto omaan käyttöön, älä sijoitusasunnoksi samalla kun maksat vuokraa siitä missä asut. Et voi bruttovuokratulolla maksaa samansuuruista vuokramenoa, koska verottaja vie osan tulosta.

Miten tämä kirjoitus on saanut yläpeukkuja, vaikka siinä melkein mainittiin laskennallinen asuntotulo? Sen mainitsemisesta alkaa usein saada tappouhkauksia.

Jos emme olisi nuorina ostaneet asuntoa,maksaisimme nyt puolta enemmän puolet pienemmästä asunnosta kuin nyt ja olisimme jatkuvasti lähtökuopissa asunnosta jos omistaja keksii myydä sen.

Happamia, sanoi kettu pihjalanmarjoista

En mä nyt tiedä, onko se mikään fetissi jos haluaa oman kodin. Itsellä nimenomaan 2 velatonta kotia, talo maalla ja rivitaloasunto. Ennemmin maksan noista juoksevia kuluja kun menee "omaan hyvään" kuin kartutan jonkun toisen omaisuutta maksamalla vuokraa. Minusta ihan normaalia että jossain vaiheessa elämää on se oma koti. Kyllähän se vähän ihmetyttää jos vielä 40v ikäisenä asuu vuokralla. Tämä vain mun mielipide. Mua ei tosin voisi vähempää kiinnostaa miten muut asuu, ,aksakoon vaikka monen tonnin vuokraa mutta itse olen halunnut ostaa omat kodit. Ensimmäisen kodin ostin jo 22v ikäisenä, toki lainarahalla mutta kumminkin. :)

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mun mielestä on ihan hullua, että kaikki omaisuus on kiinni jossain kiinteistössä, jonka tulipalo tai tulva voi pyyhkäistä milloin vain mennessään. En uskaltaisi omistaa mitään niin kallista.

T. Pennitön ja suruton

Kuulehan, vakuutukset on joka talossa. Voit lisätä nimimerkkiisi myös tietämätön.

Vakuutuksissa on niin paljon kaikkia porsaanreikiä, joista vakuutusyhtiö voi keplotella itsensä ulos, että en laittaisi näiden varaan mitään. Vaikkapa tuossa mainitsemassani tulvatapauksessa todennäköisesti jää ilman korvauksia.

Suomessa asunnot ovat sellaisissa hinnoissa että on kannattavaa ostaa. Vuokran määrällä pystyy maksamaan omistusasunnon kulut (yhtiövastikkeen ja lainanlyhennyksen). Meilläpäin esim rivitalokolmion vuokra on n. 1000 e/kk ja minulla on uudehko kolmio omistusasuntona ja yhtiövastike/lainakuluja 750 e, joten olisihan tuo aika hölmöä valita vuokra-asuminen. Ja täällä rivitaloasunnot menevät kyllä kaupaksi.

Koska Suomessa on törkeän kalliit vuokrat, esim. Tukholmassa ja Berliinissä, jotka ovat siis OIKEITA kaupunkeja, on alhaisemmat vuokrat kuin täysin yliarvostetussa ja -hinnoitellussa Helsingin kyläpahasessa.

Vierailija kirjoitti:

Suomessa asunnot ovat sellaisissa hinnoissa että on kannattavaa ostaa. Vuokran määrällä pystyy maksamaan omistusasunnon kulut (yhtiövastikkeen ja lainanlyhennyksen). Meilläpäin esim rivitalokolmion vuokra on n. 1000 e/kk ja minulla on uudehko kolmio omistusasuntona ja yhtiövastike/lainakuluja 750 e, joten olisihan tuo aika hölmöä valita vuokra-asuminen. Ja täällä rivitaloasunnot menevät kyllä kaupaksi.

Me asuttiin 4kk vuokralla kun odotimme uuden paritalomme valmistumista (oma aiempi asunto oli myyty). Rv - 94 kerrostalokolmio, vuokra 1150€ vesimaksujen kanssa ja neliöitä 74. Muutimme 3kk sitten paritaloon ja kaikkine asumiskuluineen laina ja korko mukaan lukien maksetaan nyt 790€/kk ja talossa on 100 neliötä ja mukavuuksia kuten ilp (olisi ollut silkkaa tuskaa asua siinä kerrostalossa tällä helteellä). Kyllä tässä merkkaa se raha, tuntui hirveältä haaskaukselta maksaa vuokraa yli 1000€/kk.

Nykyisin vuokralla asuja on varakas, alkaa vuokrien taso olla sitä luokkaa. Näkisin omistusasumisen ehkä yksilön omana riskinottokykynä ja sen hallintana. Maksaako omaa asuntoa ja miten sen saa ylläpidettyä joko asuttavana, jälleenmyyntikelpoisena tai tuottavana vuokraamalla muille.

Huonojakin esimerkkejä on - joku home tai sädesieni ja kämpän arvo on itselle purkukustannukset negatiivisena. Vuokralaisena voi pestä kätensä tästä - mutta ei kerry myöskään omaa omaisuutta.

Vuokranmaksaminen on kuin heittäisi rahat kaivoon, sanoi poikani kun osti itselleen oman asunnon. Loppupeleissä ei jää itselle mitään käteen.

Vierailija kirjoitti:

Köyhällä ei oo varaa asua vuokralla

Köyhällä ei ainakaan ole ensimmäistäkään, tai pienintäkään mahdollisuutta, ostaa itselleen omistusasuntoa. Jos on varaa ostaa asunto, etenkin Stadista, niin on kaikkea muuta kuin köyhä tai vähävarainen! Siitä vain "köyhät" tuuttaamaan vähintään 100 000-200 000€ kämppään Stadista. Missä muualla sitä nyt haluisikaan asua!