Mistä johtuu että muuttuu keski-iässä puheliaaksi?
Ja tarkoitan sitä kamalaa ominaisuutta, että ihan vieraillekin huomautellaan, joko hyvässä tai pahassa, ja puhutellaan vaikkapa kassajonossa edellistä tai seuraavaa asiakasta jne. Miksi keski-iässä ja sen jälkeen tulee tällainen kumma sosiaalisuus, varsinkin naisille?
Kommentit (14)
No koska naisista tulee niin äkäisiä sen ikäisinä että pitää kaikille kiukutella
Mä olen sellainen. Ennen se olisi ollut minulle kauhistus. Mutta tiedän, miten se ominaisuus ärsyttää monia varsinkin nuorempia. Joskus oikein päätän pitää suuni kiinni! Mutta eikös taas ole pakko jotain höläyttää ;-)
Mistä lie johtuu?
Koska ei tarvitse olla enää se kiltti pikkutyttö, joka ottaa aina ensin huomioon kaikki muut. On muuten tosi vapauttavaa sanoa ääneen, mitä ajattelee. Nimimerkillä "30 vuotta kilttinä tyttönä elänyt"
[quote author="Vierailija" time="23.07.2014 klo 22:28"]
No koska naisista tulee niin äkäisiä sen ikäisinä että pitää kaikille kiukutella
[/quote]
En tarkoittanut kiukutteluakaan, ainakaan pelkästään, vaan kaikenlaista puheliaisuutta, sanotaan toisten (vieraiden) lapsista jotain vaikkapa että no sieltäpä tulee reipas miehenalku jne. En voisi kuvitella esim. kolmikymppisen sellaista laukovan.
Olin hirvittävän ujo lapsi ja hiljainen parikymppisenäkin. Olen edelleen tosi introvertti, mutta rupattelen mielelläni vieraampienkin ihmisten kanssa. Kaupassa jutustelen (toistaiseksi) vain kaupan kassan kanssa. Ne ihmiset kuitenkin on jo siinä, samahan se sitten on jotain puhuakin. En tuttujenkaan kanssa useinkaan välitä hirveän syvällisistä keskusteluista.
En mieti, että mitäköhän se myyjä tai takana oleva asiakas minusta miettii jos teen näin tai noin. Ikä on tuonut rentoutta. Olen 40 v.
Mä olen kyllä muuttunut puheliaammaksi, kun olin nuorena ujo. Se johtuu vaan siitä, että on itsetuntoa. Ilkeä en kyllä ole, enkä ole kiinnostunut arvostelemaan muita tai juoruilemaan esim.
Varhainen alzhaimerintauti saattaa alkaa tietynlaislla käytöshäiriöillä tai persoonallisuuden muutoksilla.
[quote author="Vierailija" time="23.07.2014 klo 22:28"]
No koska naisista tulee niin äkäisiä sen ikäisinä että pitää kaikille kiukutella
[/quote] sitä varten on vaiharipiltsut, olenkin sanonut että jokaisen kiukkuisen akan pitää syödä pillereitä
[quote author="Vierailija" time="23.07.2014 klo 22:32"]
Olin hirvittävän ujo lapsi ja hiljainen parikymppisenäkin. Olen edelleen tosi introvertti, mutta rupattelen mielelläni vieraampienkin ihmisten kanssa. Kaupassa jutustelen (toistaiseksi) vain kaupan kassan kanssa. Ne ihmiset kuitenkin on jo siinä, samahan se sitten on jotain puhuakin. En tuttujenkaan kanssa useinkaan välitä hirveän syvällisistä keskusteluista.
En mieti, että mitäköhän se myyjä tai takana oleva asiakas minusta miettii jos teen näin tai noin. Ikä on tuonut rentoutta. Olen 40 v.
[/quote] introventti on sisäänpäinkääntynyt, olet kai ekstrovertti
Nuoruuden epävarmuus tiessään ja aikuisuuden varmuus päällä. On muuten ihana olla nelikymppinen nainen..=)))
Ei se mitään sosiaalisuutta ole, vaan sitä että alkaa arviointikyky mennä. Ei tajuta mikä on sopivaa käytöstä missäkin tilanteessa. Kun tulee tiettyyn ikään, ei toimi enää mikään.
Turha neuroottinen muiden ajatuksista väluttäminen vähenee ja uskaltaa keskustella tasavertaisesti muiden kanssa. Mitä pahaa siinä on? Minusta on kiva sanoa muutama ystävällinen sana vieraallekin muksulle jos katsoo minua tarkasti. T. Äippä 68
Mua ihmetyttää että miksi keski-ikäisistä miehistä tulee sellaisia vastenmielisiä setiä, jotka ääneen kommentoivat irstaasti nuorten naisten vartaloita ja olemusta. Etenkin miehissä tuo outo puolipervojen hokeminen ja jokaisten tissien ääneen huomioiminen ihmetyttää, aikaisemmin normaaleista miehistä tulee viisikymppisinä vastenmielisiä tahdittomuuksia laukovia setämiehiä, aivan kuin teinejä uudelleen, mutta säälittävällä, ei hyvällä tavalla.
t. alle 30 v nainen
En tiedä, mutta toivottavasti mulle käy niin. Olis ihanaa olla niin rento, itsevarma ja kiinnostunut ihmisistä, että haluaisi puhutella niitä ihan ilman mitään sen kummempaa syytä.