Voisitko olla sinkku loppuelämäsi?
Niin, otsikon kysymys.
Itse olen nimittäin pikkuhiljaa kallistumassa siihen, että mun osalta on kaikki parisuhdehommelit ohi. Onko täällä muita, jotka eivät edes haaveile parisuhteesta, ja aikovat pysytelläkin ihan omillaan?
Kommentit (171)
Olen valinnut ikisinkkuuden vaikka siinäkin on omat huonot puolensa.
Jos tässä 29 v menty jo sinkkuna niin eiköhän tän kestä loppuun asti sinkkuna. En haluaisi, mutta minkäs teet. En voi pakottaa ketään seurustelemaan kanssani.
Miehen kanssa saman katon alla eläminen on niin raskasta, etten usko että enää jaksan sellaista. Kaksi pitkää parisuhdetta takana ja molemmista oli vaikea päästä eroon.
Miehet on niin rasittavia ja melkein joka hetki jokin ärsyttää. Kun en halua nalkuttaa, niin sitten itseä ketuttaa koko ajan.
Naisen kanssa ehkä voisinkin asua.
Kun on sinkkuna ollut jo 46 vuotta niin eiköhän ne loputkin mene...
todellakin aion olla sinkkuna lopun elämääni. huonoja mies-suhteita. Eivät arvosta naisia, mutta sänkyyn ja keittiöön kelpaa. Pari pidempää suhdetta takana ja ainoat onnelliset ajat sinkkuna. Mummu sanoi, että kun yhdestä miehestä pääsee eroon - älä ota uutta. Eläkeiässä oleva ex-anoppikin tokaisi poikansa pettämiseen, että kaikki miehet pettävät. En ole koskaan uskollista nähnyt.. eli en näe sen kaiken henkisen tuskan arvoiseksi enää. N29
Kyllä. Lapset jo tehty. MGTOW loppuelämä
Pakko olla kun en kelpaa kellekään.
Aion olla sinkku, tämä on niin mukavaa :)
Kyllä. Ikää 57 ja sinkkuna jo 16vuotta. Eiköhän yksin mennä loppuun saakka.
Muutaman kanssa olleena. Lapsetkin on jo tehty ja aikuisia. Miehet on kovin ongelma kimppuja. Päihteet, seksi, pienet lapset ja hullut exät. Yksin on helppoa ja olen onnellinen.
No enn todellakaan halua vaaan haluan normaaline, tasapainoisen ja terveeen elämän ja jonkun konka kanssa jakaa ilot ja surut.
olen ollut tähänkin asti (ikää 32) ja olen 99.9 % varma että tulen olemaan hautaan saakka. yksikään mies ei mua nuorena, hoikkana, ihan söpönä kelpuuttanut joten miksi kelpuuttaisi nyt vanhana, ylipainoisena ja rummona...
Pitkään ajattelin että haluan olla sinkku ikuisesti. Nyt kuitenkin tullut siihen tulokseen että joku etäsuhde tms. voisi oikeasti olla tosi jees.
Kyllähän sinkkuna varmasti monikin elämänsä jaksaa, mutta selibaatti vaatii ponnisteluja ellei ole aseksuaali.
Mitä luultavimmin voin. Ts. niin tulee käymään.
Vierailija kirjoitti:
Kyllähän sinkkuna varmasti monikin elämänsä jaksaa, mutta selibaatti vaatii ponnisteluja ellei ole aseksuaali.
Tuntuu että minua on kokonaan lakannut kiinnostamasta seksi toisen ihmisen kanssa. Masturboin kyllä jonkin verran, se riittää seksistä. Mutta kaipaan kyllä jotakuta, jonka viereen joskus käpertyä sohvalle, ja jonka kanssa puida päivän tapahtumia ja pohtia seuraavan suunnitelmia. On vain niin vaikea löytää sellaista, jos seksi ei kiinnosta. Selibaatti on sinkkuudessa se pienin murhe, ei oikeastaan murhe ollenkaan.
On niin vaikea löytää enää tässä iässä normaalia samassa elämäntilanteessa olevaa naista, että olen myös kääntymässä tähän loppuelämän sinkkuuteen. Päivä päivältä se alkaa tuntua todennäköisimmältä, että näin käy.
M38
Niin siinä taitaa käydä, en ole koskaan ollut missään tekemisissä naisten kanssa, jos siis pois luetaan työtehtävät ja kaupan kassan tyyliset kohtaamiset. Olisi se varmaan kiva pidemmän päälle elää jonkun kanssa ja jakaa arjen askareita ja viettää välillä aikaa yhdessä mutta omia harrastuksia unohtamatta.
M34
Mä oleeen mun äitiltäni perinyt sellaisen empaattisuuden ja siten sellaisen suhteeen ihmisiiin.
Kyllä, sinkkuna kehdosta hautaan.