Lue keskustelun säännöt.
Kaipaatko aikaa ennen älypuhelimia?
23.07.2014 |
Pistetään rajaukseksi älypuhelinten suuri markkinoille tulo, eli noin vuodesta 2007 eteenpäin menneet vuodet. Kaipaatko ennen näitä vuosia ollutta aikaa, kun nettiin pääsi pääasiassa vain koneella (kyllähän se kännykälläkin taisi toimia jo jotenkuten, mutta minuuttihintalaskutus oli järkyttävää), kännykkää ei ollut jokaisella koulutaipaleensa aloittavalla jne?
Itse myönnän kaipaavani joskus aikaa, kun joka perheenjäsenellä ei olisi nenä kiinni joko televisiossa, läppäreissään tai ipadilla, kun erilaisissa tapahtumissa kävisi porukkaa, kun kahville mentäessä tai huvipuistossa istuessa ei tarvisi joka välissä vetää kännykkää esille ja tarkistaa niitä ryhmäviestien piippauksia, jakaa tämänhetkistä sijaintiaan kuvin tai säätää instagramiin parhaimman näköisiä filttereitä.
Helppohan tähän olisi sanoa, että lopeta itse käyttö - itse asiassa voisin jopa lopettaakin, ongelmahan on vain se, että näitä pahasti älypuhelimista riippuvaisia ei saa lopettamaan vaikka asiasta huomauttaisikin.
Ja niin, olen 18-vuotias.
Kommentit (98)
Mulla ei oo vielkään älypuhelinta, eihän sitä oo pakko hankkia. Ja kyllä joskus ärsyttää kun ihmiset vaan kuvailee puhelimillaan eikä keskity itse asiaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En todellakaan. Olisi aika ankeaa ilman mobiililaitteita.
Ei tarvitse kaivata, koska elän edelleen sitä aikaa:)
No tavallaan kyllä. Just tuo ärsyttää kun ihmisillä ei ole käytöstapoja, ja se kännykkä on koko ajan kädessä. Myös itselläni on keskittyminen kadonnut kokonaan, kun telkkariakin katsoessa on pakko samalla selailla nettiä. Yksi viihdeväline kerralla ei enää riitä!
En varsinaisesti kaipaa, mutta nyt kun kysyit, niin ehkä elämä ennen älypuhelimia ja kaikenmaailman mobiilia oli jotenkin parempaa. Nyt jos katsoo bussipysäkille, niin teinit eivät enää juttele ringissä kuten ennen vaan selaavat älypuhelintaan omissa oloissaan - tai siis juttelevat varmaan vieruskavereilleen Whatsapin kautta?!
Kaikesta pitää ottaa kuva ja laittaa se heti omaan profiiliin somessa, ihan kuten se taaperon löytänyt teini teki ja otti selfien sen kanssa, "löysin v*ttu vauvan". Niin ja selfie, onko ärsyttävämpää ilmiötä? Ennen olisi pidetty vaan itserakkaana ääliönä, nyt on vaan kuumat selfiet ja belfiet...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kyllä kaipaan! Harmittaa se kun ei voi enää edes porukalla katsoa elokuvaa, kukaan ei keskity kun kaikkien nenät on kiinni mobiililaitteessa vähintään kolmasosan ajasta. Oli stressittömämpää kun ei tarvinnut koko aikaa olla perillä, mitä muut milloinkin tekee. Ja turha lässyttää "miksi et sitten vaan lopeta kännykän käyttöä", ongelma on jo maailmanlaajuinen jolloin sitä vastaan on vaikeampi harata. Ja riippuvainen mikä riippuvainen.
Kaipaan, ihmisten obsessiivinen kiintymys noihin mikrosirupaikantimiinsa on mennyt yli äyräiden. Minulle olisi sinänsä ihan sama, jos joku nyt tykkäisi niistä hiplattavista multihupiluureista ja sitten hiplaisi sitä vaikka bussimatkalla töihin, mutta siinä vaiheessa minulta alkaa huumorintaju loppua, kun kaverin kanssa kahvilassa tai leffaillassa tai missä tahansa Oikeasti sosiaalisessa tilanteessa sitä käsikasvainta pitää runkata vähän väliä mukamas samalla kuunnellen tai keskittyen leffaan, kun tajuaahan siinä tyhmempikin että ne nyökkäilyt ja hymistelyt on vaan automatisoitunutta rekvisiittaa ja huomio on siellä rakastajassa, internetissä.
Itse olen 20-vuotias enkä omista kyseisenlaista puhelinta, koska minusta nuo älypuhelimet vaikuttavat olevan tavallaan samanlaisia, kuin tupakka, ja tupakkaan olen jo koukussa. "Älypuhelin aiheuttaa vakavaa riippuvuutta. Älä aloita." Eihän kukaan tupakastakaan kuvittele, että yksi päivä olisikin addikti jos vähän välillä sauhuttelee, mutta kokeilemallahan se vasta selviää, eikä minua ainakaan vielä huvita kokeilla, tulisiko minustakin mahdollisesti samanlainen käytöstavaton moukka sen luurin myötä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Aina. Itselläni on älypuhelin, mutta pärjäisin ilmankin. Olen ollut monesti ihan kenttäpimennossa pitkänkin aikaa ja hyvin pärjää.
T. 15-v
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Eräskin kuuluisa kitaravirtuoosi ihmettelee, miksei ihmisillä ole enää aikaa haaveilla ja tuijotella ikkunasta ulos.
Ehdottomasti!!!!! Niistä ei ole kuin haittaa. Voi wanhoja aikoja...<3
T. 15v vanhan nokialaisen suht onnellinen omistaja
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ehdottomasti!!!!! Niistä ei ole kuin haittaa. Voi wanhoja aikoja...<3
T. 15v vanhan nokialaisen suht onnellinen omistaja
Tässä ajatuksia herättävä kuva liittyen älypuhelimiin:
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En tosiaankaan. Elämäni on paljon parempaa, kun käytössäni on koska tahansa kartta ja kompassi, tietosanakirja, ravintolaopas, radio, pelikonsoli, herätyskello, muistikirja, videotoistin, musiikkisoitin, sanomalehti, verkkopankki, kamera ja kirjastollinen kirjoja. En ole huomannut älypuhelimissa olevan mitään huonoja puolia, pelkästään huomattavia etuja.
Kaipaatteko muuten myös aikaa ennen radiota, puhelinta ja pesukonetta?
Hämmentävää on mielestäni käyttäytyminen bussissa tai ratikassa. Jokainen tuijottaa ja räpeltää vain kännykkäänsä. Sinänsä kummallista, että vaikkapa New Yorkin tai Amsterdamin julkisissa kulkuneuvoissa ihmiset lukevat kirjoja tai juttelevat toisilleen.
Yleensäkin: Miksi suomalaiset ovat tuttavienkin seurassa aina kännykkänsä lumoissa?
[quote author="Vierailija" time="23.07.2014 klo 02:03"]
Hämmentävää on mielestäni käyttäytyminen bussissa tai ratikassa. Jokainen tuijottaa ja räpeltää vain kännykkäänsä. Sinänsä kummallista, että vaikkapa New Yorkin tai Amsterdamin julkisissa kulkuneuvoissa ihmiset lukevat kirjoja tai juttelevat toisilleen.
[/quote]
Minä luen puolet kaikesta kirjallisuudesta puhelimeni näytöltä. Ja miksi ihmeessä juttelisin bussissa? Jos olen kaverin kanssa, en välttämättä halua kailottaa henkilökohtaisia juttujani kaikille matkustajille, ja tuntemattomien kanssa rupattelu on minusta lähinnä vaivaannuttavaa.
Amsterdamin ratikkaäyttäytyminen ei eroa Helsingin ratikkakäyttäytymisestä millään tavalla. -16
Kaipaisin aikaan ennen nettiä, vaikka ymmärrän mitä kaikkea hyvä se on luonut. Haluasin tavata ihmisiä enemmän kasvotusten. tykkään myös lukea paljon ja olen kirjaviisas, joten nyt tiedon aikakaudella tietoni on kärsinyt inflaation.
En omista älyuhelinta vaan minulla on vanha nokia vuodelta 2003.
En kaipaa. Kännykkä pienellä alakoululaisella (sanotaan vaikka alle 12-v) on tosin mielestäni höpötystä. Älypuhelimesta on ainakin itselleni paljon hyötyä: ei tarvitse kanniskella mukanaan esimerkiksi karttoja, muistikirjaa, kalenteria, mp3-soitinta jne mukana, vaan kaikki löytyy puhelimesta. Netin kautta toimivat viestipalvelut ovat tekstaamista halvempia. Sama puheluissa (esim Skype-sovelluksen puhelutoiminto). Kirjoja luen julkisissa vieläkin koska tykkään käännellä sivuja.
- 20v
Elän sitä aikaa nyt. En ole vielä koskaan ollut kännykällä netissä, enkä todennäköisesti tule olemaan lähivuosina. En tarvitse mobiilikotkotuksia.
Olen yksin asuva sinkku, joten elämäni on kännykässä. Ongelma on se, että taidan olla nettiriippuvainen.