Lue keskustelun säännöt.
Tunnen epäonnistuneeni esikoisen kasvatuksessa
22.07.2014 |
Sain ensimmäisen lapseni nuorena. Olin 16-vuotias, lukion toisella luokalla. Omistauduimme lapsen isän kanssa lapselle täysin. Lapsen isä keskeytti opintonsa ja meni raksalle töihin. Minä kävin lukion loppuun ja lupaavasti alkanut koulunkäyntini loppui siihen.
Saimme kaksi muutakin lasta, lapset syntyivät 5v ikäeroilla. Olemme korostaneet lapsillemme opiskelun tärkeyttä etteivät he tekisi samoja virheitä kuin me. Mieheni on edennyt urallaan mukavasti, mutta minä en ole tehnyt kuin satunnaista palkkatyötä sukulaiseni yrityksessä.
Esikoinen ei ole mitenkään erityisen älykäs, mutta kovalla työllä kirjoitti kirjoitti erinomaisen ylioppilastodistuksen. Hänelle tarjottin kahdesta eri tiedekunnasta opiskelupaikkaa.
Poikaamme siis pidetään varsinkin suvun kesken varsinaisena älykkönä, hänestä ollaan hyvin ylpeitä. Poika ei ole mikään moponpäärryttelijä, ei ole juossut tyttöjen perässä ja hän viihtyy hyvin sisällä tai poikaporukassa matematikkaa treenaillen tai liikuntaa harrastaen. Televisiota meillä ei ole.
Minusta taas on alkanut tuntua että olemme tehneet hänestä hirviön.
Järjestimme viime viikolla lapsillemme ja heidän muutamalle serkulleen leikkimielisen Trivial Pursuit -turnauksen. Olin jotenkin järkyttynyt tilanteesta.
Tasapuolisuuden nimissä me vanhemmat kysyimme kysymykset, ja nuoret saivat niihin sitten vastailla. Kysyimme keskivaikeita kysymyksiä.
Maantieteessä poika joutui mietttimään kovasti helpoissakin kysymyksissä, mutta sai kuitenkin yleensä oikean vastauksen. Luonto ja tiede oli katastrofi, poika ei osannut sanoa maailman viljellyintä vihannesta. Sama päti loppuihin aihealueisiin, hänellä ei ollut mitään käsitystä oikeastaan mistään, kirjallisuuteen liittyvissä kysymyksissä hän totesi että ei hän ole lukenut vapaaehtoisesti yhtään kirjaa, eikä tule lukemaan. Minua proosan ystävänä tämä satutti kuulla. Poikani suuttui kun hänen mukaansa "idiootit" serkut voittivat hänet: hän heitti koko pelilaudan seinään (ei ole koskaan toiminut näin!) ja poistui paikalta.
Toki ymmärrän poikaani, että on turhauttava hävitä itseään vähemmän oppineille. Toisaalta aloin miettiä poikani suhtautumista muihin ihmisiin. Olen nyt jutellut hänen kanssaan tapahtuneesta ja yleensäkin pojan maailmankuvasta. Hän kokee olevansa muiden yläpuolella, hänen maailmansa on hyvin mustavalkoinen. Hän puhuu "neekereistä" ihmiskilpinä, ei ymmärrä viihteen, teatterin ja kaunokirjallisuuden merkitystä, pitää uskossa kuin kristinuskossa olevis ihmisiä typeryksinä ja suhtautuu heihin hyvin vihamielisesti.
Rakastan lastani, mutta minun on myönnettävä ettei hän ole kovin mukava ihminen ja hän on jotenkin aivan hukassa reaalimaailmasta.
Koen olevani surkea äiti kun herään tilanteeseen vasta nyt. Poikani täyttää tänä vuonna 19v.
Olen alkanut pelätä lastani. En tiedä mitä tehdä.
Kommentit (73)
[quote author="Vierailija" time="22.07.2014 klo 13:03"]
[quote author="Vierailija" time="22.07.2014 klo 12:57"]Uskonnollinen kasvatus ei aina ole lapsen hyvinvointia tukevaa, vaan saattaa aiheuttaa monenlaista pahaa kehittyvälle psyykeelle riippuen uskonnollisen kasvatuksen sisällöstä. Silloin kun uskonnollinen kasvatus tukee käsitystä eri sukupuolten tai rotujen eriarvoisuudesta ja jaosta "hallitsijoihin ja hallittuihin" niin aika hälyttävältä kuulostaa uskonnonnollisuuden sisältö, silloin tosiaan on epäonnistuttu kasvatuksessa.
[/quote]
Et viitsisi vetää uskontokorttia mukaan. Kyllä, käymme kirkossa ja olen itse yhteisössämme aktiivinen vaikuttaja. Silti perustamme valintamme omaantuntoon. Alkoholista kieltäydymme terveyssyistä, television koen liian järkyttäväksi nuorille.
Iskonto on ollut meille asia jonka kautta voimme heijastaa omaatuntoa ja tapaa etsiä sitä itseä ja omia tuntemuksia. Ei meidän nuorimmilla lapsilla ole tällaisia ongelmia, itseasiassa tämä nuorin on alkanut jo hyvinkin pienenä kyseenalaistaa raamatun oppeja.
Ei meillä ole mitään jumalanpelkoa, vaan uskon kautta on yritetty opettaa lapsille nimenomaan suvaitsevaisuutta.
Ap
[/quote]
Kristittynä ja uskovaisena sellaisena, uskon tai ainakin syvästi toivon, että tämä aloitus on provo.
Uskon varjolla olette opettaneet suvaitsevaisuutta:
Luovuitte kissasta, koska poikanne kiusasi sitä.
Poikasi on "lievästi" sovinistinen: Vaimoa saa lyödä, jos tämä ei tottele.
Ihmisarvo on mallissaan: Ihmiset jakautuvat älykkyydessä rotujen mukaan. Neekerit ovat ihmiskilpiä ja poikasi haluaa lääkäriksi, jotta voi päättää mitä häntä tyhmemmille käy. Ja älykkyyttä on vain hänen lahjakkuutensa, ei mikään muu.
Poika ei kestä sitä, että muut ovatkin häntä älykkäämpiä ja parempia, vaan käyttäytyy väkivaltaisesti. Nyt lentää peli, mutta se voi kohta osua johonkuhun.
Tuokaan ei ole tarpeeksi, vaan poika ei edes saa harjoitella ihmiselämään kuuluvia taitoja, eli ei saa olla kaveri vastakkaista sukupuolta olevan kanssa, koska sehän vie heti sänkyyn.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="22.07.2014 klo 13:04"]Tyyli on sama kuin palstan muissakin tarinoissa. Toivottavasti saat vastauksista terapiaa itsellesi.
Yleensäkin kun aloittaja kirjoittaa tytöstä, sana on teini. Mutta pojasta "esikoinen" tai poika tai lapsi.
[/quote]
Poikalapset koetaan monesti pitempään lapsina, ja heidän käyttäytymistään jaksetaan ymmärtää pitemmälle. Tässä tapauksessa perheen 14-vuotias tyttö saattaa olla veljeään kypsempi. Hän on ehkä saanut hieman vapaamman kasvatuksen, hänelle ei myöskään välttämättä ole yhtä suuria paineita kuin tälle esikoispojalle.
Olen itse 22-vuotias ja myös suvun älykkönä pidetty. Lapsena se oli ihan hauskaa, mutta yläasteelle ja lukioon mennessä paineet onnistua kasvoivat kamalan koviksi. Kaikki piti osata ja tietää, ja suorastaan hävetti ja turhautti jos en osannut vastata johonkin, hävisin tuollaisissa tietopeleissä tai sain kokeesta huonomman kuin 9. Teini-ikä o muutenkin raskasta, ja vaikka ette omasta mielestänne ole häntä painostaneet tai nostaneet jalustalle, voi poikaa silti ahdistaa onnistumisen ja osaamisen pakko. Noihin muihin seikkoihin en osaa sanoa juuta enkä jaata.
[quote author="Vierailija" time="22.07.2014 klo 13:10"][quote author="Vierailija" time="22.07.2014 klo 13:03"]
[quote author="Vierailija" time="22.07.2014 klo 12:57"]Uskonnollinen kasvatus ei aina ole lapsen hyvinvointia tukevaa, vaan saattaa aiheuttaa monenlaista pahaa kehittyvälle psyykeelle riippuen uskonnollisen kasvatuksen sisällöstä. Silloin kun uskonnollinen kasvatus tukee käsitystä eri sukupuolten tai rotujen eriarvoisuudesta ja jaosta "hallitsijoihin ja hallittuihin" niin aika hälyttävältä kuulostaa uskonnonnollisuuden sisältö, silloin tosiaan on epäonnistuttu kasvatuksessa.
[/quote]
Et viitsisi vetää uskontokorttia mukaan. Kyllä, käymme kirkossa ja olen itse yhteisössämme aktiivinen vaikuttaja. Silti perustamme valintamme omaantuntoon. Alkoholista kieltäydymme terveyssyistä, television koen liian järkyttäväksi nuorille.
Iskonto on ollut meille asia jonka kautta voimme heijastaa omaatuntoa ja tapaa etsiä sitä itseä ja omia tuntemuksia. Ei meidän nuorimmilla lapsilla ole tällaisia ongelmia, itseasiassa tämä nuorin on alkanut jo hyvinkin pienenä kyseenalaistaa raamatun oppeja.
Ei meillä ole mitään jumalanpelkoa, vaan uskon kautta on yritetty opettaa lapsille nimenomaan suvaitsevaisuutta.
Ap
[/quote]
Kristittynä ja uskovaisena sellaisena, uskon tai ainakin syvästi toivon, että tämä aloitus on provo.
Uskon varjolla olette opettaneet suvaitsevaisuutta:
Luovuitte kissasta, koska poikanne kiusasi sitä.
Poikasi on "lievästi" sovinistinen: Vaimoa saa lyödä, jos tämä ei tottele.
Ihmisarvo on mallissaan: Ihmiset jakautuvat älykkyydessä rotujen mukaan. Neekerit ovat ihmiskilpiä ja poikasi haluaa lääkäriksi, jotta voi päättää mitä häntä tyhmemmille käy. Ja älykkyyttä on vain hänen lahjakkuutensa, ei mikään muu.
Poika ei kestä sitä, että muut ovatkin häntä älykkäämpiä ja parempia, vaan käyttäytyy väkivaltaisesti. Nyt lentää peli, mutta se voi kohta osua johonkuhun.
Tuokaan ei ole tarpeeksi, vaan poika ei edes saa harjoitella ihmiselämään kuuluvia taitoja, eli ei saa olla kaveri vastakkaista sukupuolta olevan kanssa, koska sehän vie heti sänkyyn.
[/quote]
Näin ilmaistuna aika järkyttävää luettavaa. Tuosta seurusteluasiasta kantani ei muutu, mutta muutoin kyllä kuulostaa sika järkyttävältä.
Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Hei, mä tunnen teidät!
tässä kaikille muillekin yhteystiedot:
Provolan perhe
Trollaajanpolku 666
Borgå
Niin, pakkohan tämän on olla provo porvoosta, eihän kukaan vanhempi oikeasti pidä tuollaista käytöstä ja asenteita ihan normaalina aikuiselle lapselleen. Toivon tosiaan, ettei tuollaista uskonnollisuutta ole Suomessa, tai käsitykseni uskovaisista edelleen heikkenee.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ap on tehnyt teinitytöistä inhottavia aloituksia viikkokaupalla...
Miten olis ihan oikea sairaalan osasto?
[quote author="Vierailija" time="22.07.2014 klo 13:09"]Justhan sä ap kirjoitit, että poikasi mielestä hänellä on oikeus lyödä tottelematonta vaimoa. Sehän on väkivaltaa ja pahoinpitelyä. Eikö se sitä ole teidän uskovaisten yhteisössä eikä siten ongelma?
[/quote]
Tietysti tätä ilmenee jokaisessa yhteiskuntaluokassa ja eri uskontokunnissa. Tuskin kuitenkaan keskiarvoa enempää.
Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="22.07.2014 klo 13:15"]
[quote author="Vierailija" time="22.07.2014 klo 13:09"]Justhan sä ap kirjoitit, että poikasi mielestä hänellä on oikeus lyödä tottelematonta vaimoa. Sehän on väkivaltaa ja pahoinpitelyä. Eikö se sitä ole teidän uskovaisten yhteisössä eikä siten ongelma?
[/quote]
Tietysti tätä ilmenee jokaisessa yhteiskuntaluokassa ja eri uskontokunnissa. Tuskin kuitenkaan keskiarvoa enempää.
Ap
[/quote]
terveissä uskonnollisissa piireissä sitä pidetään väkivaltana, miehen tehtävän pettämisenä jne.
Kristillisen asioliittokäsityksen mukaan, miehen kun tulee rakastaa ja hoivata, siksi vaimon pahoinpitely on entistäkin raskautetumpaa uskovaisissa miehissä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jahas tästä tuli provohuutelijoiden keskustelu, voitte jatkaa huuteluanne keskenään. Täällä on nykyään tapana tulla jokaiseen asialliseen keskusteluun tulla huutamaan provoa. Mikähän teille olisi sairaalan oikea osasto?
Ap
Siitä en sinuna kantaisi huolta että pikku kullanmurusi tyttöystävän löytää... Sen verran vastenmieliseltä tapaukselta tämä kuulostaa.
18-v tyttö
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ma opetin jo kuusivuotiaina maailman viljellyimmat vihannekset ulkoa lapsille just tata varten. Viljat tietty myos, biomassan, pinta-alan ja tuotannon mukaan. Ainakin on hyvin kasvatettu.
Mulle tuli vaan mieleen narsistinen persoonallisuushäiriö. Sori.
Hmm... Olen akateemisen tutkinnon suorittanut, ollut aina hyvä koulussa, seurustellut 16 v alkaen, muuttanut kotoa 19 v iässä. Hankin työpaikan, asunnon jne. Elin itsenäistä elämää. En todella heitellyt seurapelejä pienempien päälle tms 19 v iässä. Ja kävin elokuvissa ihan itse, ostin itse haluamani ruoat, katsoin televisiota, opiskelin jne. Elin itsenäistä elämää. Ja vaikka oli poikaystävä niin lapsia tuli 27 v iässä vasta. Ehkäisy on keksitty. Tuntuu, että pidät aikuista poikaasi ihan lapsena!!! Lukio on vasta alkua opiskelulle! Eihän sillä vielä nykymaailmassa pärjää tai saa töitä tms.
[quote author="Vierailija" time="22.07.2014 klo 12:31"]
[quote author="Vierailija" time="22.07.2014 klo 12:27"]Poikasi kuulostaa vajakilta, ja sinun olisi pitänyt tehdä abortti.
Olen vilpittömästi tätä mieltä, en provoile. Ja sanoisin tämän Sinulle myös kasvotusten.
[/quote]
No tuskin hän usean L:n ylioppilaana mikään vajakki on.. Ei tosiaan ole luonnostaan häikäisevän älykäs mutta kova työ palkitaan!
Ap
[/quote]Minua hieman häiritsee se, että sanot lapsestasi, että ei ole erikoisen älykäs : ( Miten itse arvioisit itseäsi, omaa älykkyyttäsi? Pamahdat paksuksi 16 v ja opiskelut jää sikseen?
Muutenkin tuollaiset Trivial pursuit kamppailut nuorten kesken eivät tunnu mukavilta, jos ne otetaan noin tosissaan. Vahvistat myös omaa käsitystä lapsestasi, että ei hän ole älykäs, kun tietää joitakin asioita huonommin kuin "idiootit serkut".
Ja olen eri mieltä siitä, että normaalisti nuori 19 v on kiinnostunut jo tytöistä ( tai pojista ).
[quote author="Vierailija" time="22.07.2014 klo 11:41"]
pitää uskossa kuin kristinuskossa olevis ihmisiä typeryksinä ja suhtautuu heihin hyvin vihamielisesti.
[/quote]
Epäonnistuminen ei näköjään ainakaan ihan täydellinen ole.
Olen 100% varma että poikasi käy Ylilaudalla.
Justhan sä ap kirjoitit, että poikasi mielestä hänellä on oikeus lyödä tottelematonta vaimoa. Sehän on väkivaltaa ja pahoinpitelyä. Eikö se sitä ole teidän uskovaisten yhteisössä eikä siten ongelma?