Miksei töissä riitä, että hoitaa työnsä
tunnollisesti, noudattaa ohjeita ja huolehtii oman vastuualueensa? En ole seurallinen tai välitä kuunnella juoruja ja haukkumisia selän takana. Pidän tauot eri aikaan tai en pidä niitä lainkaan. Minulle ihmissuhteet töissä ovat toisarvoista. Kerron asiani, mutten jaarittele. Osaan kiittää ja antaa palautetta onnistumisista.
Ystävyyssuhteeni on muualla kuin töissä.
En siis ole pidetty ihminen töissä ja minua se ei haittaa.
Kommentit (10)
[quote author="Vierailija" time="21.07.2014 klo 21:48"]
tunnollisesti, noudattaa ohjeita ja huolehtii oman vastuualueensa? En ole seurallinen tai välitä kuunnella juoruja ja haukkumisia selän takana. Pidän tauot eri aikaan tai en pidä niitä lainkaan. Minulle ihmissuhteet töissä ovat toisarvoista. Kerron asiani, mutten jaarittele. Osaan kiittää ja antaa palautetta onnistumisista.
Ystävyyssuhteeni on muualla kuin töissä.
En siis ole pidetty ihminen töissä ja minua se ei haittaa.
[/quote]
Ai että, kun olisimmekin työtovereita! Minulle työ on työtä, teen sitä rahasta. Pidän kyllä työtovereistani, mutta en halua sen enempää seurustella heidän kanssaan vapaa-aikanani. Olisi ihanaa saada työkaveri, joka aamulla sanoisi vain "huomenta" ja päivän päätteeksi "huomiseen". Kaikki se länkytys siinä välillä jäisi pois. Kaiken muun voi hoitaa sähköpostilla tai puhelimitse.
Vain oman vastuualueensa noudattaminen ärsyttää. Menee niin usein hommat perseelleen, kun jokainen tuijottaa vain omia juttujansa ja kokonaisuus ei toimi ollenkaan.
Samaa olen joskus pohtinut. Kyllä se tosin varmaan riippuu työpaikastakin, toisissa on vallalla pakkoekstroverttius ja toisissa suvaitaan paremmin erilaisia ihmisiä.
Riippuu töistä ja työpaikasta. Meillä keskinäisissä juttutuokioissa tulee usein esiin juttuja, jotka auttavat koordinoimaan toimintaa.
[quote author="Vierailija" time="21.07.2014 klo 21:52"]Vain oman vastuualueensa noudattaminen ärsyttää. Menee niin usein hommat perseelleen, kun jokainen tuijottaa vain omia juttujansa ja kokonaisuus ei toimi ollenkaan.
[/quote]
Tottakai myös kokonaisuus on tärkeä, mutta omat vastuualueet myös. Muuten homma menee siihen, että jotkut eivät tee mitään.
Et pidä taukoja? Eikö se ole vähän tyhmää..
Itse olen tutkija ja omalla työpaikallani jokaisella on omat projektinsa joita itse hoitavat, mutta totta kai kommunikoidaan muidenkin kanssa labran sisällä että tiedetään missä ollaan menossa tai jos tarvitaan jotain laitteita toisilta lainaan tai opastetaan jotain toista jonkin asian tekemisessä tms. Eikä se jutustelu kahvitauollakaan tuskaa ole ainakaan minulle...
Ei se riitä. Varsinkin naisvoittoisilla työpaikoilla on pakko juoruta, kikattaa, jutella kuukautisista, miehistä, osallistua kaikenmaan viikonloppuarpajaisiin ja kilvan ihastella kun joku on käynyt kampaajalla (leikkauttanut samaan malliin kuin viimeiset 15 vuotta) ja kuorossa henkäillä ja ihailla pomon uusia silmälaseja, jotka ei omasta mielestä sovi sille yhtään.
Jos et näin tee, olet auttamatta vaikea, sulkeutunut ja hankala työtoveri, sama se kuinka hyvin hoidat työsi. Sitä varten kait siellä työpaikalla ollaan, ei kehuaksemme työkaverin kampausta!
(tämä on siis minun kokemus eräästä sosiaalialan työpaikasta, samassa paikassa minusta valitettiin pomolle kun kärsin järkyttävästä raskauspahoinvoinnista ja olin ehkä vaisu lounaspöydässä. Siis siitäkin voi valittaa pomolle!? Onneksi pomo antoi mennä toisesta korvasta sisään jne.)