Shoppailuriippuvuus ja miten lopettaa ostelu?

Apua, olen ihan samanlainen. Taustalla ei ole masennusta tai muuta vakavampaa, vaan shoppailu on enemmänkin huono tapa piristää itseä. Osittain johtuu varmaan lapsuudesta, sillä uraorientoituneet vanhempani osoittivat rakkautta ostamalla. Nykyään olen käsitellyt sen, olen onnellisesti naimisissa, on lapset, mielenkiintoinen työ, kivoja harrastuksia ja sosiaalista elämää sen verran kuin kaipaan, mutta silti ostelu lähtee välillä käsistä.

Olen pahimmillaan vinguttanut korttia kymppitonnilla, vaikka tulot olivat silloin aika pienet. Olen aina saanut shoppailuni kuitattua, mutta jossain vaiheessa sorrun uudelleen. Nyt havahduin siihen, että olen syksyn aikana laittanut 3000€ kodin tavaroihin ja vaatteisiin. En osta määrällisesti paljon, mutta laatua ja designia, joten rahaa menee helposti enemmän. Tunnistan tosi hyvin ap:n kuvauksen siitä, että siivousvälineiksikin pitää saada juuri ne kalleimmat ja hienoimmat välineet ja aineet. Ostelu ei ole taloudellinen ongelma (rahaa menee yhtä lailla myös säästöön ja sijoituksiin), vaikka onhan se raha tietysti aina pois jostain muusta. Mitään varsinaisesti turhaa en osta, kaikki on käytössä ja nautin kauniista ja laadukkaista tavaroista.

Ihanneminäni olisi säästäväinen tarkan markan nainen. Joissain asioissa olenkin pihi, mutta aika monissa en :( Ekologinen omatuntokin kolkuttaa. Olen vuosia työstänyt asiaa ja edennyt pienin askelin, mutta sitten tulee aina takapakkeja. Miten ihmeessä onnistuisin olemaan haluamatta kaikkia ihania vaatteita ja tavaroita?

Löysin tämän keskustelun ja tunnistan itseni todella monesta kohdasta. Kulutustottumukseni ovat ajaneet minut suuriin velkoihin, joita makselen seuraavat 5 vuotta. En ole kertonut asiasta kenellekään, sillä olen jo kerran aiemmin sössinyt raha-asiani tavallani kuluttaa rahaa turhuuksiin ja en ikinä kehtaisi myöntää läheisilleni, että olen taas epäonnistunut. Edelliset velat sain maksettua aikanaan pois, mutta pian sen jälkeen tapa ostaa yli varojen jatkui jopa pahempana. Ostelu on nyt vähentynyt, koska rahahanat ovat menneet kiinni maksuhäiriöiden vuoksi. Tällä kertaa yritän todella onnistua noudattamaan suunniteltua kuukausibudjettia, jotta selviän veloista asettamani aikataulun mukaisesti. Keskustelussa oli muutamia hyviä vinkkejä, joita otan kokeiluun. Kiitos vinkkien jakamisesta! Vaikka tilanteeni on häpeällinen ja ikävä, yritän pitää lipun korkealla ja uskoa siihen, että kaikki jotenkin järjestyy jos tekee parhaansa. Olen tämän tilanteen myötä oppinut löytämään iloja ja onnea asioista, joihin en aiemmin ole edes kiinnittänyt huomiota. Pysähtymällä ihmettelemään elämää ympärilläni olen tajunnut, että shoppailu ei ole se joka tekee minut onnelliseksi. Olen kuitenkin vielä alussa matkallani ja en tiedä millä tavalla minun pitäisi suhtautua aiemmin ostelemalla täytettyyn tyhjiöön, joka nyt tuntuu entistä tyhjemmältä. Olen kuitenkin nyt toistaiseksi päättänyt pysähtyä sen tyhjyyden äärelle ja rahoittua. Yritän olla pakenematta sitä tyhjyyttä ja kuunnella mitä sillä on minulle sanottavaa.

Toivotan kaikille samassa tilanteessa oleville hurjan paljon tsemppiä, kyllä kaikki vielä järjestyy!

No mikä estää ostelemasta , jos on varaa ja kaappitilaa. Tietenkin on hölmöä, jos ei edes käytä ostamiaan tavaroita tai ostaa sekundaa.

Et enää avaa yhtään verkkokaupan sivua, tai sitten klikkailet tuotteet ostoskoriin, mutta et menekään kassalle vaan siirrät saman summan säästötilille kuin mitä ostokset olisivat maksaneet.

Kaupassa käydessä noudatat ostoslistaa, et vilkuile mitään muita tuotteita.

Älä käy huvin vuoksi kuluttamassa aikaa missään kaupassa, ainoastaan ruoka- ja hygieniatarvikkeita saa ostaa vaikkapa tämän vuoden loppuun asti.

Mulla shoppailuaddiktio hellitti kun ostin asunnon ja rahat ei yksinkertaisesti riittäneet enää turhuuksiin. Kun säästin asuntoa varten tein kahta eri työtä, joista toinen oli kauppakeskuksessa ja vietin ruokatunnit usein shoppaillen. 🥲 Mulla tulot oli tosin aika paljon isommat kuin menot ja palkitsin itseäni kovasta työnteosta ostamalla kaikkea kivaa. Mutta näin jälkiviisaana voin sanoa että jokainen säästetty euro on tuonut enemmän iloa kuin tuhlattu.

Vierailija kirjoitti:

Mulla shoppailuaddiktio hellitti kun ostin asunnon ja rahat ei yksinkertaisesti riittäneet enää turhuuksiin. Kun säästin asuntoa varten tein kahta eri työtä, joista toinen oli kauppakeskuksessa ja vietin ruokatunnit usein shoppaillen. 🥲 Mulla tulot oli tosin aika paljon isommat kuin menot ja palkitsin itseäni kovasta työnteosta ostamalla kaikkea kivaa. Mutta näin jälkiviisaana voin sanoa että jokainen säästetty euro on tuonut enemmän iloa kuin tuhlattu.

Jatkan vielä: pidän nykyisin listaa asioista, joita haluan, tai tarvitsen ja palkkapäivänä ostan laskujen ja lyhennysten maksamisen jälkeen listalta yhden asian, jos rahaa on tarpeeksi jäljellä. Näin ei tule tehtyä heräteostoksia ja jokaista hankintaa on pakko harkita. Suurin osa näistä ei ole edes kalliita, esim. tällä hetkellä listalla on mm. keittiöjakkara ja verhot, jotka eivät sinällään maksa paljoa, mutta jos olisin heti ostanut kaiken haluamani, olisi siitä nopeasti kertynyt isohko summa. 

Ei voi auttaa jos ei ole motivaatiota.

Helposti

Älä vain osta

Minulla tulee kihelmöivä tunne joskus, pakko päästä tutkimaan ja ostamaan jotain. Edes pientä!! Koitan pitää kirjaa ostoksista jotta näkisin mihin rahat menee.

Silleen että lopettaa krääsän ostamisen ja alkaa ostaa osakkeita. Se on paljon kivampaa ja palkitsevampaa kun osakkeet eivät täytä vaatekaappia ja salkusta alkaa pikkuhiljaa tulla rahaa takaisinkin päin.

Mieti mitä sä täytät ostamalla rojua? Shoppailuriippuvuus on tunnepuolen ongelma, mars vaikka lyhytterapiaan.

Päädyin lukemaan ketjua ja huomasin, että olen jo joskus aiemmin kirjoittanut tänne (nro 21)! En onnistunut vähentämään shoppailua omin avuin ja menin lopulta terapiaan. Ilman terapeuttia en olisi ehkä ikinä tajunnut, että käytän shoppailua suunnilleen kaikkien negatiivisten tunteiden käsittelyyn (suru, ahdistus, tylsyys jne), koska päällisin puolin elämässä kaikki on hyvin ja suurimman osan ajasta tunnen itseni onnelliseksi. Ei ihme, että kaikki tuntui vaaleanpunaiselta hattaralta, kun olin jo verkkokaupassa ennen kuin edes tajusin olevani pahalla mielellä :D

Nyt sitten opettelen tunnistamaan tunteita ja sietämään myös niitä ikävämpiä. Ihan putkeen ei ole aina mennyt, mutta yritän olla itselleni armollinen ja tehdä parhaani. Luultavasti tilanne helpottuu kun opin paremmin työstämään tunteita, mutta tietyllä tavalla repsahdusvaara on varmaan aina olemassa ihan samalla tavalla kuin alkoholisteilla. 

Pakonomaisuus ja ylivarojen ostaminen ja käyttämättä jäävät vaatteet, tai vaate- ja käsityö- ja sisustusharrastus, kiireisempään aikaan tai toisiin olosuhteisiin ja säihin varautuminen, keksiminen ja kokeilu: kaikki nämä ovat aivan eri asioita, jotka joskus sekoitetaan, tahattomasti tai tahallaan, sekasotkuksi.

Kotona olevan pitää harrastaa jotakin, pelkät kotiaskareet ja ulkotyöt eivät riitä, päivässä on sentään 24 tuntia, josta osa tietysti käytetään nukkumiseen.

Pakonomaisuus viittaa siihen, että haluaisi jotain muuta, toisenlaisen ulkoasun, näyttävämmän ja komeamman, "samanlaisen kuin sillä ja sillä ...lla" ja näyttäisi rikkaammalta. Haluaisi kauniimman kodin sisustamalla, että viihtyisi paremmin tai koti näyttäisi ylelliseltä! Ankeus ja tyhjyys "vaatii" tekemään jotain, edes väliaikaisesti lainaksi. Ja puuha vain riistäytyy käsistä, menee tavallaan ylikierroksille. 

Pakonomainen ostelu loppuu tietysti kaiken huvin maksamiseen, se loppuu, kun ihminen tulee "järkiinsä". Uusiin harrastuksiin. Muuhun tekemiseen. Umpikujasta ulospääsemiseen. Kodin ulkopuolella työssäkäymiseen. Joskus muuttoon ja kaiken myymiseen.

Mulla sama ongelma mutta kyse on vain Kim Kardashianin Skims-vaatemerkistä. Pari päivää sitten lähti 450 e tilaus ja nyt jo olen kerännyt ostoskoriin tavaraa 370 euron edestä seuraavaa tilausta varten ensi kuun palkasta. Black Fridayna tilasin 1000 eurolla Skimsejä. Säästöjä on mutta ei kauaa tätä menoa. Ja kun muutakin pitäisi ostaa eikä vaan alusvaatteita.

Mä meinasin äsken tehdä Victoria's Secret tilauksen. Niillä oli tosi paljon kivoja juttuja alessa ja ensivaikutelma oli, että mun on just nyt saatava tää ja tää ja tää. Oon ottanut tavaksi nykysin ennen tilauksen lähettämistä lukee kaikki 1-3 tähden arvostelut tuotteesta ja kattoa materiaalitiedot. Tuon jälkeen päätin, etten sittenkään tilaa mitään, koska onhan mulla nyt rintsikoita, enkä voi olla varma istuuko nuo tarjouksessa olevat kuitenkaan. Yhden söpön pörrölaukun arvosteluissa oli, että vetoketju jumittaa, koska karva jää siihen väliin. Aloin myös pohtimaan irtoaako siitä niitä karvoja, koska oli niin pörrönen. Vaaleenpunaset karvat mustassa villakangastakissa on iso EI.

Kannattaa muuten hommata omaehtonen luottokielto, jos laskuille ostaminen on ongelma. Mulla on luottokortissa vaan tonnin luottoraja ja joskus tulee sitä vingutettua, mutta tiedän, että ton tonnin pytyn kyllä maksamaan. Silti luotolle ostaminen on hölmöä sen myönnän.