Lue keskustelun säännöt.
Onko henkistä köyhyyttä lomailla aina samalla seudulla?
21.07.2014 |
Jos pitää jostain matkakohteesta, ja alueella tietää riittävän nähtävää ja tekemistä vielä vuosien lomamakoille, niin onko epäreilua lapsia kohtaan, että he eivät pääse näkemään muita maita? Ehkä tämä kuulostaa hassulta, mutta kouluikäisen ja teinin vanhempana lasten kanssa tehtäviä lomamatkoja on jäljellä rajallinen määrä...
Kommentit (64)
[quote author="Vierailija" time="21.07.2014 klo 12:04"]Ei minun mielestäni. Esimerkiksi on parempi oppia tuhat sanaa espanjaa kuin kymmenen sanaa kreikkaa, thaita, swahilia, turkkia, arabiaa jne. Lisäksi meidän kohteessamme on järisyttävän vaihtuva kulttuuritarjonta.
[/quote]Joo, noin itsekin ajattelen. Mutta lapsilla alkaa olla mielipiteitä muista paikoista, jonne he haluaisivat päästä... Eikä meillä ole varaa useampaan kunnon matkaan vuodessa. Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mä olen sitä mieltä, että eri paikkaan joka kerta.
Mä tosin aloitin matkustelun ensin Parnusta. Siitä sitten seuraavaksi Kreikkaan ja sen jälkeen Teneriffalle. Pakettimatkoja joten mitään erikoisen eksoottista ei olla nähty, mutta mukava käydä eri paikoissa.
Mies asunut koko ikänsä samalla paikkakunnalla, maalla ja hänhän kävisi vuodesta toiseen yhdessä ja samassa paikassa. Onneksi lapset haluavat vaihtelua.
Henkistä koyhyyttä on kysellä täältä joutavia
Mistä tiedät ettei muilla kohteilla ole yhtä paljon tarjottavaa jos ette koskaan käy muualla?
me myös käydään joka kerta eri paikassa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="21.07.2014 klo 12:04"]
Ei minun mielestäni. Esimerkiksi on parempi oppia tuhat sanaa espanjaa kuin kymmenen sanaa kreikkaa, thaita, swahilia, turkkia, arabiaa jne. Lisäksi meidän kohteessamme on järisyttävän vaihtuva kulttuuritarjonta.
[/quote]
Ette te siellä Gran Canarialla mitään Espanjaa opi. Pyöritte vaan siellä suomibaareissa ja uima-altaissa aivan kuten muutkin vyölaukkujuntit ja sandaalisukat.
No, mitä muuta henkisesti köyhiltä lampailta voi odottaa. Harmi ettei lapsi voi valita vanhempiaan, näkisi maailmaa hieman avartavammin ja ymmärtäisi että "ulkomaat" on käsitteenä laajempi kuin joku juoppojen turistihelvetti.
Mä käyn aina new yorkissa lomalla en 6 vuoteen ole käynyt muualla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mun mielestä hieman yksinkertaiset käy vuosi toisensa jälkeen samassa paikassa. Eri asia, jos on varaa useampaan matkaan, niin silloin lempparipaikassa käynti on ok, mutta maailmalla on niin paljon tarjottavaa, että mun mielestä tyhmyyttä olla käymättä mahdollisimman monessa paikassa.
Riippuu kai kohteesta. Sama maa mutta eri kaupungit on ihan ok. Ja pari tai kolmekin vuotta samassa kohteessa lomailu on ihan jees. Mutta kyllä musta on jotenkin kummallista jos joka vuosi lomalle lähdetään Kanarialle samalle rannalle tai katsomaan Eiffel tornia aina uudestaan eikä ole edes kiinnostusta käydä muualla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
ja jotkut käy aina mökillä Saimaalla. Onko se henkistä köyhyyttä?
Itse tosin voisin kuunnella myös lapsiani ja kokeilla jotain muuta.
Jos olette käyneet monta kertaa samassa paikassa, mitä häviäisitte, jos yhden kerran kokeilisitte toista paikkaa? Yksi käynti tuonne samaan paikkaan jäisi tekemättä, mutta siellähän olette käyneet monesti, joten tuskin hirveän paljoa sellaista, mitä ette olisi jo kokeneet tai sellaista, mitä ette voisi kokea seuraavalla kertaa.
Uuden paikan kokeilussa on sen sijaan mahdollisuus saada enemmän uusia kivoja kokemuksia. Onhan se mahdollista, ettei se olekaan niin onnistunut vaihto ja palaatte samaan vanhaan, mutta kuten yllä sanoin se tuskin on suuri ongelma. Sen sijaan voitettavaa uuden kokeilulla voi olla paljonkin, jos se onkin kiva kokemus.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
No, ehdittehän te sinne vakkaripaikkaan vaikka jonkun kerran kävisitte jossain muualla. Tietysti jos itselle se muualle lähteminen on vaikeaa, niin voi sanoa että joko mennään sinne tuttuun tai ei lähdetä ollenkaan. Samaan paikkaan menemisessä on kyse erilaisesta matkailusta kuin vaihtuvissa paikoissa käymisestä, jos ajattelet että on tärkeää nähdä nyt vaikka just tämän kauden tarjonta siellä paikassa, niin sitten on oltava siellä eikä muualla. Jos taas ajattelet että ei ne niin ainutlaatuisia elämyksiä ole vaikka mielenkiintoisia olisivatkin, ja jossain muualla on vähän vastaavien tapahtumien lisäksi tarjolla taas se uudenlaiseen ympäristöön pääsemisen elämys, niin ehkä menette välillä johonkin muuhun mielenkiintoiseen kohteeseen.
Esim. Saattaisin kuskata perheen joka vuosi samaan paikkaan koska itse viihtyisin siellä, tietäisin mihin siellä mennä ja missä syödä jne., osaisimme ehkä vähän kieltä, kiinnostaisi nähdä just vaikka paikallisen teatterin esitys tai museon näyttely, jatai siellä asuisi tuttavia ja sukulaisia, jotka haluan nähdä. Mutta en mieltäisi sitä vakiopaikkaan menemistä matkailuksi, vaan menemiseksi ja olemiseksi, kuten en miellä mökille lähtemistäkään matkailuksi vaikka halki Suomen ajetaan.
Me halutaan luoda myös jotain pysyvyyttä lapsuuskesiin. Siksi mennään joka vuosi telttailemaan kolmeksi yöksi samaan saareen nyt ja toivottavasti vielä monta vuotta eteenpäin. Meillä ei ole myöskään omaa mökkiä joten siksi vuokrataan joka kesä myös sama mökki muutamaksi yöksi.
Me ei niin kesällä välitetä mennä ulkomaille. Suomessakin on kiva kesä :)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olisin ollut onnellinen jos olisin kerran elamassani paassyt lomalle lapsena, mutta vanhemmat eivat halunneet minnekaan. Olen siita aika katkera.
Eli ei haittaa, jos menette samaan paikkaan, jos kaikki tykkaa siella olla ja samasta kohteesta voi eri kerroilla loytaa monia eri puolia.
No ei se nyt henkistä köyhyyttä ole, mutta eikö vaihtelu virkistäisi? Hienoahan se on, että olette löytäneet kivan kohteen, mutta mistä voit etukäteen tietää, ettei jossain muualla olisi yhtä mukavaa tai jopa vielä mukavampaa?
Itse kuulun niihin "uteliaisiin", jotka matkustavat aina uuteen paikkaan. Minusta on arvo sinänsä nähdä jotain uutta joka kerta. Reissaan nähdäkseni mahdollisimman paljon maailmaa (kun ihminen kuitenkin voi elämänsä aikanamatkustaa vain rajallisen määrän). Mutta ei siinä tietenkään mitään pahaa ole, että joku toinen käy aina siellä "tutussa ja turvallisessa". Ja jos tarkkoja ollaan, on mullakin kyllä pari vakikohdetta, joissa poikkean joka ikinen vuosi (= Savonlinnan oopperajuhlat ja Lontoo).
Lomaillaan mekin melkein kaikki kesät mökillä. Ei sen paikka vaihdu.
Silti haluan lähteä joka kerta eri paikkaan ulkomailla. Lontooseen haaveilen lähteväni tänä vuonna ja se on sellainen paikka missä voisi takuuvarmasti käydä joka vuosi. Tosin haluaisin myös muuallekin eli sitten pitäisi tehdä monta matkaa vuodessa.
Riippuu paljon kohteesta. Itse käyn vähintään kerran vuodessa Lontoossa. Siellä ei ikinä pysty näkemään kaikkea. Edes niitä "perusjuttuja". Aina voi ottaa junan
Ja tehdä päiväretkiä. Joihinkin kohteisiin vaan ihastuu.
Samassa rantalomakohteessa en käy useammin kun kerran. Ei siinä mitään vikaa ole, mutta tulee viikon jälkeen sellainen "nähty" olo. Voihan espanjassakin mennä aina eri paikkaan. Itse mielummin vaihdan kyllä myös maata niin saa maistaa taas uusia ruokia ja nähdä erilaista maisemaa.
On olemassa kohteita jotka ovat once in a lifetime kokemuksia. Siellä on ollut niin upeaa ettei halua "pilata" kokemusta käymällä uudestaan.
Minulla on kaksi lempikohdetta, Kuuba ja Jamaika, molemmissa olen ollut 4 kertaa.
Koska muuten lapset ovat ryhtyneet päättämään matkakohteista? Av-palstan uusavuttomien vanhempien takia?
Ei ole. Minä haluan sen viikon etelän reissun olevan lepolomaa enkä halua käyttää energiaa lasten perässä juoksuun, vessareissuihin yms. Sen takia käymme jopa samassa hotellissa, vähän niinkuin kesämöksä. Voimme saapuessa heittäytyä suoraan aurinkotuoliin ja lapset löytävät vessan, jätskit, futiskentät ominpäin. Ei tarvitse jännittää.
Ei minun mielestäni. Esimerkiksi on parempi oppia tuhat sanaa espanjaa kuin kymmenen sanaa kreikkaa, thaita, swahilia, turkkia, arabiaa jne. Lisäksi meidän kohteessamme on järisyttävän vaihtuva kulttuuritarjonta.