Mikä oli aikoinaan mielestäsi turhin kouluaine? Entä hyödyllisin?

Hyödyllisimpänä pidin kouluaikoinani äidinkieltä, kuten pidän edelleenkin. Turhin oli mielestäni terveystieto, jota kutsuimme maalaisjärkikurssiksi: "Tupakka voi tappaa! Paras keino suojautua sukupuolitaudeilta on seksistä pidättyminen! Jos oksennat verta, mene lääkäriin!" jne. Ihanko totta, en olisikaan tiennyt ilman tuota kurssia...tosin kun katsoo esimerkiksi tämän palstan keskusteluja, se voisi olla monelle ihan hyödyllinen oppiaine.

[quote author="Vierailija" time="21.07.2014 klo 09:09"]

Turhin liikunta. Seuraavina kuvis, fysiikka, kemia ja ruotsi.

Hyödyllisin äidinkieli, maantieto, historia, yhteiskuntaoppi ja ala-asteen matikka. Yläasteen ja lukion matikassa ei opeteta mitään hyödyllistä.

[/quote]

Yläasteen matikassa ei opeteta mitään hyödyllistä? Mitä nyt vähän tilavuuksien laskemista, prosenttilaskuja ja kustannuslaskentaa...ihan turhia sellaiset eikä kosketa arkielämää mitenkään. Vai oliko sinulla ehkä hieman vaikeuksia näissä?

Outoa, kun niin usea laittaa hyödyttömiin esim. kemian.  Sehän on aivan olennainen aine, jotta ymmärtää elämää, siis luontoa, ihmistä ja vaikkapa ruoanlaittoa! Biologian taustalla on kemia. Biologiaa ei kukaan ole tähän mennessä laittanut hyödyttömiin, mikä olisi aika johdonmukaista, kun kemia siellä kuitenkin on.

Itse en pitänyt liikunnasta. Tunnit olivat lukiossa ns. reunatunteja eli kouluun piti raahautua kahdeksaksi tai jäädä kolmen jälkeen. Ei motivoinut. 

Kotitalous, musiikki, kuvaamataito, liikunta ja käsityöt sekä terveystieto. Käsittämättömän ympäripyöreää paskaa, joista ei jäänyt käteen mitään. Varsinkin terveystiedossa korostui jatkuvasti sen informaatioköyhyys ja kaikkinainen pinnallisuus mihinkään muuhun reaaliaineeseen verrattuna. Koko aineen voi tiivistää muotoon: syö, liiku, älä ole mulkku. Ei mitään paikkaa koulussa, varsinkaan enää lukiossa.

Liikunta oli turhin. Natsi-liikunnanopettaja nöyryytti ja loi aikuisiälle asti kestäneen inhon liikuntaa kohtaan. Vasta kaksikymppisenä tajusin että hei, mähän tykkään oikeasti liikkua ja urheilla, löysin rakkaita harrastuksia mitkä olisivat muuten voineet löytyä jo paljon aiemminkin.

hyötyä on muuten ollut varmaan kaikesta, en osaa eritellä. Ketjua luettuani on pakko lisätä yksi mulle tosi hyödyllinen aine mistä en kouluaikana kuitenkaan niin välittänyt eli ruotsi. Asuin aikuisena 5v ruotsissa ja oli siis hyvä taito. 

Mä olen vähän ihmetellyt näitä ketkä eivät ruotsia pysty oppimaan vaikka ovat muissa kielissä hyviä. Mulla keskiarvo, samoin kuin kaikki kielet oli ysiä eli ruotsi meni siinä kuin muutkin vaikkei se silloin juuri napannut. Oli mun mielestä vieläpä kielistä helpoin jos siihen olisi viitsinyt panostaa yhtään. 

Turhimpia kouluaineita itselleni ovat olleet liikunta, matikka, fysiikka, uskonto, saksa.

Tarpeellisimpia englanti, ruotsi, äidinkieli, historia ja yhteiskuntatieto.

Ruotsintaitoa olen tarvinnut paljon enemmän kuin saksaa, jota koen opiskelleeni turhaan 5 vuotta. Enkä nykyään osaa juuri muuta kuin päivää sanoa..

Turhin ehkä liikunta (koulun ulkopuolella kuitenkin liikuin)

Hyödyllisimpiä oli kielet, niillä sai nostettua hyvin keskiarvoa.

Uskonto oli turhaa. Sekä peruskoulun 80-luvun lopun atk, silloin oli muinaiset Mikro-Mikot koululla, jotka varmaan sen jälkeen vietiin kaatikselle. Seuraavan kerran kun koneen ääreen pääsin, oli taas ihan eri jutut.. Okei, osasin käynnistää koneen mutta se itsessään sekä käyttöjärjestelmä oli toisesta maailmasta.

Hyödyllisiä englanti ja konekirjoitus.

Terveystieto kaikista turhin ("liikunta sekä oikea ruokavalio tekee hyvää kropalle" -no shit Sherlock! Oppitunnit täynnä itsestäänselvyyksiä).

Hyödyllisimpiä ovat olleet kielet.

Vaikea oikeasti sanoa, mikä olisi ollut turhin... Ehkä saksa? En ole tarvinnut koskaan, enkä ole koskaan osannut käyttää, vaikka kirjoitin aikanaan laudaturin.

Uskontoa usein sanotaan turhimmaksi. Ei se musta ole turha. Kulttuuriperimän tunteminen on tärkeää. Uskonnon ja historian voisi kyllä yhdistää, mutta minusta kokonaisuutena ehdottoman hyödyllinen. Taito- ja taideaineita en leimaisi hyödyttömiksi, koska ne on todella tärkeitä henkireikinä oppilaille, joille teoreettinen opiskelu on raskasta. Pikemminkin pitäisi lisätä luovuutta kehittäviä aineita. Äidinkieli on supertärkeä, enkku, matikka, fyke jne.

Ehkä biologia solutasolla oli turhaa.

Ruotsia en ole tarvinnut muuta kuin koulussa ja yliopistossa. Muut turhat oli kuvis ja musiikka, olen täysin lahjaton niissä. 

Tärkeää ehdottomasti luonnontieteet. Fysiikasta (opiskelin fysiikkaa yliopistossa) on ollut hyötyä lasten kanssa; miksi taivas on sininen?, miksi Kuu ei aina näy?, mikä on vuorovesi?, miten kaukana on avaruus?,... Toistaiseksi olen osannut vastailla :)

Hyödyllisin on ollut äidinkieli. Ei mitään epäilystä siitä.

Turhin on ollut matematiikka, liikunta tulee hyvänä kakkosena.

Jokainen on varmasti hyödyllinen jollekulle, mutta omalla kohdallani juuri matematiikasta ei ole ollut mitään hyötyä.

[quote author="Vierailija" time="21.07.2014 klo 09:19"][quote author="Vierailija" time="21.07.2014 klo 09:09"]

Turhin liikunta. Seuraavina kuvis, fysiikka, kemia ja ruotsi.

Hyödyllisin äidinkieli, maantieto, historia, yhteiskuntaoppi ja ala-asteen matikka. Yläasteen ja lukion matikassa ei opeteta mitään hyödyllistä.

[/quote]

Yläasteen matikassa ei opeteta mitään hyödyllistä? Mitä nyt vähän tilavuuksien laskemista, prosenttilaskuja ja kustannuslaskentaa...ihan turhia sellaiset eikä kosketa arkielämää mitenkään. Vai oliko sinulla ehkä hieman vaikeuksia näissä?

[/quote]

En minä ainakaan tarvitse luettelemiasi taitoja yhtään mihinkään arkielämässäni. Emme me kaikki elä samanlaista elämää, muista se.

[quote author="Vierailija" time="21.07.2014 klo 10:06"]

[quote author="Vierailija" time="21.07.2014 klo 09:19"][quote author="Vierailija" time="21.07.2014 klo 09:09"]

Turhin liikunta. Seuraavina kuvis, fysiikka, kemia ja ruotsi.

Hyödyllisin äidinkieli, maantieto, historia, yhteiskuntaoppi ja ala-asteen matikka. Yläasteen ja lukion matikassa ei opeteta mitään hyödyllistä.

[/quote]

Yläasteen matikassa ei opeteta mitään hyödyllistä? Mitä nyt vähän tilavuuksien laskemista, prosenttilaskuja ja kustannuslaskentaa...ihan turhia sellaiset eikä kosketa arkielämää mitenkään. Vai oliko sinulla ehkä hieman vaikeuksia näissä?

[/quote]

En minä ainakaan tarvitse luettelemiasi taitoja yhtään mihinkään arkielämässäni. Emme me kaikki elä samanlaista elämää, muista se.

[/quote]

Totta, unohdin ettei kaikkilla ole asunto-/autolainaa, tai eivät rakenna, remontoi tai maksa veroja ja vakuutuksia. Sorry!

Hyödyllisiä oli aika paljon: matematiikka, historia, yhteiskuntaoppi, biologia, äidinkieli, englanti. Turhin olin ehkä ruotsi. Alussa tykkäsin sen opiskelusta, koska kielioppi oli mielestäni helppo oppia. Sanat vain eivät jääneet mieleen ja rupesin miettimään, että mihin tätä edes tarvitaan Suomessa? Tykkään kyllä kielestä, mutta mielestäni sen pitäisi olla vapaaehtoisena pakollisen sijasta.

Pakkoruotsi ja uskonto ovat tietysti turhimmat. Molemmat myös ideologista aivopesua.

Matematiikka!! Kaikki ne logaritmit yms algebrat tms. En ole eläessäni tarvinnut muuta kuin yhteen-, vähennys-, kerto- ja jakolaskua sekä prosenttilaskuja.

Kielet tietty hyödyllisimpiä vaikkei ruotsin kielenopetuksesta mitään irti saanutkaan. Elän kaksikielisessä perheessä suomenkielisenä enkä vieläkään halua puhua ruotsia! Englantia, saksaa, italiaa yms puhun kyllä.

Selittäkää te jotka sanotte äidinkieltä tärkeimmäksi, että mitä ihmettä?! Ilman sitä ette osaisi mitä? Mulle se oli yksi turhimmista ja "vaikein" asia koko opiskeluaikana. No Ruotsi oli vielä hankalampaa, mutta siitä on ollut enemmän hyötyä.

Esimerkiksi kielioppi? Mihin käytetään? En osaa minkään kielen kielioppia. Muistan lukiostakin että sain ehdot ruotsista ja opettelin jokun s passiivin käytön ja sillä sitten heittämällä läpi. Mutta käytännössä sitä en mihinkään tarvinnut. Opin sujuvan Ruotsin sitten 30+ iällä, kun sitä meillä kotona puhuttiin.

Englanninkieli on meillä työpaikan virallinen kieli ja sillä suolletaan kaikki materiaali ulos tästäkin päästä, mutta mitään hajua mistään kieliopista ole siihenkään.

Ruotsi tai musiikki turhin. Musiikki siksi, että musiikin tunneilla ei opeteltu sen enempää soittamista kuin laulamistakaan. En muista mitä musiikkitunneilla oikein tehtiin? Varmaan jotain yhteislaulua, mutta eihän se opeta oikeaa tekniikkaa.

Ruotsia en ole tarvinnut missään. Ei sillä, että sitä osaisinkaan.

En muista pohdinko koulun hyödyllisyyttä ollenkaan peruskouluaikoina, mutta eniten varmaan olen hyötynyt englanninkielestä.

Liikunta oli turhin, ei se ettäkö olisi ollut turha vaan kun sitä ei opetettu. Lenkkarit jalkaan vaan ja paanalle." Ensivuonna juokset sitten kuupperin pidemmälle. " maila käteen ja lyö. Ei mitään puhettakaan opetuksesta. Miten voidaan arvostella jokin aine jos ei anneta mahdollisuutta kehittyä/kehittää itseään? Tämä v80-90 vaihteessa.

Hyödyllisin matematiikka ja äidinkieli. Molempia kun tarvitaan päivittäin , vieläkin.