Mikä oli aikoinaan mielestäsi turhin kouluaine? Entä hyödyllisin?

Minulle turhimpia olivat uskonto, kemia ja fysiikka. Näitä en ole tarvinnut elämässäni niinkään, ainoastaan kemian alkuaineiden lyhenteet on välillä tulleet vastaan ja osan olen muistanut, osan katsonut kirjasta ja pärjännyt sillä. Kouluaikoina pidin matematiikkaa turhana, mutta sitä olen tarvinnut useamminkin tässä viime aikoina. 

Yleisesti kaikille hyödyllisinä aineina pidän edelleen äidinkieltä ja vieraita kieliä sekä historiaa. On todella hyvä tuntea, mistä ihmiskunta on tähän tullut ja mikä on vaikuttanut mihinkin. Tiedän, että olen ajatuksissani vähemmistöä, mutta olen aina yrittänyt puhua historian puolesta ja olen yrittänyt tehdä siitä esimerkein mielenkiintoisempaa. Toivottavasti olen edes yhden ihmisen kohdalla onnistunut :) 

Kotitalous ja konekirjoitus, lukea ja kirjoittaa osasin jo ennen koulun alkamista.

Mikään kouluaine ei ole turha, se just on se yleissivistävän koulun idea!

Itselle tärkeimpiä vieraat kielet, historia, uskonto, psykologia ja äidinkieli.

Hyödyllisiä aineita nyt on vaikka kuinka paljon. Minulla ainakin äidinkieli, englanti ja ruotsi, joita kaikki joudun käyttämään työssäni. Vähän yllätyksellisesti myös uskonto, koska siinä myös opittiin muista uskonnoista (ainakin jonakin vuonna käytiin eri uskonnot läpi). Matkustellessa maailmalla uskonnon perusteella tietää, miten maassa tulee käyttäytyä. Uskonto vaikuttaa monissa maissa paljon voimakkaammin kuin Suomessa. Tosin sitä mieltä olen, että kaikille tulisi opettaa lähinnä eri uskonnoista eikä vaan siitä omasta (jos on oikeasti uskonnollinen, niin oman uskontonsa varmaan tuntee kyllä).

Turhin aine ehdottomasti liikunta. Käytiin eri lajeja läpi joo, mutta mitään ei koskaan opetettu. En edelleenkään tiedä esimerkiksi jalkapallon sääntöjä. Ainut mitä siitäkin tiesin pelatessani liikuntatunnilla, että se pallo tuli saada maaliin. Välillä jotkut heittivät pallon käsillään jostain rajaviivan takaa muille pelaajille. Ei mitään hajua, mitä sekin oli, kun opettaja ei kertonut. Toki ne yleisurheilijat osasivat pelata kaikkia lajeja, joten heille liikunta varmaan olikin paras osa koko päivää. Edelleen vihaan liikuntaa ja on hankala motivoida itseään liikkumaan. Mielestäni liikunta pitäisi erottaa kokonaan koulusta ja jotenkin muuten saada koululaiset vapaa-ajalla kannustettua liikunnan pariin. Tai sitten ainakin kaikista lajeista pitäisi opettaa kunnolla ne säännöt ja vaikkapa jakaa ryhmä taitojen perusteella. Voihan se olla noloa huonommille olla huonojen ryhmässä, mutta kivempi pelata oman tasonsa ryhmässä kuin niiden huippujen kanssa, jotka vain huutavat "ota se pallo kiinni".

Unohdin vielä, että kemiakin oli turha aine minulle. En ymmärtänyt sen funktiota koulussa eikä siitä ole minulle oikeassa elämässä ollut hyötyä. Varmastikin hyödyllinen joillain aloilla, mutta minun elämässäni aikuisiällä en ole kemiaa missään tarvinnut. t. 55

Turhin ehdottomasti uskonto. Mitä niillä tiedoilla tekee!!??

Historia herättää kahdenlaisia tunteita: aluksi pidin siitä, mutta sitten vaihtui opetaja, jolla oli jostain syystä jotakin hampaankolossa meidän sukua vastaan. Oli sama mitä, kokeissa vastasi, tulos oli useimmiten nelonen., ei vain minulla vaan serkuillanikin. Historia merkityksen toki ymmärsin ja seurasin maailmanmenoa itsekseni. Yhteiskuntaoppi oli yksi suosikeistani. Kielet ja matematiikka, mutta myös käsityöt ja kotitalous olivat mieluisia. Kemiakin oli ihan ok, mutta fysiikka meni yli hilseen. Kielille, erityisesti saksalle ja ruotsille on ollut käyttöä aina ja ne ovat tuoneet leivän pöytään. Samoin äidinkieli on ollut merkittävässä asemassa.

Turhimpia olivat kuvis ja liikunta ja hyödyllisimpiä englanti ja äidinkieli.

vähiten olen tehnyt kuvaamataidon opeilla mitään. Kaikista muista aineista on jäänyt jotain hyödyllistä päähän, jopa fysiikasta ja kemiasta, joissa olin aivan onneton.

[quote author="Vierailija" time="21.07.2014 klo 10:31"]

Matematiikka!! Kaikki ne logaritmit yms algebrat tms. En ole eläessäni tarvinnut muuta kuin yhteen-, vähennys-, kerto- ja jakolaskua sekä prosenttilaskuja.

Kielet tietty hyödyllisimpiä vaikkei ruotsin kielenopetuksesta mitään irti saanutkaan. Elän kaksikielisessä perheessä suomenkielisenä enkä vieläkään halua puhua ruotsia! Englantia, saksaa, italiaa yms puhun kyllä.

[/quote]

LOL

Turhin oli ja on matematiikka ala-steen jälkeen. Paitsi, jos pyrit alalle, jossa matematiikkaa pitää osata ja ymmärtää. Peruslaskutaitoa tarvitsee kaikki, (vaikka nykyään on "laskin" aina taskussa) samoin on hyvä osata laskea kertolaskut ja jakolaskut kulmassa jne, mutta kaikki muu on peruspullaiselle täysin turhaa. Uskonto on periaatteessa turha aine, mutta toki yleissivistävä. On hyvä tietää mihin hihhulit uskovat. Tärkeimmät aineet on maantieto, biologia, äidinkieli ja liikunta. Taloustieto nimellä kulkeva aine oli myös hyödyllinen, mutta sitä oli liian vähän. Musiikki, kotitalous ja kuvaamataito olivat yleishyödyllisiä. 

[quote author="Vierailija" time="21.07.2014 klo 10:18"][quote author="Vierailija" time="21.07.2014 klo 10:06"]

[quote author="Vierailija" time="21.07.2014 klo 09:19"][quote author="Vierailija" time="21.07.2014 klo 09:09"]

Turhin liikunta. Seuraavina kuvis, fysiikka, kemia ja ruotsi.

Hyödyllisin äidinkieli, maantieto, historia, yhteiskuntaoppi ja ala-asteen matikka. Yläasteen ja lukion matikassa ei opeteta mitään hyödyllistä.

[/quote]

Yläasteen matikassa ei opeteta mitään hyödyllistä? Mitä nyt vähän tilavuuksien laskemista, prosenttilaskuja ja kustannuslaskentaa...ihan turhia sellaiset eikä kosketa arkielämää mitenkään. Vai oliko sinulla ehkä hieman vaikeuksia näissä?

[/quote]

En minä ainakaan tarvitse luettelemiasi taitoja yhtään mihinkään arkielämässäni. Emme me kaikki elä samanlaista elämää, muista se.

[/quote]

Totta, unohdin ettei kaikkilla ole asunto-/autolainaa, tai eivät rakenna, remontoi tai maksa veroja ja vakuutuksia. Sorry!

[/quote]

Sarkasmistasi huolimatta huomautan, että niin tosiaan on: minulla ei ole lainaa, en rakenna tai remontoi, eikä minulla ole vakuutuksia. Verojen maksamiseen en tarvitse algebraa, trigonometriaa tai yhtälöitä.

Mitäpä jos menisit muualle pätemään?

[quote author="Vierailija" time="21.07.2014 klo 13:17"]

[quote author="Vierailija" time="21.07.2014 klo 10:18"][quote author="Vierailija" time="21.07.2014 klo 10:06"]

[quote author="Vierailija" time="21.07.2014 klo 09:19"][quote author="Vierailija" time="21.07.2014 klo 09:09"]

Turhin liikunta. Seuraavina kuvis, fysiikka, kemia ja ruotsi.

Hyödyllisin äidinkieli, maantieto, historia, yhteiskuntaoppi ja ala-asteen matikka. Yläasteen ja lukion matikassa ei opeteta mitään hyödyllistä.

[/quote]

Yläasteen matikassa ei opeteta mitään hyödyllistä? Mitä nyt vähän tilavuuksien laskemista, prosenttilaskuja ja kustannuslaskentaa...ihan turhia sellaiset eikä kosketa arkielämää mitenkään. Vai oliko sinulla ehkä hieman vaikeuksia näissä?

[/quote]

En minä ainakaan tarvitse luettelemiasi taitoja yhtään mihinkään arkielämässäni. Emme me kaikki elä samanlaista elämää, muista se.

[/quote]

Totta, unohdin ettei kaikkilla ole asunto-/autolainaa, tai eivät rakenna, remontoi tai maksa veroja ja vakuutuksia. Sorry!

[/quote]

Sarkasmistasi huolimatta huomautan, että niin tosiaan on: minulla ei ole lainaa, en rakenna tai remontoi, eikä minulla ole vakuutuksia. Verojen maksamiseen en tarvitse algebraa, trigonometriaa tai yhtälöitä.

Mitäpä jos menisit muualle pätemään?

[/quote]

Ja mitään muutahan ei matematiikassa opeteta? Ei logiikkaa, ei ajattelun taitoja, eikö mitään?

Turhinpia aineita olivat liikunta, kuvaamataito ja terveystieto. Hyödyllisimpiä olivat taas matematiikka, fysiikka, englanti ja äidinkieli tässä järjestyksessä. Myös monien tarpeettomaksi mainitsemasta uskonnosta on minulle ollut selvää työtä. Olen tutkimustehtävissä yliopistolla ja aika usein olen joutunut isännöimään muslimeja ja juutalaisia tai tekemään muuten yhteistyötä heidän kanssaan. On ollut ihan hyvä tietää perusasiat heidän uskonnostaan, jotta ei ihan mokaa itseään.

Joku kysyi, mihin äidinkieltä tarvitaan. Ainakin minä joudun työssäni kirjoittamaan paljon, ja siinä on selvästi apua lukion äidinkielen opinnoista. Lisäksi hyvä äidinkielen kieliopin hallinta auttaa paljon myös vieraiden kielten opiskelussa.

Kumma kyllä äidinkielen asema jää tässä ketjussa aika vähälle, vaikka se on kaiken muun oppimisen perusta. Minulle se on ollut sekä koulussa että erityisesti työelämässä ylivoimaisesti tärkein aine. Ilman hyvää suullisen ja kirjallisen ilmaisun taitoa en taatusti olisi pärjännyt työelämässä yhtä hyvin kuin olen pärjännyt. Suullista esittämistä harjoiteltiin koulussa aivan liian vähän, sillä se jäi lähes jokaisen koululaisen kammoamaan vuotuiseen esitelmään. Ikävä kyllä sama linja jatkui myös korkeakoulussa, jossa ensimmäinen pakollinen suullinen esitys on ns. seminaariesitelmä ennen diplomityön hyväksymistä.

Matematiikka ja kielet ovat itsellleni olleet tärkeitä niin opiskelussa kuin työelämässä. Historia on auttanut ymmärtämään keitä olemme ja mistä olemme tulleet ja miten länsimainen yhteiskunta on muodostunut.

Tietotekniikka. Koululle saatiin ensimmäinen tietokone jonne näpyteltiin jotain basicia tai pascalia. Tehtiin lausekkeita joista kukaan ei tiennyt miksi niitä tehdään, ja kone ilmoitti erroria. Opettaja opetteli samalla asioita itsekin. Ai niin, teimmehän me sillä reaktiotestin jossa olin luokan hitain.

Hyödyttömin oli ehdottomasti ruotsi, hyödyllisin metallitekniikka tai uskonto

[quote author="Vierailija" time="21.07.2014 klo 11:51"]

Turhin ehdottomasti uskonto. Mitä niillä tiedoilla tekee!!??

[/quote]

Minulle se oli kaikista yleissivistävin aine, kun tutustuttiin eri maiden uskontoihin ja sieltä sain paljon tietoa Suomen kulttuurista.

Uskonto ja Ruotsi täysin ylivoimaisesti omassa kategoriassaan, eli sarjassa täysin turhat aineet. Hyödyllisin tietysti Englanti.