Mikä oli aikoinaan mielestäsi turhin kouluaine? Entä hyödyllisin?

Liikunta oli ehdottomasti turhin, loi vaan inhoa eri liikuntaharrastuksia kohtaan koko loppuelämäksi. En osaa sanoa mikä oli hyödyllisin, ehkä äikkä, enkku, kotitalous tai tietotekniikka.

↑

Hyödyllisin matematiikka, turhin käsityö

Mielestäni uskonto ei sinänsä ollut turha vaikken uskovainen olekaan, oppi ainakin millaisia ihmisiä pitää yllä näitä juttuja. Turhin varmaankin ruotsi, vaikka kieltenopiskeluista tykkäänkin.

Tarpeellisin lienee ollut fysiikka ja matematiikka uravalinnasta johtuen.

[quote author="Vierailija" time="21.07.2014 klo 20:16"]

[quote author="Vierailija" time="21.07.2014 klo 13:17"]

[quote author="Vierailija" time="21.07.2014 klo 10:18"][quote author="Vierailija" time="21.07.2014 klo 10:06"]

[quote author="Vierailija" time="21.07.2014 klo 09:19"][quote author="Vierailija" time="21.07.2014 klo 09:09"]

Turhin liikunta. Seuraavina kuvis, fysiikka, kemia ja ruotsi.

Hyödyllisin äidinkieli, maantieto, historia, yhteiskuntaoppi ja ala-asteen matikka. Yläasteen ja lukion matikassa ei opeteta mitään hyödyllistä.

[/quote]

Yläasteen matikassa ei opeteta mitään hyödyllistä? Mitä nyt vähän tilavuuksien laskemista, prosenttilaskuja ja kustannuslaskentaa...ihan turhia sellaiset eikä kosketa arkielämää mitenkään. Vai oliko sinulla ehkä hieman vaikeuksia näissä?

[/quote]

En minä ainakaan tarvitse luettelemiasi taitoja yhtään mihinkään arkielämässäni. Emme me kaikki elä samanlaista elämää, muista se.

[/quote]

Totta, unohdin ettei kaikkilla ole asunto-/autolainaa, tai eivät rakenna, remontoi tai maksa veroja ja vakuutuksia. Sorry!

[/quote]

Sarkasmistasi huolimatta huomautan, että niin tosiaan on: minulla ei ole lainaa, en rakenna tai remontoi, eikä minulla ole vakuutuksia. Verojen maksamiseen en tarvitse algebraa, trigonometriaa tai yhtälöitä.

Mitäpä jos menisit muualle pätemään?

[/quote]

Ja mitään muutahan ei matematiikassa opeteta? Ei logiikkaa, ei ajattelun taitoja, eikö mitään?

[/quote]

sinä kirjoitit että et tarvitse mitään noista taidoista, et edes prosenttilasku taitoa? Vittu mikä dorka

Kemistinä surettaa aiheen vähäinen arvostus, mutta ei yllätä.

Uskonto oli turhempaakin turhaa. Liikunta myös. Hyödyllisimpänä pidän koulussa ehkä matematiikkaa.

Turhia mulle olivat uskonto, musiikki, Ruotsi ja ts..

Uskonto. Varsinkin ylä-asteella kun siellä ei tunneilla tehty oikeasti mitään! Pelattiin puhelimilla ja opettaja istui tietokoneella. :D

Turhimpia ne, missä opettaja ei ollut kiinnostunut työstään / aineestaan / oppilaistaan. Hyödyllisimpiä ne, missä opettaja sytytti oppilaissa oppimisen ilon.

Ihan mitä tahansa ainetta voi oppia aikuisenakin, eikä mikään oppiminen ole turhaa. Sen sijaan oppimaan oppiminen ja maailmasta kiinnostuminen kannattaa oppia mahdollisimman nuorena.

Turhinta minulle oli (tunnustuksellinen) uskonnonopetus, liikunnan opettaja oli epäpätevä torvelo ja ruotsi ei jäänyt päähän sitten mitenkään. Myöskään sukupuolien mukaan jaoteltu käsityö oli lähinnä typerää, perustaidot pitäisi opettaa molemmista! 

Kaikki reaaliaineet on tulleet hyödyksi tavalla tai toisella, äidinkielen opetus on ollut erittäin hyödyllistä, englantia olen tarvinnut usein, musiikista tuli ammatti, kuvaamataidon opetuksesta oli minulle niin paljon iloa peruskouluaikaan ettei mistään muusta aineesta. Jos en olisi saanut kuvaamataitoa itselleni valinnaiseksi aineeksi en varmaan olisi suostunut menemään kouluun ollenkaan. 

[quote author="Vierailija" time="21.07.2014 klo 21:47"]

Turhinpia aineita olivat liikunta, kuvaamataito ja terveystieto. Hyödyllisimpiä olivat taas matematiikka, fysiikka, englanti ja äidinkieli tässä järjestyksessä. Myös monien tarpeettomaksi mainitsemasta uskonnosta on minulle ollut selvää työtä. Olen tutkimustehtävissä yliopistolla ja aika usein olen joutunut isännöimään muslimeja ja juutalaisia tai tekemään muuten yhteistyötä heidän kanssaan. On ollut ihan hyvä tietää perusasiat heidän uskonnostaan, jotta ei ihan mokaa itseään.

Joku kysyi, mihin äidinkieltä tarvitaan. Ainakin minä joudun työssäni kirjoittamaan paljon, ja siinä on selvästi apua lukion äidinkielen opinnoista. Lisäksi hyvä äidinkielen kieliopin hallinta auttaa paljon myös vieraiden kielten opiskelussa.

[/quote]

Hyvä kieliopin hallinta ja kirjoitat 'turhinpia'?

Turhimmat:

Uskonto. Ainoa hyöty oli maailman uskontojen opetteluista, koska se auttoi hahmottamaan kultturien välisiä eroja. Muuten kaikki Raamatun sitaattien opettelut ja Jeesuksen seikkailuista lukeminen oli täysin ajanhukkaa.

Terveystieto. Ympäripyöreää paskaa (joku tämän jo totesikin), josta käteen ei jäänyt oikein mitään uutta. Pinnallista höpötystä miten ehkäiset kakkostyypin diabetestä, muistakaa lapset ehkäisy ja muuta höpöttelyä. Terveystieto on ihan hyvä idea, mutta tosiaan muihin reaaliaineisiin verrattuna niin pintapuolista ainakin lukioikäisille.

Kotitalous. Hahhah, tämä varmaan turhin. Ihan oikeasti, kuka enää nykypäivänä opettelee jotain miehen paidan oikeaoppista silittämistä? Jos tarvitsee tietoa, sen löytää heti googlesta. Kotitalous olisi paljon hyödyllisempää jos siellä oikeasti opetettaisiin enemmän mm.pyykinpesusta, kodin ylläpidosta, ehkä jotain talousasioita ja muuta vastaavista. Kokkailu oli tappavan tylsää kun piti orjallisesti noudattaa ohjeita eikä saanut koskaan soveltaa itse. Sopisi ehkä ala-asteikäisille, mutta yläasteella todella tympäännyttävää.

Käsityöt. Opin virkkaamaan ja neulomaan, mutta tämän opetteluun ei tarvitsisi käyttää monta tuntia viikossa useiden vuosien ajan.

Kuvis: Piirtelyä ja maalaamista. Kivaa ajanvietettä toki, mutta kouluaine..? Antaa ehkä luovuudelle jotain ala-asteikäisillä, mutta lukiossa tai yläasteella jo todella tylsää.

Musiikki: Sama vika kuin kuviksessa. Nokkahuilun soittelut sopii ala-asteelle, yläasteelle ei. Kaikenmaailmojen sinfonioiden tunnistaminen korvakuulolta ja muut vastaavat tympivät todella. En ole tehnyt näillä yhtään mitään. Lisämiinuksena opeteltaan materiaalin huono saatavuus: koulut voisi ostaa oppilaille nämä musiikit, niin olisi voinut joskus kotona jopa harjoitella nimen yhdistämistä kappaleeseen. Todella hankalaa "lukea" musiikin kokeeseen kun ei ole kotona käytössä kappaleita.

Hyödyllisimmät:

Englanti. Tarvitseeko tätä edes perustella? Ilman kielitaitoa ei meinaa pärjätä työmarkkinoilla.

Äidinkieli, tämäkään tuskin tarvitsee perusteluita.

Psykologia: Auttanut "tosielämässä", vaikka lukion psykologia olikin aika pintapuolista.

Biologia: Ymmärrys ihmiskehon toiminnasta sekä ympäröivän luonnon kiertokulusta jne.

Turhin? Uskonto tai ruotsi. Historia myös melko turha paitsi yleissivistyksen kannalta. Silti joutuu jostain kirjasta katsomaan jos jotain tietoa historiasta tarvitsee.

Hyödyllisimpiä varmaan Suomi ja englanti ja matikka + fysiikka. 

Englanti ehdottomasti hyödyllisin. Paljon olen työskennellyt ulkomailla, myös Britanniassa ja USA:ssa.

Hyödyttömin taas tekstiilikäsityö. 

Hyödyllisin oli äidinkieli. Hyvä kielellinen ilmaisutaito ja luetun ymmärtäminen ovat olleet pohjana kaikelle myöhemmälle oppimiselleni ja osaamiselleni. Matematiikka on myös ollut tärkeää. Itselleni hyödyttömin oli varmastikin kuvaamataito, koska visuaalisesti lahjattomalle lapselle se oli yhtä ahdistusta ja hammastenkiristelyä. En usko oppineeni niillä tunneilla mitään, mitä olisin voinut myöhemmin hyödyntää.

turhin ruotsi (kerran oon jollekkin ruotsalaiselle pitänyt selittää bensamittarin toimintaa, mut enkulla pärjättiin)

tarpeellisin matematiikka (sitä tarttee päivittäin)

Turhimmat musiikki, liikunta, ja uskonto. Hyödyllisin varmasti matematiikka, vaikka se ei koskaan kuulunutkaan lempiaineisiini. Myös maantieto (etenkin lukion) on osoittautunut hyödylliseksi, ja siitä oikeasti myös pidin.

Englanti ja äidinkieli hyödyllisimmät, turkin uskonto. Matematiikasta ja tiedaineistakin ollut hyötyä, samoin kuvataiteesta ja historiasta.

Turhin liikunta. Seuraavina kuvis, fysiikka, kemia ja ruotsi.

Hyödyllisin äidinkieli, maantieto, historia, yhteiskuntaoppi ja ala-asteen matikka. Yläasteen ja lukion matikassa ei opeteta mitään hyödyllistä.

Hyödyllisin aina yhteiskuntaoppi ja äidinkieli. En ajattele nyt ammattini kannalta, silloin kyseeseen tulisi tasan yksi oppiaine vaan sen kannalta, mistä on ollut eniten hyötyä ihan arkielämässäni. Pakko vielä lisätä englanti, koska kaikilla matkoilla sitä tulee käytettyä ja tarvitsin sitä myös kesätöissäni opiskeluaikoina.

Yhteiskuntaoppi opetti perusasiat yhteiskunnastamme, ilman sitä olisi ollut vaikeaa rämpiä nuorena aikuisena läpi esim. tukiviidakon. Äidinkieltä tarvitsin jo pelkästään pääsykokeissa ja opiskeluissa sekä edelleen ammatissani. Matkoilla olen tarvinnut historiaa ja englantia. Yllättävän paljon hyötyä on ollut myös konekirjoituksesta, vaikka aikanaan pidin sitä täysin turhana.

Hyödyttömimpiä minulle ovat olleet mm. fysiikka ja sen ajan terveystieto/perhekasvatus. Haluaisin mielelläni sanoa myös hyödyttömäksi liikunnan, koska koululiikunnasta on jäänyt ikuinen inho liikuntaa kohtaan. Lukiossa käytiin kuitenkin kokeilemassa eri urheilulajeja mm. golfia, squashia, jousiammuntaa jne. ja ne tunnit olivat mielekkäitä, joskaan eivät kovin liikunnallisia.