Mikä oli aikoinaan mielestäsi turhin kouluaine? Entä hyödyllisin?

Turhin oli musiikki ja paras terveystieto.

Itselly hyödyllisin on ollut Englanti koska alun tällä hetkellä englanninkielisessä maassa. Ruotsille en ole löytänyt mitään käyttöä. Joillekin varmaan ihan hyödyllinen, mutta suurimmalle osalle taitaa olla täysin turha.

Kaikille niille on ollut käyttöä jälkeenpäinkin.

Fysiikka ja kemia ovat olleet turhimmat mulle. Hyödyllisiä lie muut olleet??

Uskonto hyödyttömin. En muista yhtään mitään. Enemmän jäi päähän rippileiristäkin.

Konekirjoitus osoittautui hyödyllisemmäksi kuin kuvittelinkaan, jos jätetään kielet ja matemaattiset ilmiselvät sikseen.

Turhin oli kuvaamataito ja liikunta. Toisessa vain piirreltiin ja maalailtiin, yläasteella nämä kolme tuntia viikoittain olisi voinut käyttää paremmin opiskelemalla ihan mitä vain. Liikunta, koska emme koskaan edes kunnolla liikkuneet, ihme ryhmänmuodostusta ja "otan tuon, tuon ja tuon"-ryhmääni kauhuskenaarioita, nöyryyystä. Parhaimmat aineet olivat terveystieto ja historia. 

Aina ihan ala-asteelta lähtien et. Kaiken sen oppii elämässä. Samaa ajattelin filosofiasta lukiossa. Typerää tollasten itsestäänselvyyksien laukominen. Hyödyllisin oli mielestäni kai äidinkieli (mutta myös harmillisen tylsää).

Turhimmat kemia, uskonto ja kuvis.

Hyödyllisimmät englanti ja äidinkieli.

Uskonto oli turhin ja hyödyllisin ehkä englanti. 

Kyllä liikunta oli turhin. Osaan hyvin käydä lenkillä ilman koulun liikkatuntejakin.

Uskonto turhin. Äidinkieli hyödyllisin.

Hyödyttömin uskonto, hyödyllisin englanti

Ruotsi, täysin turhaa. Olen lukenut sitä kahdeksan vuotta ja en osaa sanoa kuin päivää. Keskiarvoni oli 9,3 peruskoulusta päästessäni, ruotsi 6. Muistan, että kenelläkään koko luokasta ei ollut motivaatiota opiskella sitä. Jotta olisimme päässeet edes kokeista läpi, opettaja joutui käyttämään ala-asteen arvosteluasteikkoa jossa saimme pisteen siitä, että osasimme kirjoittaa nimemme oikein. Tämä Helsingissä 2000-luvun alussa. 

Kuvis turhin, kielet hyödyllisimpiä.

Historia, englanti, maantieto...

Tähän saakka hyödyttömämpiä ovat kai olleet kemia ja ruotsi.

Onnea vaan historian dissaajille. Varmaan jännää elää kun ei ymmärrä yhtään, miksi maailmasta on tullut sellainen kun se nykyään on.

turhimmat ehdottomasti uskonto, ruotsi ja kotitalous tuossa järjestyksessä. kotsa oli kyllä ihan kivaa mutta hei kamoon, ei joku oikeaoppinen suurustaminen kuulu kouluopetukseen vaan ihan kodin oppien piiriin!

hyödyllisin on ehdottomasti ollut historia. maailmaa olisi jokseenkin mahdotonta hahmottaa ilman perusteellista historian opetusta.

[quote author="Vierailija" time="21.07.2014 klo 00:36"]

Ruotsi, täysin turhaa. Olen lukenut sitä kahdeksan vuotta ja en osaa sanoa kuin päivää. Keskiarvoni oli 9,3 peruskoulusta päästessäni, ruotsi 6. Muistan, että kenelläkään koko luokasta ei ollut motivaatiota opiskella sitä. Jotta olisimme päässeet edes kokeista läpi, opettaja joutui käyttämään ala-asteen arvosteluasteikkoa jossa saimme pisteen siitä, että osasimme kirjoittaa nimemme oikein. Tämä Helsingissä 2000-luvun alussa. 

[/quote]

Varmaan jo opettajassa vikaa jos 9,3 keskiarvolla et osaa sanoa ruotsiksi kuin päivää :(

Meillä oli vähän sama tilanne ala-asteen saksanopettajan kanssa, kukaan ei oppinut mitään ja yläasteelle siirryttäessä uusi (hyvä) opettaja aloitti jokaisen luokan kanssa alkeista, ennen kuin pääsi opettamaan kunnolla. Kuutoseni vaihtui ysiin ja kirjoitin pitkän saksan ällän 90-luvun alussa. Helsingissä tämäkin.

Perhekasvatus ja terveystieto olivat turhimpia, eniten ollu hyötyä äikän, matikan ja enkun opeista

[quote author="Vierailija" time="21.07.2014 klo 00:40"][quote author="Vierailija" time="21.07.2014 klo 00:36"]

Ruotsi, täysin turhaa. Olen lukenut sitä kahdeksan vuotta ja en osaa sanoa kuin päivää. Keskiarvoni oli 9,3 peruskoulusta päästessäni, ruotsi 6. Muistan, että kenelläkään koko luokasta ei ollut motivaatiota opiskella sitä. Jotta olisimme päässeet edes kokeista läpi, opettaja joutui käyttämään ala-asteen arvosteluasteikkoa jossa saimme pisteen siitä, että osasimme kirjoittaa nimemme oikein. Tämä Helsingissä 2000-luvun alussa. 

[/quote]

Varmaan jo opettajassa vikaa jos 9,3 keskiarvolla et osaa sanoa ruotsiksi kuin päivää :(

Meillä oli vähän sama tilanne ala-asteen saksanopettajan kanssa, kukaan ei oppinut mitään ja yläasteelle siirryttäessä uusi (hyvä) opettaja aloitti jokaisen luokan kanssa alkeista, ennen kuin pääsi opettamaan kunnolla. Kuutoseni vaihtui ysiin ja kirjoitin pitkän saksan ällän 90-luvun alussa. Helsingissä tämäkin.

[/quote]

Mä ymmärsin tän niin, että ruotsin keskiarvo oli 6 ja kaikkien aineiden kokonaiskeskiarvo se 9,3

[quote author="Vierailija" time="21.07.2014 klo 00:42"]

[quote author="Vierailija" time="21.07.2014 klo 00:40"][quote author="Vierailija" time="21.07.2014 klo 00:36"]

Ruotsi, täysin turhaa. Olen lukenut sitä kahdeksan vuotta ja en osaa sanoa kuin päivää. Keskiarvoni oli 9,3 peruskoulusta päästessäni, ruotsi 6. Muistan, että kenelläkään koko luokasta ei ollut motivaatiota opiskella sitä. Jotta olisimme päässeet edes kokeista läpi, opettaja joutui käyttämään ala-asteen arvosteluasteikkoa jossa saimme pisteen siitä, että osasimme kirjoittaa nimemme oikein. Tämä Helsingissä 2000-luvun alussa. 

[/quote]

Varmaan jo opettajassa vikaa jos 9,3 keskiarvolla et osaa sanoa ruotsiksi kuin päivää :(

Meillä oli vähän sama tilanne ala-asteen saksanopettajan kanssa, kukaan ei oppinut mitään ja yläasteelle siirryttäessä uusi (hyvä) opettaja aloitti jokaisen luokan kanssa alkeista, ennen kuin pääsi opettamaan kunnolla. Kuutoseni vaihtui ysiin ja kirjoitin pitkän saksan ällän 90-luvun alussa. Helsingissä tämäkin.

[/quote]

Mä ymmärsin tän niin, että ruotsin keskiarvo oli 6 ja kaikkien aineiden kokonaiskeskiarvo se 9,3

[/quote]

No niin niin. Luuletko, ettei 9,3 keskiarvolla pysty oppimaan ruotsia? Kirjoittaja puhui motivaatiostakin, onhan sillä osansa, mutta opettajankin osaaminen tai asenne vaikuttaa. Helsingissä on myös jonkun verran ruotsinkielisiä, eli ei pitäisi ihan turha aine olla.