Nuoruuden seurustelusuhteet eivät ole minkään arvoisia.
Ne tulevat ja menevät, mutta eivät kestä. Onneksi suurin osa nuorista on ihan fiksuja ja valitsevat sitten noin kolmekymppisenä itselleen sen oikean elämänkumppanin ja puolison, jonka kanssa sitä yhteistä tulevaisuutta sitten rakennetaan. Ei tuollaisia nuoruuden juttuja lasketa.
Kommentit (13)
Jaa? Pitäisköhän mun sitten erota tuosta ukostani jonka kanssa olen ollut 18-vuotiaasta asti, nyt jo 25v tyytyväisenä yhdessä?
Ai ei lasketa? Harmi, että olen heittänyt aivan hukkaan nämä seitsemän seurusteluvuotta, jotka alkoivat kun olin 14.. Pitää varmaan viheltää peli poikki etten tuhlaa enempää aikaani tähän mieheen ja etsin jonkun pysyvämmän.
Joo, kyllä vissi on näin. 17-vuotiaasta olen mieheni kanssa seurustellut..
Ap vaan härnää, älä alkako vouhkaamaan.
Nuoruuden suhteista oppii, minulla oli niitä monta ja parin vuoden avoliitto ennen kun täytin 20. 20 vuotiaana reilu puolen vuoden sinkkuilun jälkeen löysin mieheni ja kyllä koin entiset suhteet hyvinä opettajina. Nyt olen 35 ja edelleen onnellisesti yhdessä upean mieheni kanssa.
En ole ketään rakastanut kuin 19 v rakkauttani. Neljän vuoden suhde. Nuorena on intohimoa ja rohkeutta. Ei menneisyyden taakkaa.
Jaa. Menin naimisiin 22-vuotiaana, saman miehen kanssa yhä edelleen yli kymmenen vuoden jälkeen. Veljeni alkoi seurustella tyttöystävänsä kanssa 15-vuotiaana, nyt ovat kolmekymppisiä ja kaksi yhteistä lastakin on tullut. Ja se mies, jonka kanssa seurustelin pari vuotta ennen aviomieheni tapaanista, oli myös hieno ihminen eikä seurustelu mennyt ollenkaan hukkaan, vaikka ero tulikin.
Ihanaa, kun jo nuorena osaa valita järjellä ja tunteella juuri sen oikean; ei menneisyyden rasitteita, ei tarvitse huolia kenenkään jämiä. Kun ollaan oltu yhdessä ne nuoruuden intensiiviset kasvun vuodet, niin ollaan koettu yhdessä paljon ja opittu uskomattoman paljon toisistamme. Samalla hiottu toisiamme ja hitsauduttu enemmän yhteen.
Mua saa sääliä, mutta hukkaan menee :D
t. 31-vee saman miehen kanssa viimeiset 16 vuotta (järjettömän rakastunut yhä ja edelleen)
Mä olin 16v kun tapasin mieheni. Nyt olen 47v ja edelleen saman miehen kanssa. Pitäiskö erota jos tämä ei ole edes oikea suhde? Mutta miten voi edes erota kun ei ole sitä suhdetta....
Elämä alkaa siis kolmekymppisenä.
Totta, koska minä olen nyt 41-vuotiaana edelleen samassa parisuhteessa kuin 16-vuotiaana, niin käytännössä en ikinä ole ollut vakavassa parisuhteessa. Oletpa ap fiksu!