Lue keskustelun säännöt.
Olen 25 -vuotias, enkä koskaan seurustellut/käynyt treffeillä :(
20.07.2014 |
Ikä alkaa painaan, en ymmärrä mikä minussa on vikana, kun miehet eivät kiinnostu. Olen avoin, iloinen, normaalin näköinen/painoinen, hymyilen, mutta en tyrkky. Pukeudun siististi, nuoren naisen tavoin... Mikä minussa mättää, kun miehet eivät kiinnostu? Elämäni on kulkenut normaalia rataa kaikessa muussa, paitsi seurustelussa. Opiskelen, asun yksiössä, nyt töissä, kavereita, käyn ulkona.. Ei ymmärrä ei.
Kommentit (60)
Itse olen seurustellut 15 kanssa ja kaikki olleet vähintään 6kk. Minun ongelmani on että kyllästyn ja se ärsyttää minua! En varmaan ikinä tule löytämään "sitä oikeaa". Ihana löytää kohtalonkaveri. :)
M24
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="20.07.2014 klo 17:51"]Epätoivon aistii. Sitten kun löydät jonkun, onkin toinen ja kolmas jo jonossa pyytämässä sinua treffeille. Vaikeinta on löytää se yksi tyyppi. Kannattaa uskaltaa itse tehdä aloitteita! Pyysin nykyistä avopuolisoani baarissa treffeille. Tsemppiä ap! Oon varma, että löydät jonkun ihanan.
[/quote]
Kiitos rohkaisevista sanoistasi. :) Täytyy olla enemmän uskallusta.
[quote author="Vierailija" time="20.07.2014 klo 14:59"]
Olisi kyllä pirun mielenkiintoista tavata näitä ihmisiä, jotka valittavat etteivät ole ikinä käyneet treffeillä, ei ole miestä/naista yms.
Nähdä omin silmin, millaisista tapauksista on kyse. Pariskuntia näkee niin monenlaisia, että pistää aina hiukan ihmettelemään nämä yksin jääneiden 'kohtalot'. Semminkin kun mitään suurempaa ongelmaa ei koskaan tunnu tekstin perusteella ainakaan löytyvän.
[/quote]
Olin itse juuri täyttänyt 24, kun tapasin ensimmäisen poikaystäväni. Olen aina ollut hoikka, älykäs, sosiaalinen ja muutenkin pidetty ihminen, ja jopa kauniiksi kutsuttu. Vuosien mittaan ahdistuin omasta seurustelemattomuudestani enemmän ja enemmän - onhan minussa pakko olla jotain vikaa, kun kukaan ei minusta kiinnostu.
Nykyisin luulen, että kyseessä oli monien eri tekijöiden yhteispeli: minua oli kiusattu koulussa, ja luulin itse olevani hyvin ruma yli kaksikymppiseksi. Tuollainen vaikuttaa itsetuntoon, mikä on kuitenkin yksi tärkeimmistä tekijöistä parinmuodostuksesta. Toisekseen minusta suomalaiset miehet ovat usein todella ujoja, eivätkä uskalla tehdä aloitetta kuin kaatokännissä. Minua eivät tosin suomalaiset miehet ole koskaan lähestyneet edes baareissa, saatika esim. luennoilla. En myöskään itse ollut kohdannut kuin muutaman yksittäisen miehen, josta olisin ollut edes hiukan kiinnostunut. Miksi alkaa seurustella jonkun kanssa, joka ei systä ollenkaan?
Poikaystäväni tapasin Britanniassa ollessani, ja yhdessä olemme edelleen.
Älä lannistu. Suomalainen mies haluaa kännipanon tai silikonibimbon. Me tavalliset kivat tytöt ei kelvata. Kannattaa suunnata katse ulkomaille; siellä meitä arvostetaan. Jo tätä palstaa lukiessa voi todeta suomalaisen miehen olevan täysi sika.
[quote author="Vierailija" time="20.07.2014 klo 18:29"]Älä lannistu. Suomalainen mies haluaa kännipanon tai silikonibimbon. Me tavalliset kivat tytöt ei kelvata. Kannattaa suunnata katse ulkomaille; siellä meitä arvostetaan. Jo tätä palstaa lukiessa voi todeta suomalaisen miehen olevan täysi sika.
[/quote]
:D Nyt voisi olla saksankielen taidostanikin hyötyä, oikeasti. :)
Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Meillä ei todellakaan ole sellaista treffeillepyytämkskulttuuria. Jos itse haluat treffeille niin pyydä joku tai ala nettideittailla. Oletko ollut ihastunut vai eikö kukaan sytytä? Käytkö ulkona kavereiden kanssa vai oletko kotihiiri? Tunnetko seksuaalista intohimoa ketään kohtaan? Kotiin ei kannata jäädä odottamaan, sinne ei kukaan tule sinua hakemaan,
[quote author="Vierailija" time="20.07.2014 klo 17:46"]
[quote author="Vierailija" time="20.07.2014 klo 17:42"][quote author="Vierailija" time="20.07.2014 klo 14:59"]
Sillon sen löytää löytää, kun lakkaa etsimästä. :) Löydät vielä sen oikean, älä huoli.
[/quote]
Tämä on huonoin neuvo koskaan. Varsinaisesti seurustelin ensimmäisen kerran 27-vuotiaana, koska satuin tapaamaan seurusteluaddiktoituneen miehen. Seksin olin aloittanut 18-vuotiaana, mikä sekin on vanhana. Toisaalta tiedostin tuolloin myös itse, että elämä tapahtuu juuri nyt. Ei siis kannata jäädä odottamaan jotain suurta rakkautta. Toisaalta keskinkertaisuuksiinkaan ei tarvitse tyytyä eli osaan elää elämääni hyvin myös itsekseni. Matkan varrella kuitenkin aina sattuu ja tapahtuu.
[/quote]
Jos aloittaa seksielämäsnä 18 -vuotiaana, se on muka MYÖHÄÄN? Täh?!?! Minä olin 24 -vuotias, en uskovainen, mutta en kyläpyöräkään
[/quote]
Ensimmäiseen kysymykseesi vastaus on: kyllä.
24-vuotiaana seksielämän aloittanut ei ainakaan äkkiseltään kuulosta minusta mitenkään kovin seksuaaliselta ihmiseltä. En tiedä mitä "kyläpyörä" tarkoittaa, mutta äkkiseltään vaikuttaa, että elit pikkukylässä, jossa vaihtoehdot ovat olleet juuri sitä mitä ne ovat olleet.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Eipä tilanteessasi ole mitään kummallista. Itse olen mies 2x25 vuotta enkä ole koskaan seurustellut/käynyt treffeillä. Enkä ole peräkamaripoika, vaan virkamies ja ihan ok näköinen ja muotoinenkin.
[quote author="Vierailija" time="20.07.2014 klo 18:40"][quote author="Vierailija" time="20.07.2014 klo 17:46"]
[quote author="Vierailija" time="20.07.2014 klo 17:42"][quote author="Vierailija" time="20.07.2014 klo 14:59"]
Sillon sen löytää löytää, kun lakkaa etsimästä. :) Löydät vielä sen oikean, älä huoli.
[/quote]
Tämä on huonoin neuvo koskaan. Varsinaisesti seurustelin ensimmäisen kerran 27-vuotiaana, koska satuin tapaamaan seurusteluaddiktoituneen miehen. Seksin olin aloittanut 18-vuotiaana, mikä sekin on vanhana. Toisaalta tiedostin tuolloin myös itse, että elämä tapahtuu juuri nyt. Ei siis kannata jäädä odottamaan jotain suurta rakkautta. Toisaalta keskinkertaisuuksiinkaan ei tarvitse tyytyä eli osaan elää elämääni hyvin myös itsekseni. Matkan varrella kuitenkin aina sattuu ja tapahtuu.
[/quote]
Jos aloittaa seksielämäsnä 18 -vuotiaana, se on muka MYÖHÄÄN? Täh?!?! Minä olin 24 -vuotias, en uskovainen, mutta en kyläpyöräkään
[/quote]
Ensimmäiseen kysymykseesi vastaus on: kyllä.
24-vuotiaana seksielämän aloittanut ei ainakaan äkkiseltään kuulosta minusta mitenkään kovin seksuaaliselta ihmiseltä. En tiedä mitä "kyläpyörä" tarkoittaa, mutta äkkiseltään vaikuttaa, että elit pikkukylässä, jossa vaihtoehdot ovat olleet juuri sitä mitä ne ovat olleet.
[/quote]
En pysty harrastamaan seksiä sellaisen ihmisen kanssa, jota kohtaan en tunne mitään. Minulle tunteet; turvallisuus, rakkaus, intohimo merkitsee seksissä yhtä paljon kuin itse fyysinen akti. Ja, olen hyvin seksuaalinen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="20.07.2014 klo 18:47"]
[quote author="Vierailija" time="20.07.2014 klo 18:40"][quote author="Vierailija" time="20.07.2014 klo 17:46"]
[quote author="Vierailija" time="20.07.2014 klo 17:42"][quote author="Vierailija" time="20.07.2014 klo 14:59"]
Sillon sen löytää löytää, kun lakkaa etsimästä. :) Löydät vielä sen oikean, älä huoli.
[/quote]
Tämä on huonoin neuvo koskaan. Varsinaisesti seurustelin ensimmäisen kerran 27-vuotiaana, koska satuin tapaamaan seurusteluaddiktoituneen miehen. Seksin olin aloittanut 18-vuotiaana, mikä sekin on vanhana. Toisaalta tiedostin tuolloin myös itse, että elämä tapahtuu juuri nyt. Ei siis kannata jäädä odottamaan jotain suurta rakkautta. Toisaalta keskinkertaisuuksiinkaan ei tarvitse tyytyä eli osaan elää elämääni hyvin myös itsekseni. Matkan varrella kuitenkin aina sattuu ja tapahtuu.
[/quote]
Jos aloittaa seksielämäsnä 18 -vuotiaana, se on muka MYÖHÄÄN? Täh?!?! Minä olin 24 -vuotias, en uskovainen, mutta en kyläpyöräkään
[/quote]
Ensimmäiseen kysymykseesi vastaus on: kyllä.
24-vuotiaana seksielämän aloittanut ei ainakaan äkkiseltään kuulosta minusta mitenkään kovin seksuaaliselta ihmiseltä. En tiedä mitä "kyläpyörä" tarkoittaa, mutta äkkiseltään vaikuttaa, että elit pikkukylässä, jossa vaihtoehdot ovat olleet juuri sitä mitä ne ovat olleet.
[/quote]
En pysty harrastamaan seksiä sellaisen ihmisen kanssa, jota kohtaan en tunne mitään. Minulle tunteet; turvallisuus, rakkaus, intohimo merkitsee seksissä yhtä paljon kuin itse fyysinen akti. Ja, olen hyvin seksuaalinen.
[/quote]
Ok.
Täällä myös 25-vuotias nainen joka ei koskaan ole seurustellut tai varsinaisesti edes tapaillut ketään. En tunnu vain kiinnostuvan kenestäkään. Suurimmaksi syyksi veikkaan kyllä omaa huonoa itsetuntoani. Luulen, että niin kauan kun ei hyväksy ja arvosta itseään, on hankalaa heittäytyä suhteeseen ja ottaa rakkautta tai läheisyyttä vastaan. En ehkä oikein usko olevani riittävän hyvä kenellekään sellaisen kuin olen. Ehkä myös pelkään jotain. Joka tapauksessa, haluaisin seurustelusuhteen ja lopulta oman perheen, alan kaivata sitä yhä enemmän mitä vanhemmaksi tulen. Ei nämä asiat vaan kaikille ole niin yksinkertaisia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="20.07.2014 klo 18:44"]
Eipä tilanteessasi ole mitään kummallista. Itse olen mies 2x25 vuotta enkä ole koskaan seurustellut/käynyt treffeillä. Enkä ole peräkamaripoika, vaan virkamies ja ihan ok näköinen ja muotoinenkin.
[/quote]
2x25-vuotias tarkoittanee viisikymppistä. Nyt viimeistään kannattaa herätä ja huomata, ettei se prinsessa tule kotoa hakemaan. Tässäkin asiassa saa olla oma-aloitteinen.
Sama ongelma minulla mutta olen vaan mies :( Tuntuu että kukaan nainen ei ole koskaan ollut kiinnostunut minusta ja olen ujo. Haluaisin vain jossain vaiheessa parisuhteen ja perheenkin..
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="20.07.2014 klo 19:11"]
Sama ongelma minulla mutta olen vaan mies :( Tuntuu että kukaan nainen ei ole koskaan ollut kiinnostunut minusta ja olen ujo. Haluaisin vain jossain vaiheessa parisuhteen ja perheenkin..
[/quote]
Mitä ajattelit asian hyväksi tehdä?
Ap ja muutkin kokemattomuutta pohdiskelevat. Miten neuvoisitte ihmistä, joka tuskailee työttömyyden kanssa? Ehdottaisitteko häntä hakemaan töitä vaiko odottamaan kotona, että joku patistaisi töihin?
Oletko itse kiinnostunut monenlaisista miehistä, vai oletko nirso? Itsekin olin neitsyt melkein 26v asti, vaikka olen hyvännäköinen ja normaali nainen. En vaan kiinnostunut kenestäkään millään tavalla. Sitten tapasin nykyisen ja olen nyt melkein 27.
[quote author="Vierailija" time="20.07.2014 klo 14:56"]Olet liian tasokas monelle junttiääliölle ehkä?
[/quote]
Mutta ei ne juntitkaan ole minusta kiinnostuneita.. ;D
Laita kuva, niin sanon, että kiinnostuisinko itse sinusta. Olen siis mies.
Olisi kyllä pirun mielenkiintoista tavata näitä ihmisiä, jotka valittavat etteivät ole ikinä käyneet treffeillä, ei ole miestä/naista yms.
Nähdä omin silmin, millaisista tapauksista on kyse. Pariskuntia näkee niin monenlaisia, että pistää aina hiukan ihmettelemään nämä yksin jääneiden 'kohtalot'. Semminkin kun mitään suurempaa ongelmaa ei koskaan tunnu tekstin perusteella ainakaan löytyvän.
Epätoivon aistii. Sitten kun löydät jonkun, onkin toinen ja kolmas jo jonossa pyytämässä sinua treffeille. Vaikeinta on löytää se yksi tyyppi. Kannattaa uskaltaa itse tehdä aloitteita! Pyysin nykyistä avopuolisoani baarissa treffeille. Tsemppiä ap! Oon varma, että löydät jonkun ihanan.