Miksi lapseni eivät arvosta leluja?
Kaipaisin järkevää pohdintaa aiheesta. Olen valmis kuuntelemaan mitä tahansa ehdotusta, koska olen itse henkisesti vähän linkolalainen ja siis minimalisti ja ahdistaa tämä, että lapset eivät arvosta omia lelujaan yhtään. JOtain olen tehnyt väärin, kun 5- (ja 2-vuotiaani, joka tosin on vielä turhan pieni oikein arvostamaankaan mitään) eivät arvosta leluja pätkääkään. Nakkelevat niitä surutta, eivät kaipaa minkään lelun perään, jos sanon että lahjoitetaanko tämä tai tämä lelu kierrätykseen, kaikki käy. Onkohan leluja liikaa? Mikä määrä leluja on sopivaa? Ovatko lelut vääränlaisia, onko niitä liian vähän? Kaikki lapsen isovanhemmat ovat sitä mieltä, että leluja pitää olla, ja aina heiltä tulee lisää muovikrääsää. Itse ostan leluja mieluiten kierrätettyinä ja yritän suosia kestäviä puuleluja, tuloksetonta, ei se mitään auta. Pitäisikö kaikki lelut ottaa tenavilta pois ja siirtyä käpylehmiin?
Kommentit (23)
No ota ne ensin vaikka kaikki pois. Sitten palauttelet sitä mukaa kun lapsi pyytää jotain tiettyä. Ja kun lelulaatikot uhkaa tulla täyteen alat käydä vaihtokauppaa: jotain on annettava pois saadakseen toisen tilalle. Puolen vuoden kuluttua nakkaat ylimääräiset roskiin/kierrätykseen ellei siinä läjässä ole jotain mistä pikkusisarukselle on myöhemmin iloa.
Ok, hyviä vinkkejä kakkonen. Tiedättekö kuitenkin mikä on ahdistava lisä tässä, päiväkodin lelupäivät! Aina pitää olla uusi lelu vietäväksi mukaan ja tunnustan, että olen joutunut ostamaan sen takia aina lisää leluja, kun palapelejä, legoja tai liian isoja leluja ei voi päikkyyn viedä :( Yhtään mistään rikkinäisiä en myöskään kehtaa viedä vaikka niistä jotkut ovat mieluisia.
ap
Tuli myös mieleen, että vaistoavatko lapset sinun mielipiteesi eli sen, että et pidä muovikrääsästä?
Jos lapsella on mielikuvitusta hän tekee tosiaan lelun vaikka kivistä ja tikuista.
Itse lopettaisin lelujen oston. Joululahjaa miettiessä käy lävitse niitä kuvastoja ja pyydä ruksaamaan toivomansa. Sukulaiset ostavat mitä haluavat, lahjoita leluröykkiöt vaikka lastenkotiin myöhemmin :D
Tämä on vähän vaikea kysymys, tiedän, mutta millainen määrä leluja olisi sopiva teidän mielestänne? Mulla on vertailukohtana kavereiden perheet, joissa on varmaan arviolta sama määrä leluja kuin meillä. Kyllä ne täyttää yhden huoneen jos ne laitetaan samaan huoneeseen. Meillä on lelukoreja ja kaapistoja sekä tietty lelukeittiö, keinuhevonen ja nukenvaunut, sänky ym. Ja kyllä niistä aika kasa tulee. Onkohan se liikaa..
ap
Siis tarkoitiin kaapistoilla sitä, että lasten lelukaapistoja löytyy (täynnä leluja luokiteltuina tyypeittäin).
ap
Jospa ne tykkäävät enemmän aikuisten oikeista käyttötavaroista? Hanki jotain sellaista millä voi tehdä oikeita juttuja eikä vain leikkiä. Polipyörä, potkulauta, pallo, pulkka, pehmoeläimen sijaan oikea lemmikki...
Mitähän minä ajattelin tuon polipyörän kohdalla... :D 8
[quote author="Vierailija" time="20.07.2014 klo 11:36"]
Ok, hyviä vinkkejä kakkonen. Tiedättekö kuitenkin mikä on ahdistava lisä tässä, päiväkodin lelupäivät! Aina pitää olla uusi lelu vietäväksi mukaan ja tunnustan, että olen joutunut ostamaan sen takia aina lisää leluja, kun palapelejä, legoja tai liian isoja leluja ei voi päikkyyn viedä :( Yhtään mistään rikkinäisiä en myöskään kehtaa viedä vaikka niistä jotkut ovat mieluisia.
ap
[/quote]
Kärsiikö lapsi vai sinä siitä, että ei ole uutta lelua lelupäivänä?
Oma lapseni ei halunnut viedä lelupäivänä mitään lelua koska hukkuvat siellä kuitenkin. Itse olisin ollut tarjoamassa "megahienoja" leluja. Sitten tajusin, lapsenihan on hieno tyyppi. Hän ei ole niin ulkoaohjautuva, että pitäisi kilpavarustella leluilla. Miksi minun täytyis tuhota tämä hieno ominaisuus.
Tätä palstaa kun seuraa tulee sellainen vaikutelma, että kaikki lapset kärsivät jos eivät tee niinkuin kaikki muutkin lapset samassa iässä. Itsekkin olen pyrkinyt antamaan lapselle samat kuin muille ikätovereille.
Lapsi itse ei koe tarvetta kehuskella leluilla, pyöräilytaidolla ja hienolla pyörällään. Vaikka joku olisi siinä vieressä prassaillut lapseni ei ole lähtenyt mukaan siihen. kaupassa hän ei ole koskaan kinunnut mitään lelua itselleen. Minä aina olen ehdottanut, että haluisitko tämän ja tämän( ja ihmiset katsovat paheksuen).
Havahduin omaan tyhmyyteeni, tuohan on heino piirre lapsessa. Eli ole vain kiitollinen, että lapsesi ei ole mankumassa aina uusia leluja. Toivon, että tuo piirre säilyy lapsessani ja teininä hän ei ole yllytettävissä mihinkään mitä ei halua ryhmäpaineen takia.
Olipa harvinaisen typerä neuvo hankkia lapselle oikea eläin leluksi.
Kysyt väärää asiaa. Sinuna kysyisin, miksi pakottaa lapsille leluja, kun he eivät kerran leluista välitä. Kaikki lelut pois, tiukka kielto sukulaisille tuoda mitään. Ei lapset tarvitse huoneellista leluja, se on vain tavarasta hullaantuneiden aikuisten harhaluulo. Katso lastesi käytöstä ja tee johtopäätökset.
Mikä tarkoitus lelupäivällä on? Siis vaihdetaanko siellä leluja vai leikkivätkö lapset toisten leluilla? Vai leikkiikö lapsi vain omalla lelulla vai esitelläänkö siellä lapsen lelua?
Miksi päiväkotiin pitää olla aina uusi lelu? Omani ovat vieneet samaa lelua kerrasta toiseen vallan tyytyväisinä.
Jos leluja ei arvosteta, niitä on liikaa. Meillä on liikaa. On dubloja, autoja, isoja autoja, leikkikeittiö välineistöineen, jumalattomasti pehmoja, LittlePeople juttuja, erilaisia rakenteluleluja, pikkueläimiä, puupalikoita, junarataa, ja ihan vain leluja (mäkkiroinasta prätkähiiriin)... (2v ja 4v) Isommat jo tavaroitaan arvostavatkin, mutta heillä leluja huomattavasti vähemmän.
[quote author="Vierailija" time="20.07.2014 klo 11:53"]Olipa harvinaisen typerä neuvo hankkia lapselle oikea eläin leluksi.
[/quote]
Et tainnut ymmärtää lukemaasi. Tietenkään oikea eläin ei ole lelu. Jotkut arvostavat leluja ja toiset aitoja asioita.
jon nakkelee ja ei kaipaa säkkiin sitä mukaan ja piiloon eiköhän poru tule kun loppuu lelut
No en ole ikinä ostanut päiväkodin lelupäivään mitään uutta lelua? Kuka niin tekee? Ihan järjetöntä.
Lapsiasi ei kiinnosta krääsä, ja he ehkä oppivat arvostamaan tavaraa joskus aikuisena kun se on itse maksanut. Tai sitten ovat kuin minä: en ole kiintynyt mihinkään omaan tavaraani mitenkään erityisesti. Yhtä taulua, paria vaatetta ja valokuvia surisin pitkään, jos ne menis rikki, muu on korvattavissa uudella.
Toiset on tavaran perään, toiset ei.
Olen huomannut että lapset tarvitsevat hyvin vähän leluja. Havahduin asiaan silloin, kun jouluna muksut leikkivät mieluummin pahvilaatikoilla kuin niissä olleilla leluilla. Olen karsinut leluja paljon (kaikki pääsiäismunayllätykset ja muut saadut krääsälelut roskiin - niitäkin oli ajautunut sukulaisilta yllättävän paljon - sekä selkeästi vauvalelut lahjoitukseen) ja laittanut osan leluista laatikoissa vaatehuoneeseen. Leikit syntyvät paljon paremmin kun leluja on vähemmän. Välillä vaihdetaan huoneessa olevia leluja laatikoihin ja otetaan sieltä "uusia" tilalle. Yritän myös välttää uusien lelujen hankkimista, esimerkiksi kun lupasin tässä kuussa lapsille yhdet lelut niin ostin molemmille iänikuisten legojen, pehmolelujen tai muun romppeen sijaan uimarenkaat, jotka ovatkin olleet erittäin suositut.
Mulla on 5-vuotias lapsi, joka ei paljoa leluillaan leiki. Ei oo oikein ikinä leikkinyt. Tuntuu turhalta ostaa ja saada leluja, poika kyllä ottaa innoissaan vastaan ja avaa, mutta siihen se sitten jää. Olen miettinyt, missä vika ja mitä ilmeisemmin kyseessä on jotain seuraavaa: a) lapsi ei ole kiinnostunut kyseisestä tavarasta b) lapsi ei tiedä miten kyseisellä tavaralla kuuluisi leikkiä c) lapsi haluaisi aikuisen tai toisen lapsen kanssaan leikkimään (lue: aikuinen rakentaa hänen puolestaan leikin) eikä jaksa kiinnostua leikistä omin päin d) näiden yhdistelmä.
Parhaiten lapsi leikkii siis silloin kun joku leikkii hänen kanssaan tai auttaa leikin alkuun. Kahdella pienellä lapsella voi olla yhteinen ongelma: kumpikaan ei tiedä, miten leikin tulisi sujua. Aikuisen silmin katsottuna näyttää siltä, että lapsi on kyllästynyt leluun/ leikkimiseen, ja tämä tieto turhauttaa aikuista ja hän toteaa, ettei lapsi tarvitse leluja. Meillä lelun pois heittämisellä uhkailu saa kyllä aikaan välittömän "eiiiiii" -huudon, joten meillä ei taida olla kyse siitä, että lapsi todellakin haluaisi viskata lelut menemään.
Ap:n kohdalla sanoisin, että jos lapsi on valmis luopumaan tavarasta kokonaan, niin luopukaa ihmeessä.
Tosiaan lapsi joskus tarvitsee apua leikkiin kuten 19 sanoi. Meillä kuitenkin menee niin, että vaikka leikkisin lapseni kanssa hänen hienoilla leluillaan valitsee hän omaan itsenäiseen leikkiinsä aina vain ne muutamat lelut.
[quote author="Vierailija" time="20.07.2014 klo 11:48"]Jospa ne tykkäävät enemmän aikuisten oikeista käyttötavaroista? Hanki jotain sellaista millä voi tehdä oikeita juttuja eikä vain leikkiä. Polipyörä, potkulauta, pallo, pulkka, pehmoeläimen sijaan oikea lemmikki...
[/quote]
Oikea lemmikki? O.o
Ja äiti joutuu hoitamaan...
Älä osta leluja lisää. Oma lapseni ei ole ollut hirvittävästi lelujen perään. Vaikka hänellä on vaikka mitä lelua, leikkii parilla, ei muilla.
Olen huomannut, että jotkut lapset ovat enemmän uusien lelujen perään.
Jos lapsi meinaa rikkoa lelun laita lelu kaappiin ja sano, että tulee takaisin kun sitä kohdellaan hyvin.