Osaatko arvostaa käsitöitä?

Arvotan, jos on hyvälaatuista. Ja nimenomaan tykkään, että näkyy että tuote on käsintehty. Tehdastekoiset eivät yleensä näytä miltään hyvin käsintehdyn rinnalla, kaikki vaatteet samanlaisia ja yleensä laatu on niin surkeaa, että hajoaa / haalistuu / vetskarit rikkoontuu yms todella nopeasti. Vaatteen kuuluu kestää vuosia kun se hoidetaan oikein. Inhoan sydämeni pohjasta tätä kertakäyttökulttuuria.

Mutta tietysti käsityön täytyy olla myös kivannnäköistä, olen todella tarkka siitä mitä ostan, vaatteen pitää istua hyvin, olla hyvin tehty, laadukkaista materiaaleista ja tietysti oman makuni mukainen. Viimeksi olen ostanut ompelijan valmistaman upean takin, se maksoi samanverran mitä joku merkkirytky olisi maksanut kaupassa, mutta on takuulla laadukkaampi ja pitkäikäisempi. Lisäksi valitsin itse materiaalit, joten sanoisin, että se on täydellinen, ommeltu juuri minun mittojeni mukaan.

Villasukat yms. neulon itse ja aina tarkoituksen mukaan, 7-veljeksen langasta tulee tosiaan hyviä saapassukkia, mutta olosukat teen yleensä alpakasta, samoin neuletakit. Mekot ja hameet ompelen itse, housut ostan. Usein tuunaan kirpparilta ostamiani vaatteita uuteen uskoon. Mekot ostaisin mielellään valmiina, jos niitä olisi, mutta suurin osa ei ole makuuni sopivia, myös mallit ovat usein epäsopivia.

Tuunaan ja entisöin huonekaluja, askartelen, teen kynttilöitä jne. Mutta en myyntiin, koska ei Suomessa pääse palkoille käsityöllä; on alvit ja muut verot, korkeat raaka-ainehinnat jne. Asiakkaat eivät ymmärrä miten vähän yrittäjälle jää käteen tuotteen hinnasta, n. 40 % ja käsityö on hidasta, tuntipalkaa jää monille käteen vain muutama euro ja kun yrittäjällä ei ole noita palkallisia lomiakaan. Itse kuitenkin olen käsityöyrittäjä, mutta lähes koko tuotantoni myyn ulkomaille ja tienaan ihan mukavasti. Nyt on suunnitteilla kokeilla Kiinan markkinoita, huuuih!

Ei kaikki tehdastekoinen ole todellakaan kertakäyttökulttuuria. Onkohan sulla lievästi sanottuna kapea maailmankatsomus. :DD

Joo, silloin kun niissä on jotain arvostettavaa. Tunnistan kyllä taidolla ja tyylitajulla tehdyn työn, mutta niitä valitettavasti näkee harvoin. Joillakin on kummallinen käsitys, että käsityönä tehty tuote on aina valmistuotetta parempi. Tämä luultavasti juontuu vuosikymmenien takaa, kun joka naisen perustaitoihin kuului olla huippuammattilainen käsitöissä, ja itse mittojen mukaan tehty vaate oli todellakin parempi kuin valmisvaate. Useampia vuosikymmeniä vanhoissa käsitöissä näkee sellaista osaamista että sitä ei nykyään löydy käsitöistä eikä valmisvaatteista, yksityiskohdat ja esim. vaatteiden istuvuus ovat aivan omaa luokkaansa. Tällaisesta voisin maksaa, kun saisin rahoille vastinettakin. En todellakaan maksa ylimääräistä "kädenjäljestä" eli siitä että työ näyttää esikoululaisen askartelulta.

Nykyään suurin osa käsitöistä on sellaista askartelun ilosta puuhastelua, jossa tekeminen on itseisarvo, lopputuloksella ei ole niin väliä. Ennenvanhaan oli kunnia-asia tehdä mahdollisimman hyvää jälkeä, nykyään taitojen puutetta selitellään, että ei sen pidäkään näyttää tehdastekoiselta. Askarrellaan hyödytöntä koristekrääsää eikä toimivia käyttötavaroita. Taidolla valmistetut vaatteet ja asusteet kyllä kelpaisivat, mutta kuten joku sanoi, niin käsityötaito ja tyylitaju harvoin kohtaavat samassa ihmisessä joten ne harvat oikeasti taidokkaat työt saattavat näyttää ihan hirveältä.

Monella käsitöitä tekevällä menee sekaisin subjektiivinen tunnearvo ja todellinen arvo. Ihan turha hinnoitella työtunteja, jos työn laatu on hintaan nähden niin huono ettei kukaan halua sitä. Millä tahansa alalla korkealle hinnalle odotetaan myös vastinetta, ei huippuravintolan hinnoilla voi myydä pohjaanpalanutta törkyä, vaikka se olisi miten huolella ja rakkaudella valmistettu...

Mun äiti sanoi aikoinaan, että käsityötaito ja huono maku ovat pahin mahdollinen yhdistelmä. Näinhän se on.

hand jobit on kivoja

t:mies

Hyvälaatuiset käsityömateriaalit ovat arvokkaita. Jos niillä hinnoilla vielä pitäisi tehdä tuotteita myyntiin, niin hinnat ovat suorastaan järjettömän kalliita. Tein aivan upeusparhaasta. alpakkalangasta kaulurin - ja pelkät langat upeuskauluriin maksoivat yli neljäkymppiä. Virkattuun torkkupeittoon hyvälaatuinen mutta sinällään peruskamaa oleva puuvillalanka maksoi reilusti toistasataa euroa. Itse tehden voi säästää rahaa ainoastaan juhlavaatteissa ja etenkin morsiuspuvuissa. Jos käsitöitä haluaa myyntiin tehdä, niin materiaalit kyllä täytyy hakea jostain kangas- ja lankakauppojen hintoja huomattavasti halvemmalla.

Jännä juttu on se, että vaikka käsityöharrastus on pinnalla, on kunnon ompelijan palveluksia silti tosi vaikea löytää. Lähistöltäni löytyy yksi korjaus- ja tilausompelimo. Siellä olen päällystakkiin vaihdattanut uutta vetoketjua rikki menneen tilanne. Pitkällisen takin pyörittelyn ja "kuin kiire sulla on" -pohdinnan jälkeen minulle armollisesti luvattiin, että saan takkini ehjänä takaisin VIIKON kuluttua! Nätin työn kyllä sain, mutta olen sittemmin joko vaatteen korjannut itse tai heittänyt suoraan roskiin, jos pienet korjaustyötkin ovat noin vaikeita ostopalveluna ostaa. Toisen kouluttautuneen ammattiompelijan olen kuullut käännyttävän takaisin asiakkaat, jotka tuovat niin veemäisen työn kuin farkkujen vetoketjun vaihdon. No sori jos tykkäämme tehdä kivoimmat ompelukset itse! :D Tuo minulle vetoketjun pitkin hampain vaihtanut ompelija olisi saattanut saada minusta vaatteita teettävän kantiksen, mutta tuolla asenteella pitäköön tunkkinsa - ja saumurinsa. :D

nelonen

Upeuskauluri. :) Ainakaa en ostaisi upeuskauluria.

Siitä olen samaa mieltä, että nopealla, taitavalla ja kaikkeen työhön tarttuvalla korjausompelijalla olisi sauma työllistää itsensä, jos ompelimo olisi sopivassa paikassa.

Mielekiintoinen ketjua lukea, kun suunnittelen tässä juuri joululahjoja eli itse aion tehdä kaikenlaista...

Neulon itsekin, mutta täytyy myöntää että en ole mikään valtava käsityön arvostaja. Sitä ottaa lankaa, tikut ja ohjeen ja tekee niin kuin siinä käsketään. Siinä se. Mitäpä sitä perustikuttamista sen suuremmin arvostamaan. Kivahan se on, kun värit voi valita mieleisensä ja siten saada vaatteita joista itse tykkää. Taidetta kyllä arvostan, luovaa ajattelua, ja jotkut taidekäsityöt on tosi hienoja.

Mielenkiintoinen otsikko "osaatko arvostaa käsitöitä?"." Käsityö" sanalla on monta merkitystä. Sehän on joko käsin tekemistä tai sitten esine, joka on käsin tehty. 

Itse arvostan erittäin paljon käsin tekemistä. Mielestäni käsin tekemisellä eli kädentaidoilla on ihmiselle tärkeä merkitys. Edellä olevissa kommenteissakin näkyi tämä monen kohdalla mainintana "itse kyllä teen". Ihmiselle on tärkeää saada nähdä oman käden jälki.

Eri asia on sitten nämä "käsityö" esineet. Ensinnäkin näiden tavaroiden tyyli ja laatu vaihtelevat laidasta laitaan. On hyvin tehtyjä ja suunniteltuja töitä ja sitten vähemmän onnistuneita juttuja. Aivan tekijän mieltymysten ja taitojen mukaan.

Käsityöllä tuskin pystyy kukaan ainakaan meillä Suomessa itseänsä elättämään. Käsityötarvikkeiden ja -materiaalien myynnillä on ehkä jonkinlaisia mahdollisuuksia, ainakin yhdistettynä esim. opetukseen ja kurssien pitämiseen.

Itse teen paljon käsitöitä mutta en niitä juuri myy tai anna edes lahjaksi. Saatan myydä, jos joku innostuu kysymään jotakin tuotetta. Lahjaksi antaminenkin on hiukan vaikeaa. Onnistuneesta työstä ei niin vain haluasi luopua, toisaalta niitä keskinkertaisia töitä ei taas kehtaa antaa toisten riesaksi. Vaatteiden korjausta ja pieniä ompelutöitä teen työkavereilleni vaihtamalla niitä hiusten leikkuuseen ja koiran hoitoon.

Niin sitten tuo otsikon "osaatko arvostaa" - arvostaminen ei ole mikään osaamisjuttu. Sitä joko arvostaa tai sitten ei. Tuo osaaminen siinä ikäänkuin vaatii että kaikkien olisi arvostettava käsitöitä. Mutta eihän toista voi vaatia arvostamaan, vai voiko?

Toki arvostan käsitöitä, olenhan itsekin koruseppä ja myyn toreilla tuotteitani. Koruista voin sen verran sanoa, että jos joku luulee tehtaassa alle 5 minuutissa valmistetun sormuksen/riipuksen olevan parempi kuin ammattilaisen sepän tekemän, niin on väärässä. Esimerkiksi hopeasormuksien kivet eivät ole istutettuja vaan liimattuja.

Sama mulla kuin monella muullakin eli kyllä arvostan, mutta koska teen itsekin, niin en koskaan muiden tekemiä osta. Väillä teen enemmän kuin oma perhe tarvitsee ja silloin annan niitä erilaisiin keräyksiin. Jokin aika sitten törmäsin netissä pingviinien villapaitoihin eli oli ohje ja yhteystiedot, miten neuloa ja lahjoittaa pieniä pingviinin villapaitoja öljyvahingoista pelastetuille pingviineille.

Lappilaisena ihmettelen ajatusta elää käsitöillä. Satojen vuosien ajan ihmiset ovat tehneet käsitöitä, ja se on ollut leivänjatke. En usko, että ketkään muut kuin erikoisalojen käsityöläiset, kuten sepät olisivat eläneet käsitöillään. Olen käsityöläinen itsekkin, teen vieläpä neuleita ja virkkauksia, mutta en yritäkkään elää pelkästään niillä. En oleta kenenkään maksavan minulle tekemisen ilosta. En myöskään oleta ihmisten maksavan suuria summia kuluvasta käyttötavarasta. Kyllä villasukatkin kuluvat käytössä,uskokaa pois. Laatu, ja kädenjälki on oltava erittäin hyvää. Aina joskus asiakas ilmoittaa tekevänsä itse, ja esittelee käsityötään; Mieleni tekisi tuolloin sanoa,että ei kelvollista myyntiin,ja toivottavasti et edes lahjoita. Malleja varastetaan, ja kopioidaan jatkuvasti, myös myyntitarkoitukessa. Ikävä sanoa, mutta varsinkin iäkäs sukupolvi harrastaa edellämainittua. Arvostan kyllä käsityötä, ja ostan sitä itsekkin, mutta olen pyrkinyt järkevään hinnoitteluun, ja hyvään hinta/laatu suhteeseen. Ilokseni voin kertoa,että kaiken olen myynyt mitä olen tehnyt, ja leivälle jatketta saanut. Kuten sukuni naiset sukupolvien ajan :)

"Osaatko" arvostaa? Ihan kuin käsitöillä olisi jokin itseisarvo, ja jos ei niitä arvosta, ei vaan "osaa". 

Joo en, en "osaa" arvostaa. Se että joku viitsii väkertää jotain, ei tee vielä väkertämisestä millään lailla erityisen arvostettavaa. Vasta sitten arvostan kun se väkertäjä a) osaa tehdä työn taitavasti b) osaa tehdä sen kauniisti. Suurin osa käsityöläisistä ei osaa kumpaakaan, eikä siinä ole sen kummemmin sitten mitään arvostettavaakaan.

Ei kukaan oleta että kuka tahansa pystyisi maalaaman taulujakaan - kukaan ei itse, että Armi Möttösen sydänverellä maalaamat taulut eivät myy kalliilla. Miksi sitten Armin virkattujen patalappujen pitäisi olla yhtään sen halutumpia?

Arvostan, ostan, en tee itse.

Mutta mitään ylimääräistä, turhaa en kotiini halua. Käsityön täytyy olla laadukas, sopiva, makuni mukainen ja sopivasti hinnoiteltukin, tällä en tarkoita ali- mutten myöskään ylihintaa.

Pulmana on usein myös persoonallisuuden puute ja se, että on tarjolla hyvin samantyyppisiä tuotteita. Esim. sinänsä kivojen korujen tekijöitä on vaikka kuinka. Ja kaikki huovutetut jutut, kuka niitä kaikkia tarvitsee?

Ompelu on hyvä harrastus.

Nuorempana en osannut arvostaa. Jos joululahjasta paljastui villasukat, niin se ei ollut kiva lahja. Nykyään arvostan ihan eri tavalla. Viime vuosien uutisointi muoviroskan määrästä maailman merissä on vaikuttanut ajatteluun aika paljon osaltaan sekin. En halua sitä kiinalaista kertakäyttöistä muoviroskaa ja suorastaan inhoan sitä. En halua sitä lahjaksi enkä halua antaa kellekään. Se on vähän kuin roskapussin tyrkkäisi käteen. Mielummin ostan itselle ja lahjaksikin jotain Suomessa tehtyä. Ei välttämättä tarvi olla ihan käsityötä, kunhan on mahdollisimman suomalaista ja jotain muuta kuin muovia.  Ja ne villasukat on kiva lahja nykyään. 

Tää ketju näyttää olevan vuodelta 2014. Sillloin ei vielä puhuttu muoviroskan pahuudesta. Kovin laajasti ainakaan. Onkohan monien ajattelumaailma sen jälkeen muuttunut.

Arvostan käsitöitä. Mutta itsellä ei ole aikaa ja oikein innostustakaan. Ehkä sitten vanhana mummona.

Vaimo tekaisi talvipakkasille lämpöiset kassinlämmittimet, suosittelen..