Välttelen vammaisia. Onko kysyttävää?
En siis muuten ole mikään vammaisvastainen, minusta on hyvä että verovaroilla tehdään heille palveluja ja maksan mielelläni veroja siihen tarkoitukseen, mutta omassa elämässäni en halua olla tekemisissä. Jos näen heitä jossain ravintolassa tai uimarannalla, niin mieluiten vaihdan paikkaa. Onko suurikin epäoikeudenmukaisuus kyseessä?
Kommentit (49)
Ihan ok, rehellisesti sanottu ja luonnollista tuolla tavalla suhtautua. On paljon ihmisiä jotka suu vaahdossa haukkuu meidän kaltaisia mutta odotas kun heidän takapihalle ilmestyy vammaisia, elätti mamuja, nistejä...
[quote author="Vierailija" time="19.07.2014 klo 22:33"]
Miksi näin?
[/quote]
Tuossa olikin jo ekassa vastausviestissä joku laittanut pari syytä. Lisäksi sanoisin, että esim. ravintolaan menen syömään omilla rahoillani, joten silloin saan päättää millä perusteella valitsen paikan. Jos en kelpuuta paikkaa siksi että siellä on vammaisia, niin maksavana asiakkaana saan niin tehdä.
Sikäli olen ihmetellyt itsekin, että minulla oli lapsena vammainen kaveri, jonka tunsin melko hyvin. Mutta se oli eri asia kun hän oli tuttu. Tämä nykyinen välttely kohdistuu vieraisiin vammaisiin.
-ap (myös 5. viesti minun)
[quote author="Vierailija" time="19.07.2014 klo 22:33"]
Mä teen samaa kun ahdistun heidän seurassa. Ei siis ole mitään vastaan heitä, mutta kokemukseni mukaan ovat hyvin välittömiä ja tulee nopeasti liian lähelle.
[/quote]
Minulla ei ole tällaista kokemusta, että liian lähelle tulevat. Kaverini on sama ihminen, kuin ennen onnettomuutta. Ihan tavallinen siis, istuu vain pyörätuolissa.
Eipä taida olla kysyttävää. en keksi mitään.
[quote author="Vierailija" time="19.07.2014 klo 22:44"][quote author="Vierailija" time="19.07.2014 klo 22:33"]
Mä teen samaa kun ahdistun heidän seurassa. Ei siis ole mitään vastaan heitä, mutta kokemukseni mukaan ovat hyvin välittömiä ja tulee nopeasti liian lähelle.
[/quote]
Minulla ei ole tällaista kokemusta, että liian lähelle tulevat. Kaverini on sama ihminen, kuin ennen onnettomuutta. Ihan tavallinen siis, istuu vain pyörätuolissa.
[/quote]
En ajattele invalideja vammaisiksi. Itse miellän vammaiseksi downit ja muut lapsen tasolle jääneet.
Mä pelkään vammaisia ihan kamalasti!Kaupassakin jos ne on porukalla käymäs ni ootan niin pitkään että ne lähtee pois.Ehkä lapsuudesta jääny traumat ku ala-asteella oli erityis ryhmä jotka ulkoikli samaan aikaan ja yks poika niistö oli tosi väkivaltanen kävi päälle ku ohi käveli :O
[quote author="Vierailija" time="19.07.2014 klo 22:48"]Mä pelkään vammaisia ihan kamalasti!Kaupassakin jos ne on porukalla käymäs ni ootan niin pitkään että ne lähtee pois.Ehkä lapsuudesta jääny traumat ku ala-asteella oli erityis ryhmä jotka ulkoikli samaan aikaan ja yks poika niistö oli tosi väkivaltanen kävi päälle ku ohi käveli :O
[/quote] minäkin siis tarkotin tässä kehitysvammaisia.En onnettomuudessa tms vammautuneita
[quote author="Vierailija" time="19.07.2014 klo 22:44"]
[quote author="Vierailija" time="19.07.2014 klo 22:33"]
Mä teen samaa kun ahdistun heidän seurassa. Ei siis ole mitään vastaan heitä, mutta kokemukseni mukaan ovat hyvin välittömiä ja tulee nopeasti liian lähelle.
[/quote]
Minulla ei ole tällaista kokemusta, että liian lähelle tulevat. Kaverini on sama ihminen, kuin ennen onnettomuutta. Ihan tavallinen siis, istuu vain pyörätuolissa.
[/quote]
Tässä tarkoitin lähinnä vammaisia, joilla vamma vaikuttaa käytökseen, puheeseen, ääntelyyn jne. Jos on alun perin terve tyyppi joka on vain menettänyt jalkansa, mutta muuten juttelee kuin Arvi Lind, niin lasken sen oikeastaan ei-vammaiseksi.
-ap
Suosittelen tutustumaan vammaisiin ja vammaisuuteen hieman laajemmin, niin huomaa että myös he ovat yksilöitä ja persoonia. Osa niitä lapsentasolla olevia ja osa jotain ihan muuta.
Samaa mietin. Tai minua alkaa oikeastaan ärsyttää ne downit ja muut kehitysvammaiset, vaikka ei ole mitään syytä, ja ajatuksissani saatan kommentoida heitä aika rumastikin, vaikka päällepäin käyttäydynkin korrektisti.
Samalla häpeän noita tunteitani, koska oikeasti haluaisin olla hyvä ihminen, enkä ymmärrä tuota ärtymystä ja vihaankin, joita vammaisten näkeminen minussa nostattaa. Kyökkipsykologit, selityksiä..?
Olin kerran takavuosina puolen vuoden ajan kehitysvammaisten autokuskina, ja täytyy kyllä sanoa, että käsitykseni heistä muuttui melkoisesti. Voisi sanoa, että lähes tykästyin noihin ihmisiin. Me nk. tavalliset ihmiset olemme loppujen lopuksi kaikki aika samanlaisia, nuo ovat yksilöitä jokainen eivätkä välttämättä tyhmiä, paitsi ne, jotka ovat sitä muidenkin edestä. Todella pidin tuosta työstä ja minua harmittaa vieläkin, että pesti oli määräaikainen ja niin lyhyt.
[quote author="Vierailija" time="19.07.2014 klo 22:52"]
Suosittelen tutustumaan vammaisiin ja vammaisuuteen hieman laajemmin, niin huomaa että myös he ovat yksilöitä ja persoonia. Osa niitä lapsentasolla olevia ja osa jotain ihan muuta.
[/quote]
Kerroinkin jo, että olen lapsena tuntenut yhden vammaisen melko hyvin, eli siitä tämä ei ole kiinni (hän oli ihan mukava kaveri). En vain aio nyt aikuisena ruveta tutustumaan muihin vammaisiin vain jotta olisin "vapaamielisempi". Minulle ei ole varsinaisesti haittaa nykyisestä tilanteesta, voin ihan hyvin valita menemiseni sen mukaan että välttlelen jos mahdollista, ja jos ei ole mahdollista, niin sitten himmailen muuten vaan taustalla niin kuin ei mitään.
-ap
15 jatkaa: Ymmärrän kyllä heitä, jotka vierastavat vammaisia eivätkä halua viettää aikaansa heidän kanssaan samoissa paikoissa. Ei takuulla tunnu mukavalta syödä ravintolassa, jos viereisessä pöydässä kehari kuolaa puolet puuroistaan pöydälle ja nauraa päälle, tai uimarannalla paskoo housuunsa ja alkaa sormin tutkia millaista tavaraa tällä kertaa tuli.
Rehellisiä jos ollaan niin noin tulee itsekin toimittua. Koska. Miksi. en tiedä miksi.
Mutta en kyllä menisi asialla leuhkimaan millään muotoa. Milloin tahansa voi itsekin vammautua ja eipä olisi mukavaa jos kaikki välttelisivät.
Mutta onhan vammaisilla aina edes henk.koht avustaja.
Luulen että välttelyssä on kkyse pelosta. Pelosta että tulee epämiellyttäviä tilanteita kun ei oikein olla samalla aallonpituudella tai pelosta että toinen alkaa möykätä jotain epäselvää sotkua josta ei saa selvää tai siitä että ei halua olla epämukavyysvyöhykkeellä. Kaikki vammaiset eivät ole fyysisesti mitenkään silmäniloja ja itselleni tulee helposti ihmisistä yökötysrefleksi, ihailen ihmisiä jotka voivat vessattaa ja pestä vanhuksia tai vammaisia työssään tai muuta vastaavaa. Ilman että oksentavat kaiken syömänsä.
Täällä av:llä kun on välillä niitä evoluutiolla kaiken selittäjiä, niin kertokaas onko tässäkin joku evoluutiosyy taustalla? Eli onko joskus luolamiesaikoina ollut lajille hyötyä siitä että vammaiset on hylätty = ei ole mennyt niukkoja resursseja elinkelvottomaan (sen ajan olosuhteissa) yksilöön, joten vammaisia vältelleet ihmset ovat saaneet tästä etua ja lisääntyneet paremmin? Sen seurauksena tässä sitten ollaan.
-ap
No vieraat ihmiset ap voi hylkiä vapaasti mutta uskon, että oman vammaisen jälkeläisen myötä mieli muuttuisi. En minäkään nauti olla vammaisten seurassa sen enmpää kuin muidenkaan ihmisten.
No ei sun tarvitse niistä kehvoista tykätä, ethän sä varmaan kaikista ns. terveistäkään ihmisistä niin välitä ja vain tiettyjen ihmisten seuraan hakeudut.
Itse työskentelen kehitysvammaisten kanssa ja vapaa-ajalla myöskin välttelen heitä kuin ruttoa. Niin hirveältä kun toi kuulostaakin, niin silloin haluan esim. ravintolassa syödä ihan rauhassa ilman, että sylki roiskuu ja kauhea meteli kuuluu.
Mä teen samaa kun ahdistun heidän seurassa. Ei siis ole mitään vastaan heitä, mutta kokemukseni mukaan ovat hyvin välittömiä ja tulee nopeasti liian lähelle.