Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
koirahuolia...
17.07.2014 |
Mielipiteitä ja neuvoja kaivataan..!
Minulla on koira, jonka otin vahinkopentueesta(naapurin koira oli karannut aitauksesta ja astunut emän, tiineyttä ei huomattu ajoissa) vajaa kolme vuotta sitten tuttavaperheeltä.
Koira on ihana ja rakas, mutta energinen ja haukkuherkkä pystykorva.
Koira on ehdottoman kiltti, mutta kova vetämään narussa ja hyppii päälle tykö mentäessä. Ei siis sovi ihan pienten lasten kanssa peuhaamaan kun ei niitä ymmärrä varoa.
Nyt oma elämäntilanteeni on muuttunut koiran pidon kannalta haastavaksi enkä tiedä mitä tehdä.
Minulla on ennestään reilu 2v lapsi jolla nyt kova uhma päällä ja lisäksi olen kahdeksannella kuulla raskaana.
Supistusten vuoksi en pysty juuri käymään pihaa pidemmällä, enkä siis mitenkään pysty lähtemään lenkille vetävän, hyppivän koiran, raskausmahan ja 2v uhmaikäisen kanssa. Ja tietysti mitä vähemmän pystyn järjestämään koiralle touhua, sitä energisemmäksi se muuttuu.
Voi olla että joudun myös sektioon, jolloin alkaa taas uusi pätkä aikaa jolloin en ole fyysisesti kunnossa, puhumattakaan siitä kuinka paljon syntyvä lapsi vaatii aikaa ja huomiota uhmaikäisen lisäksi.
Joudumme myös miehen työn lisäksi muuttamaan keskimäärin 2krt/vuosi jota pidän myös stressaavana koiralle..
Koira on siis pihakoirana nykyään.
Koira on niin rakas, mutta samaan aikaan ja ehkäpä juuri siksi ajattelen että se ansaitsisi kodin jossa siihen pystytään panostamaan enemmän.. toisaalta itku tulee pelkästä ajatuksesta että koirasta luopuisin, toisaalta taas..
MUTTA: jos päättäisin etsiä koiralle kodin, en tiedä mistä saisin siihen voimavaroja, apua tai mitä kautta sitä ehdottoman hyvää kotio voisi hakea?
Kommentit (27)
Aloittaja on kyllä aivan hemmetin tyhmä ihminen. Pistää niin vihaksi, että tuollaiset ottavat koiria!!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Koira ei ole mikään esine, joka otetaan ja annetaan pois, kun ei enää kiinnosta. Kuka hemmetin idioitti edes ottaa koiran vain ulkokoiraksi?
[quote author="Vierailija" time="17.07.2014 klo 19:04"]No et tietenkään anna pois. Mikään ei ole raukkamaisempaa kuin luopua koirakaverista vauvan vuoksi. Oikeasti miettisitte vähän ihmiset. Kovin aikuismaisia ette ole. Miksi et ole kouluttanut koiraasi? Ja miten vauva estää sinua lenkittämästä koiraa? Vauva vaunuihin ja menoksi tai käytät illalla kun mies tulee kotiin pidemmällä lenkillä. Sektio, mitä siitä? Kyllä koira sen kestää että pääsee kuukauden verran vain pissatuksille. Ja miksi ihmeessä koira on yksin ulkokoirana? Ihan hirveää toimintaa, on siinäkin mallu lapsille eläimen kohtelusta.
[/quote]
mikäli koiralle ei ole riittävästi aikaa/taitoa kouluttaa, on vastuullista antaa se osaavalle omistajalle. Koira ei todellakaan (varsinkaan yliaktiivinen) pärjää pelkällä pissillä käynnillä nurkalla. Dominoivan koiran koulutus on aikaa vievää ja koiran loppuiän omistautumista. Ei riitä että kommenetaan kun ehditään. Varsinkin tällaisessa tapauksessa energian purku on ratkaisevassa asemassa, koulutus on aivan turhaa jos koira ei pääse purkamaan energiaa. Joskus eettisin vaihtoehto koiran kannalta on uusi perhe. Turhaan yrität syyllistää. Näitä useita kouluttaneena ja ammattitutkinnon omistavana kerron.
Terv eläintenhoitaja
[quote author="Vierailija" time="17.07.2014 klo 19:04"]No et tietenkään anna pois. Mikään ei ole raukkamaisempaa kuin luopua koirakaverista vauvan vuoksi. Oikeasti miettisitte vähän ihmiset. Kovin aikuismaisia ette ole. Miksi et ole kouluttanut koiraasi? Ja miten vauva estää sinua lenkittämästä koiraa? Vauva vaunuihin ja menoksi tai käytät illalla kun mies tulee kotiin pidemmällä lenkillä. Sektio, mitä siitä? Kyllä koira sen kestää että pääsee kuukauden verran vain pissatuksille. Ja miksi ihmeessä koira on yksin ulkokoirana? Ihan hirveää toimintaa, on siinäkin mallu lapsille eläimen kohtelusta.
[/quote]
lisään vielä, että raukkamaisinta olisi olla antamatta koiraa pois vain siitä syystä että ei kehtaa. Tässä on ajateltava koiran etua, ei omia itsekkäitä ajatuksia. Mikäli koiran elämänlaatu tulisi vauvan tulon jälkeen kärsimään, on ehdottoman eettistä todeta että nyt vaan on etsittävä joku joka osaa. Apn syyllistäminen tässä vaiheessa on turhaa, eiköhän hän oman mokansa tunnusta. Ennemmin itse pyrin valistamaan ihmisiä koiran ostamisessa. Esim, kuinka tärkeää oikean rodun valinta oman elämäntilanteen kannalta on, kuinka tärkeää koulutus on, kuinka ei pidä inhimillistää eläintä ja niin edelleen.
Terv eläintenhoitaja
Se päin hyppiminen ja muu uhmailu loppuu kun komennat koiraa kunnolla ja näytät kaapin paikan. Jos lenkitysapua tarvitset niin etkö voisi kysellä vaikka naapuruston lapsilta ja/tai nuorilta jos haluavat ansaita vähän karkkirahaa lenkityksiä vastaan?
Jos lähdet koiraa myymään niin tori.fi on mun mielestäni ainakin jossain määrin asiallisempi kuin apula. Ainakin itse siellä saanut asiallisempia vastauksia kun apulan kautta tulleista yhteydenotoista varmaan yli puolet oli jotain ihan ihmeellistä sontaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="17.07.2014 klo 19:17"]Se päin hyppiminen ja muu uhmailu loppuu kun komennat koiraa kunnolla ja näytät kaapin paikan. Jos lenkitysapua tarvitset niin etkö voisi kysellä vaikka naapuruston lapsilta ja/tai nuorilta jos haluavat ansaita vähän karkkirahaa lenkityksiä vastaan?
Jos lähdet koiraa myymään niin tori.fi on mun mielestäni ainakin jossain määrin asiallisempi kuin apula. Ainakin itse siellä saanut asiallisempia vastauksia kun apulan kautta tulleista yhteydenotoista varmaan yli puolet oli jotain ihan ihmeellistä sontaa.
[/quote]
no ehdottomasti ei asialle mitään lapsia/nuoria!! Se olisi äärimmäisen edesvastuutonta, koira joka vetää voi vaikka kiskaista lapsen auton alle tai muuten vain karata tai satuttaa hyppimällä. Voi hyvää päivää nyt ihmiset!!
Siis aloittajalla on ollut useita vuosia aikaa kouluttaa koiraansa. Hän on koiran ottaessaan ollut myös tietoinen siitä että on lisääntymisiässä. Ei tekosyitä kiitos. Miten vauva estää koiran lenkittämisen? Ap ei ole edes yksinhuoltaja. Miten aikuinen ihminen ei koiraa ottaessaan osaa miettiä koiran energiantarvetta ja rotuominaisuuksia? Silkkaa tyhmyyttä, josta nyt kärsii koira.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="17.07.2014 klo 19:10"][quote author="Vierailija" time="17.07.2014 klo 19:04"]No et tietenkään anna pois. Mikään ei ole raukkamaisempaa kuin luopua koirakaverista vauvan vuoksi. Oikeasti miettisitte vähän ihmiset. Kovin aikuismaisia ette ole. Miksi et ole kouluttanut koiraasi? Ja miten vauva estää sinua lenkittämästä koiraa? Vauva vaunuihin ja menoksi tai käytät illalla kun mies tulee kotiin pidemmällä lenkillä. Sektio, mitä siitä? Kyllä koira sen kestää että pääsee kuukauden verran vain pissatuksille. Ja miksi ihmeessä koira on yksin ulkokoirana? Ihan hirveää toimintaa, on siinäkin mallu lapsille eläimen kohtelusta.
[/quote]
mikäli koiralle ei ole riittävästi aikaa/taitoa kouluttaa, on vastuullista antaa se osaavalle omistajalle. Koira ei todellakaan (varsinkaan yliaktiivinen) pärjää pelkällä pissillä käynnillä nurkalla. Dominoivan koiran koulutus on aikaa vievää ja koiran loppuiän omistautumista. Ei riitä että kommenetaan kun ehditään. Varsinkin tällaisessa tapauksessa energian purku on ratkaisevassa asemassa, koulutus on aivan turhaa jos koira ei pääse purkamaan energiaa. Joskus eettisin vaihtoehto koiran kannalta on uusi perhe. Turhaan yrität syyllistää. Näitä useita kouluttaneena ja ammattitutkinnon omistavana kerron.
Terv eläintenhoitaja
[/quote]
Ai mikäli koiralle ei ole aikaa tai taitoa kouluttaa? Kannattaisikohan näitä asioita miettiä ennen koiran ottamista eikä vasta sitten kun on jo kusi sukassa? Vastuullista olisi ollut olla ottamatta koiraa. Ei ap:n tilanteessa ole mitään vastuullista. Hän on pitänyt koiras pihakoirana ja laiminlyönyt sen koulutuksen, nyt itkee omaa tyhmyyttään.
[quote author="Vierailija" time="17.07.2014 klo 19:10"][quote author="Vierailija" time="17.07.2014 klo 19:04"]No et tietenkään anna pois. Mikään ei ole raukkamaisempaa kuin luopua koirakaverista vauvan vuoksi. Oikeasti miettisitte vähän ihmiset. Kovin aikuismaisia ette ole. Miksi et ole kouluttanut koiraasi? Ja miten vauva estää sinua lenkittämästä koiraa? Vauva vaunuihin ja menoksi tai käytät illalla kun mies tulee kotiin pidemmällä lenkillä. Sektio, mitä siitä? Kyllä koira sen kestää että pääsee kuukauden verran vain pissatuksille. Ja miksi ihmeessä koira on yksin ulkokoirana? Ihan hirveää toimintaa, on siinäkin mallu lapsille eläimen kohtelusta.
[/quote]
mikäli koiralle ei ole riittävästi aikaa/taitoa kouluttaa, on vastuullista antaa se osaavalle omistajalle. Koira ei todellakaan (varsinkaan yliaktiivinen) pärjää pelkällä pissillä käynnillä nurkalla. Dominoivan koiran koulutus on aikaa vievää ja koiran loppuiän omistautumista. Ei riitä että kommenetaan kun ehditään. Varsinkin tällaisessa tapauksessa energian purku on ratkaisevassa asemassa, koulutus on aivan turhaa jos koira ei pääse purkamaan energiaa. Joskus eettisin vaihtoehto koiran kannalta on uusi perhe. Turhaan yrität syyllistää. Näitä useita kouluttaneena ja ammattitutkinnon omistavana kerron.
Terv eläintenhoitaja
[/quote]
Ai mikäli koiralle ei ole aikaa tai taitoa kouluttaa? Kannattaisikohan näitä asioita miettiä ennen koiran ottamista eikä vasta sitten kun on jo kusi sukassa? Vastuullista olisi ollut olla ottamatta koiraa. Ei ap:n tilanteessa ole mitään vastuullista. Hän on pitänyt koiraa pihakoirana ja laiminlyönyt sen koulutuksen, nyt itkee omaa tyhmyyttään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="17.07.2014 klo 19:29"][quote author="Vierailija" time="17.07.2014 klo 19:10"][quote author="Vierailija" time="17.07.2014 klo 19:04"]No et tietenkään anna pois. Mikään ei ole raukkamaisempaa kuin luopua koirakaverista vauvan vuoksi. Oikeasti miettisitte vähän ihmiset. Kovin aikuismaisia ette ole. Miksi et ole kouluttanut koiraasi? Ja miten vauva estää sinua lenkittämästä koiraa? Vauva vaunuihin ja menoksi tai käytät illalla kun mies tulee kotiin pidemmällä lenkillä. Sektio, mitä siitä? Kyllä koira sen kestää että pääsee kuukauden verran vain pissatuksille. Ja miksi ihmeessä koira on yksin ulkokoirana? Ihan hirveää toimintaa, on siinäkin mallu lapsille eläimen kohtelusta.
[/quote]
mikäli koiralle ei ole riittävästi aikaa/taitoa kouluttaa, on vastuullista antaa se osaavalle omistajalle. Koira ei todellakaan (varsinkaan yliaktiivinen) pärjää pelkällä pissillä käynnillä nurkalla. Dominoivan koiran koulutus on aikaa vievää ja koiran loppuiän omistautumista. Ei riitä että kommenetaan kun ehditään. Varsinkin tällaisessa tapauksessa energian purku on ratkaisevassa asemassa, koulutus on aivan turhaa jos koira ei pääse purkamaan energiaa. Joskus eettisin vaihtoehto koiran kannalta on uusi perhe. Turhaan yrität syyllistää. Näitä useita kouluttaneena ja ammattitutkinnon omistavana kerron.
Terv eläintenhoitaja
[/quote]
Ai mikäli koiralle ei ole aikaa tai taitoa kouluttaa? Kannattaisikohan näitä asioita miettiä ennen koiran ottamista eikä vasta sitten kun on jo kusi sukassa? Vastuullista olisi ollut olla ottamatta koiraa. Ei ap:n tilanteessa ole mitään vastuullista. Hän on pitänyt koiraa pihakoirana ja laiminlyönyt sen koulutuksen, nyt itkee omaa tyhmyyttään.
[/quote]
kyllä,ehdottomasti olen sitä mieltä ett nyt on juurikin se "kusi sukassa" ja ap ollut vastuuton, mutta vastuullisinta mitä hän tällä hetkellä voi tehdä, on antaa koira osaavalle ihmiselle. Vastuutonta olisi pitää koira kun hänellä ei ole sille selkeästi koiran tarvitsemaa asiantuntemusta eikä aikaa.
Terv eläintenhoitaja
Ensinnäkin, kiitos Eläintenhoiajalle hyvistä neuvoista :)
Itse siis ajattelen juurikin niin, että on koiraa kohtaan oikein etsiä ja löytää sille uusi rakastava perhe jotka pystyvät antamaan enemmän kuin minä nyt.
Voisinhan toki pitää koiraa vielä mahdollisesti useamman kuukauden "vähemmällä huomiolla" peruselämisen eväät tarjoten, mutta minusta se ei ole oikein koiraa kohtaan.
ongelma vain on juurikin se, etten aio antaa koiraa mihin vain, vaan haluan varmistua että uusi koti on todellakin sellainen missä koira pääsee aktiivisempaan elämään mukaan ja jossa siitä pidetään hyvää huolta. Jonkinlainen eläinsuojeluyhdistys tms siis varmaankin on se oikea paikka hakea apua tilanteeseen?
Joidenkin vastaukset jätän omaan arvoonsa, muistakaahan hengittää kuitenkin välillä..;)
Jos jokainen ihminen tässä maassa ajattelisi aikuisena ollessaan että kun olen "mahdollisessa lapsienteko iässä" niin en voi ottaa koiraa, olisi koiraperheitäkin luultavasti aika rankasti vähemmän?
Selitin kenties hieman huonsoti tai väärin, mutta tietääkseni koirani on kyllä aivan peruskoulutettu.
Ongelma vain on siinä, että koira vaatii todella tomeran ja jämäkän komennuksen, eikä usko vieraiden huuteluita. Ei se minun päälleni hypi ja jos haukkumaan herkeää, hiljenee kyllä kun komennan. Mutta naapuri saa sitten komentaa ihan rauhassa vaikka koko päivän eikä tuo sille korvaansa lotkauta..
Ja kun metsäviettinen pystykorva on, ei siltä ole toki haukkumista kokonaan haluttu pois opettaakaan. Samalla toimii meidän pihavahtina ja on siis tyypillinen pohjoisen ulkokoira, vaikka joidenkin mielestä tämä ilemsiesti on täysin absurdi ajatus? Me asumme maalla, koiralla on oma koppi, varjoisa piha ja tilaa touhuta. Olen todennut että koira viihtyy paremmin ulkona kuin sisällä seiniä kiertämässä ja siksi on totutettu jo aika nuorena ihan ulkokoiraksi.
ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="17.07.2014 klo 19:21"]
[quote author="Vierailija" time="17.07.2014 klo 19:17"]Se päin hyppiminen ja muu uhmailu loppuu kun komennat koiraa kunnolla ja näytät kaapin paikan. Jos lenkitysapua tarvitset niin etkö voisi kysellä vaikka naapuruston lapsilta ja/tai nuorilta jos haluavat ansaita vähän karkkirahaa lenkityksiä vastaan?
Jos lähdet koiraa myymään niin tori.fi on mun mielestäni ainakin jossain määrin asiallisempi kuin apula. Ainakin itse siellä saanut asiallisempia vastauksia kun apulan kautta tulleista yhteydenotoista varmaan yli puolet oli jotain ihan ihmeellistä sontaa.
[/quote]
no ehdottomasti ei asialle mitään lapsia/nuoria!! Se olisi äärimmäisen edesvastuutonta, koira joka vetää voi vaikka kiskaista lapsen auton alle tai muuten vain karata tai satuttaa hyppimällä. Voi hyvää päivää nyt ihmiset!!
[/quote]
Ihme lässytystä. Esimerkiks ne 4h-kerholaisethan onkin ihan avutonta sakkia... Ja voi sääli kaikkia lapsiperheitä, joissa on koira kun vääjäämättä joko lapset tai koira jää auton alle ennen pitkää? Ei tietenkään anneta sitä koiraa jollekkin 5-vuotiaalle talutettavaksi, mutta eiköhän joku 10-vuotias koirien kanssa ennenkin tekemisissä ollut pärjää jos tekee pienen lenkin tai edes leikkii pihassa sen koiran kanssa, että saa vähän sitä energiaa purettua.
Mutta miksei ap voi vaikka pyytää jotain sukulaista tai kaveria lenkkiavuksi? Jotenkin sellanen olo tästä keskustelusta, että yrittää vaan etsiä jonkunlaista pyhitystä jo tekemälleen päätökselle luopua koirasta. Luovu sitten jos siltä tuntuu. Mutta muista, että aikuiselle ongelmakoiralle (joka on kaiken lisäksi ollut ulkokoirana) on tosi vaikee löytää uutta hyvää kotia.
Ja koiran vetäminen, hyppiminen yms johtuvat siis isoimmaksi osaksi nyt siitä, etten pysty koiran kanssa harrastamaan tarpeeksi enkä tarjoamaan sille energianpurkamiseen tarvittavaa aktiviteettia. Esimerkkinä vaikkapa se että meillä on ollut tapana käydä koiran kanssa metsässä retkeilemässä, mutta tämä raskaus on ollut hyvin erilainen kuin aiempi, ja ennenaikaisten supistusten vuoksi lääkäri on kieltänyt kaikki vähänkään raskaammat toimet jo kaksi kuukautta takaperin jonka vuoksi en siis voi tehdä koiran kanssa samoja asioita kuin aikaisemmin. Ja jos sectioon päädytään, siitä toipuminen kyllä kestää, ja niin kauan kuin haava paranee kunnolla, ei ole mitään asiaa vetävän koiran kanssa tunturiin kiipeämään..
Kyllä, koira on minulle rakas ja tärkeä, mutta se EI ole ihminen. Se ei ole minun lapseni vaan lemmikki.
ja siksipä en todellakaan aseta samalle viivalle lasta ja koiraa. Vaikka lapsi olikin yllätys, se on hyvin tervetullut sellainen enkä kyllä ole tätä päätöstä tehdessä miettinyt että hmm.. tekisinkö abortin kun minulla on tuo koira että JOS raskaus onkin vaikea yms yms. Totuus on kuitenkin se, että niin rakas kuin koira minulle onkin, se ei koskaan tule minua halaamaan ja kertomaan kuinka paljon minua rakastaa.
ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="17.07.2014 klo 19:47"]Ensinnäkin, kiitos Eläintenhoiajalle hyvistä neuvoista :)
Itse siis ajattelen juurikin niin, että on koiraa kohtaan oikein etsiä ja löytää sille uusi rakastava perhe jotka pystyvät antamaan enemmän kuin minä nyt.
Voisinhan toki pitää koiraa vielä mahdollisesti useamman kuukauden "vähemmällä huomiolla" peruselämisen eväät tarjoten, mutta minusta se ei ole oikein koiraa kohtaan.
ongelma vain on juurikin se, etten aio antaa koiraa mihin vain, vaan haluan varmistua että uusi koti on todellakin sellainen missä koira pääsee aktiivisempaan elämään mukaan ja jossa siitä pidetään hyvää huolta. Jonkinlainen eläinsuojeluyhdistys tms siis varmaankin on se oikea paikka hakea apua tilanteeseen?
Joidenkin vastaukset jätän omaan arvoonsa, muistakaahan hengittää kuitenkin välillä..;)
Jos jokainen ihminen tässä maassa ajattelisi aikuisena ollessaan että kun olen "mahdollisessa lapsienteko iässä" niin en voi ottaa koiraa, olisi koiraperheitäkin luultavasti aika rankasti vähemmän?
Selitin kenties hieman huonsoti tai väärin, mutta tietääkseni koirani on kyllä aivan peruskoulutettu.
Ongelma vain on siinä, että koira vaatii todella tomeran ja jämäkän komennuksen, eikä usko vieraiden huuteluita. Ei se minun päälleni hypi ja jos haukkumaan herkeää, hiljenee kyllä kun komennan. Mutta naapuri saa sitten komentaa ihan rauhassa vaikka koko päivän eikä tuo sille korvaansa lotkauta..
Ja kun metsäviettinen pystykorva on, ei siltä ole toki haukkumista kokonaan haluttu pois opettaakaan. Samalla toimii meidän pihavahtina ja on siis tyypillinen pohjoisen ulkokoira, vaikka joidenkin mielestä tämä ilemsiesti on täysin absurdi ajatus? Me asumme maalla, koiralla on oma koppi, varjoisa piha ja tilaa touhuta. Olen todennut että koira viihtyy paremmin ulkona kuin sisällä seiniä kiertämässä ja siksi on totutettu jo aika nuorena ihan ulkokoiraksi.
ap
[/quote]
juurkin näin. Suosittelen että alat etsiä uutta kotia heti, mitä aikaisemmin uusi omistaja pääsee aloittamaan ongelmakoulutusta, sen parempi. Ei kannata liikoja välittää ilkeitä huutelevista, siitä "olisiko kannattanut miettiä silloin" ei ole tässä vaiheessa hyötyä. Olet luultavasti läksysi oppinut. Jos haluat vaikuttaa itse siihen mihin koira menee, myy koira itse. Apula, tai kuten joku mainitsi tori.fi. Muista mainita ilmoituksessa koiran tarpeet. Edelleen tsemppiä toivottava eläintenhoitaja.
[quote author="Vierailija" time="17.07.2014 klo 19:47"]Ensinnäkin, kiitos Eläintenhoiajalle hyvistä neuvoista :)
Itse siis ajattelen juurikin niin, että on koiraa kohtaan oikein etsiä ja löytää sille uusi rakastava perhe jotka pystyvät antamaan enemmän kuin minä nyt.
Voisinhan toki pitää koiraa vielä mahdollisesti useamman kuukauden "vähemmällä huomiolla" peruselämisen eväät tarjoten, mutta minusta se ei ole oikein koiraa kohtaan.
ongelma vain on juurikin se, etten aio antaa koiraa mihin vain, vaan haluan varmistua että uusi koti on todellakin sellainen missä koira pääsee aktiivisempaan elämään mukaan ja jossa siitä pidetään hyvää huolta. Jonkinlainen eläinsuojeluyhdistys tms siis varmaankin on se oikea paikka hakea apua tilanteeseen?
Joidenkin vastaukset jätän omaan arvoonsa, muistakaahan hengittää kuitenkin välillä..;)
Jos jokainen ihminen tässä maassa ajattelisi aikuisena ollessaan että kun olen "mahdollisessa lapsienteko iässä" niin en voi ottaa koiraa, olisi koiraperheitäkin luultavasti aika rankasti vähemmän?
Selitin kenties hieman huonsoti tai väärin, mutta tietääkseni koirani on kyllä aivan peruskoulutettu.
Ongelma vain on siinä, että koira vaatii todella tomeran ja jämäkän komennuksen, eikä usko vieraiden huuteluita. Ei se minun päälleni hypi ja jos haukkumaan herkeää, hiljenee kyllä kun komennan. Mutta naapuri saa sitten komentaa ihan rauhassa vaikka koko päivän eikä tuo sille korvaansa lotkauta..
Ja kun metsäviettinen pystykorva on, ei siltä ole toki haukkumista kokonaan haluttu pois opettaakaan. Samalla toimii meidän pihavahtina ja on siis tyypillinen pohjoisen ulkokoira, vaikka joidenkin mielestä tämä ilemsiesti on täysin absurdi ajatus? Me asumme maalla, koiralla on oma koppi, varjoisa piha ja tilaa touhuta. Olen todennut että koira viihtyy paremmin ulkona kuin sisällä seiniä kiertämässä ja siksi on totutettu jo aika nuorena ihan ulkokoiraksi.
ap
[/quote]
Yksi kohta pisti silmään, nimittäin kun puhuit tuosta lapsentekoiästä. Itse en ole vielä lasta saamassa, mutta todellakin siinä iässä. Meillä on koira ja kissa, eikä kummastakaan luovuta, vaikka lasta alettaisiinkin yrittämään. Näin se käsittääkseni monissa perheissä onkin. Eikö miehesi tee mitään koiran eteen?
[quote author="Vierailija" time="17.07.2014 klo 19:57"]Ja koiran vetäminen, hyppiminen yms johtuvat siis isoimmaksi osaksi nyt siitä, etten pysty koiran kanssa harrastamaan tarpeeksi enkä tarjoamaan sille energianpurkamiseen tarvittavaa aktiviteettia. Esimerkkinä vaikkapa se että meillä on ollut tapana käydä koiran kanssa metsässä retkeilemässä, mutta tämä raskaus on ollut hyvin erilainen kuin aiempi, ja ennenaikaisten supistusten vuoksi lääkäri on kieltänyt kaikki vähänkään raskaammat toimet jo kaksi kuukautta takaperin jonka vuoksi en siis voi tehdä koiran kanssa samoja asioita kuin aikaisemmin. Ja jos sectioon päädytään, siitä toipuminen kyllä kestää, ja niin kauan kuin haava paranee kunnolla, ei ole mitään asiaa vetävän koiran kanssa tunturiin kiipeämään..
Kyllä, koira on minulle rakas ja tärkeä, mutta se EI ole ihminen. Se ei ole minun lapseni vaan lemmikki.
ja siksipä en todellakaan aseta samalle viivalle lasta ja koiraa. Vaikka lapsi olikin yllätys, se on hyvin tervetullut sellainen enkä kyllä ole tätä päätöstä tehdessä miettinyt että hmm.. tekisinkö abortin kun minulla on tuo koira että JOS raskaus onkin vaikea yms yms. Totuus on kuitenkin se, että niin rakas kuin koira minulle onkin, se ei koskaan tule minua halaamaan ja kertomaan kuinka paljon minua rakastaa.
ap
[/quote]
No tuon tekstin jälkeen olen sitä mieltä, että koiran on todellakin parempi jossain toisessa perheessä.
toivottavasti harkitset seuraavan koiran ottoa ainakin kaksi kertaa, ellei jopa kolmekin. Vaikka koiralle tässä tapauksessa taitaa uusi koti olla todellakin se parhain vaihtoehto, niin koira ei kuitenkaan ole heittopussi, jonka voi sysätä aina syrjään kun "tilanne" muuttuu.
[quote author="Vierailija" time="17.07.2014 klo 19:57"]
Kyllä, koira on minulle rakas ja tärkeä, mutta se EI ole ihminen. Se ei ole minun lapseni vaan lemmikki.
ja siksipä en todellakaan aseta samalle viivalle lasta ja koiraa. Vaikka lapsi olikin yllätys, se on hyvin tervetullut sellainen enkä kyllä ole tätä päätöstä tehdessä miettinyt että hmm.. tekisinkö abortin kun minulla on tuo koira että JOS raskaus onkin vaikea yms yms. Totuus on kuitenkin se, että niin rakas kuin koira minulle onkin, se ei koskaan tule minua halaamaan ja kertomaan kuinka paljon minua rakastaa.
ap
[/quote]
tuliko sulle yllätyksenä se, että koira on koira, eikä ihminen? tai se, ettei koira tule ikinä halaamaan sua ja kertomaan kuinka paljon sinua rakastaa?
"Yksi kohta pisti silmään, nimittäin kun puhuit tuosta lapsentekoiästä. Itse en ole vielä lasta saamassa, mutta todellakin siinä iässä. Meillä on koira ja kissa, eikä kummastakaan luovuta, vaikka lasta alettaisiinkin yrittämään. Näin se käsittääkseni monissa perheissä onkin. Eikö miehesi tee mitään koiran eteen?"
En minäkään ole ollut luopumassa koirasta enkä ole luopunutkaan kun ensimmäisen lapseni sain. Tämä toinen raskaus vaan on ollut minulle todella paljon vaikeampi ja nyt kotona on sitten vielä se uhmaikäinen jo entuudestaan. Hyvin me ollaan ennen tätä raskautta pärjättä yhden lapsen ja koiran kanssa :)
Nyt on sellainen olo että pitää tunnustaa omien voimien ja resurssien loppuvan kesken. Vaikka koira on minulle rakas, lapset on kuitenkin etusijalla enkä voi esimerkiksi vaarantaa tätä vatsassa olevaa pientä ihmettä sillä että uhmakkaana lähtisin koiran kanssa aktiviteetteja harrastamaan tietäen että saatan käynnistää synnytyksen siinä samalla jolloin lapsi vaarantuu. Silloin pitää kai vaan todeta etten enää pysty tarjoamaan koiralle kaikkea sen tarvitsemaa ja minusta on liikaa että koira joutuisi "odottamaan" tasapainoista elämää täällä vielä mahdollisesti useamman kuukauden..
Tällä hetkellä mies siis kyllä hoitaa koiraa kaverina koska minä en esimerkiksi pysty sitä käyttämään erikseen lenkillä. Mies ei kuitenkaan ole erityisesti "koiraihmisiä" eikä tunne samanlaista kiintymystä koiraan kuin minä. Hän siis käyttää ja koettaa auttaa koska tietää että pitää ja pyydän, ei koska erityisesti haluaisi :/
ap
Alue: Aihe vapaa
Aloittaja on kyllä aivan hemmetin tyhmä ihminen. Pistää niin vihaksi, että tuollaiset ottavat koiria!!