Lue keskustelun säännöt.
Miksi et ole opiskellut hyväpalkkaiseen ammattiin?
16.07.2014 |
Tai ottanut puolisoa, jolla on hyväpalkkainen ammatti? Yliopistot ja korkeakoulut ovat aina olleet täynnä nuoria miehiä, joilla on edessän loistava tulevaisuus. Oletko valinnut jonkun coolin luuserin tai amishemmon ja kuvitellut, että hänen kanssaan pääset taivaisiin? Ja nyt ei tarvitsxe vastata niiden, jotka eivät elämästään kaipaakaan muuta kuin pari kertaa kuukaudessa karaokeillan lähipubissa sen amiskullan kanssa.
Kommentit (125)
Täällä landella niitä akateemisia ei kuitenkaan pyöri pilvin pimein. Itse en voinut opiskella syystä että piti huolehtia siihen aikaan muista ihmisistä (ei omat lapset). Ihan amk-tason henkilöitä ollaan ja tyytyväisiä siihen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="16.07.2014 klo 19:41"]
No, en silloin nuorena ajatellut liksaa, kun etsin opiskelupaikkaa. Luulin silloin, että kyllä mä joskus tiedän, mitä haluan aikuisena tehdä, no, en tiedä vieläkään, joten merkonomin paperit jäivät iäksi käteeni. Eikun ehi, yritin kerran yliopistoon, en päässyt, joten duunia vaan lisää.
[/quote]
Kannattaa yrittää udestaan
Silloin kuin valitsin opiskelualaa, tein valinnan muilla kriteereillä kuin palkkaperusteilla. Alan mielekkyys ja kiinnostus alaa kohtaan sekä alan eettinen perusta oli silloin tärkeämpää. Myös miehen valinnassa ajattelin, että miehen persoonallisuus, kiinnostuksen kohteet ja arvomaailma ovat tärkeämpiä kuin koulutusaste. Kumpikin kaipaamme tosiaankin muunlaista elämää kuin viikonlopun karaokea, ja siksi emme missään karaoke-baareissa käykään. Enemmän palkkaa olisi kohtuullista tällä koulutuksella ja vastuulla, mutta kaikkea ei aina saa, ja ihan hyvää elämää voi viettää palkkakuopassakin.
Mua ei valitettavasti ole kiinnostanut mikään kovin hyväpalkkainen ammatti. Miehen palkka on onneksi noussut 8000 markasta 5500 euroon.
[quote author="Vierailija" time="16.07.2014 klo 19:43"]
[quote author="Vierailija" time="16.07.2014 klo 19:41"]
No, en silloin nuorena ajatellut liksaa, kun etsin opiskelupaikkaa. Luulin silloin, että kyllä mä joskus tiedän, mitä haluan aikuisena tehdä, no, en tiedä vieläkään, joten merkonomin paperit jäivät iäksi käteeni. Eikun ehi, yritin kerran yliopistoon, en päässyt, joten duunia vaan lisää.
[/quote]
Kannattaa yrittää udestaan
[/quote]
No, tokkopa, olen reippaasti plus 40 :)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="16.07.2014 klo 19:46"][quote author="Vierailija" time="16.07.2014 klo 19:43"]
[quote author="Vierailija" time="16.07.2014 klo 19:41"]
No, en silloin nuorena ajatellut liksaa, kun etsin opiskelupaikkaa. Luulin silloin, että kyllä mä joskus tiedän, mitä haluan aikuisena tehdä, no, en tiedä vieläkään, joten merkonomin paperit jäivät iäksi käteeni. Eikun ehi, yritin kerran yliopistoon, en päässyt, joten duunia vaan lisää.
[/quote]
Kannattaa yrittää udestaan
[/quote]
No, tokkopa, olen reippaasti plus 40 :)
[/quote]
Hyvin ehdit vielä!
[quote author="Vierailija" time="16.07.2014 klo 19:46"]
[quote author="Vierailija" time="16.07.2014 klo 19:43"]
[quote author="Vierailija" time="16.07.2014 klo 19:41"]
No, en silloin nuorena ajatellut liksaa, kun etsin opiskelupaikkaa. Luulin silloin, että kyllä mä joskus tiedän, mitä haluan aikuisena tehdä, no, en tiedä vieläkään, joten merkonomin paperit jäivät iäksi käteeni. Eikun ehi, yritin kerran yliopistoon, en päässyt, joten duunia vaan lisää.
[/quote]
Kannattaa yrittää udestaan
[/quote]
No, tokkopa, olen reippaasti plus 40 :)
[/quote]
Minä valmistuin 45-vuotiaana ja luokassani oli vanhempikin. Minulla on nykyään vakuituinen oman alan työpaikka.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Opiskelin opettajaksi, koska opettajan työ on mielekästä ja opettamani aine ikään kuin intohimoisimman harrastukseni jatketta. Raha ei kaiille merkitse valtavan paljon, varsinkaan tällaisessa yhteiskunnassa, jossa kaikkien sairauksia hoidetaan eikä kenenkään tarvitse olla nälissää tai kylmissään, jos osaa asiansa hoitaa. Miehen valinnassa luonne ratkaisi, en ollut tuloista kiinnnostunut, koska pärjään ilman elättäjää.
Jätin lukion kesken ja toimin nyt kassavastaavana. Ikä 20.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Voi kun sinun maailmasi on niin säälittävän rajoittunut. Jos olisit opiskellut yliopistossa vaikkapa sosiologiaa, olisit ehkä tutustunut Matti Kortteisen kirjaan "Kunnian kenttä". Siinä hän, akateeminen tutkija totesi, että paperitehtaan miehillä oli paljon parempi palkka kuin hänellä. Siihen aikaan taisi naisen ainoa toivo hyvästä palkasta ollakin paperikoneenhoitaja miehenä, kun samaa ilmiötä ei havainnut pankkivirkailijoitten kohdalla.
Jossakin lehdessä oli muinoin vertailu, jossa oli vastakkain opettajan (yliopistotutkinto) ja paperikoneenhoitajan (työssäoppineita) palkkakehitys. Opettajan palkka oli silloin huomattavasti pienempi.
Vastauksena kysymykseesi: itse asiassa minä opiskelin, muinaisen opistotasoisen tutkinnon. Mutta kun työmarkkinatilanne muuttui, ei ollutkaan töitä. Nyt on sitten pienipalkkaisempi yliopistotutkinto.
Onks ap mun serkku? Se meinaan jankkaa vuodesta toiseen noita samoja asioita. Ei kato millään ymmärrä ihmisten tahdottomuutta ja saamattomuutta. Kyllä hän ite opiskeli ja valkkas miehenki niin tarkkaan. Pitää olla tavotetta ja pätäkää nauttia elämästä. Sitä vaan ihmettelen, kun sen ukko on kaks kertaa kännipäissään sanonu kadehtivansa mua ja mun jonnin joutavaa duunariäijää. Niillä ei kuulema oo naitukaan kuukausiin ja elämä on niin saakelin suoristuskeskeistä. Tokas mun äijälle, et lähtis jos ei olis niin nahjus. Otettiin pari vkoa sitten serkun ukko tallinaan mukaan. Kyllä oli isoherra toimari ku pikkupoika vilkkusilmä halvan viskin ja nauravien naisten keskellä. Mukava kaveri, ei siinä mitään. Tarjoskin avokäsin ja vannottiin, että serkkulikalle ei sitten kerrota :D ...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En oo vielä ehtinyt ammattia saada 20-vuotiaana :D
[quote author="Vierailija" time="16.07.2014 klo 19:49"]
[quote author="Vierailija" time="16.07.2014 klo 19:46"]
[quote author="Vierailija" time="16.07.2014 klo 19:43"]
[quote author="Vierailija" time="16.07.2014 klo 19:41"]
No, en silloin nuorena ajatellut liksaa, kun etsin opiskelupaikkaa. Luulin silloin, että kyllä mä joskus tiedän, mitä haluan aikuisena tehdä, no, en tiedä vieläkään, joten merkonomin paperit jäivät iäksi käteeni. Eikun ehi, yritin kerran yliopistoon, en päässyt, joten duunia vaan lisää.
[/quote]
Kannattaa yrittää udestaan
[/quote]
No, tokkopa, olen reippaasti plus 40 :)
[/quote]
Minä valmistuin 45-vuotiaana ja luokassani oli vanhempikin. Minulla on nykyään vakuituinen oman alan työpaikka.
[/quote]
Kiva sun kannalta, mulla ei olisi varaa jäädä opiskelemaan nyt, ei todellakaan, ja on mulla tästä merkonomin paperista huolimatta vaki duuni, ollut jo pian 20v.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mikään hyväpalkkainen ala (ts. oikis, lääkis tai kauppis) ei kiinnosta ollenkaan, enkä halua työskennellä "väärällä" alalla pelkän rahan takia. Opiskelen siis sillä kuuluisalla humanistisella kieliä. Voi olla, että tulevaisuudessa saan ihan hyvää palkkaa, tai sitten ei. Tosin on muutenkin aika säästäväinen tyyppi, joten sitä rahaa jää sukanvarteen, vaikka sitä ei paljon tulisikaan.
Kumppanin valinnassa ei hänen alallaan/palkallaan/statuksellaan ollut mitään merkitystä, korkeakoulutettu tosin hänkin.
Silloin kun opiskelin ei ollut niin paljon vaihtoehtoja kuin tänä päivänä, eikä mua kyllä kannustettukaan, saati että olisin varmasti tiennyt mitä haluan tehdä. En tiedä sitä vieläkään, vaikka ilokseni voin sanoa että näillä työvuosilla mulla on koulutukseeni nähden hyvä palkka. Olen tyytyväinen merkonomi, joka on saanut tehdä monenlaisia kiinnostavia töitä samassa isossa yrityksessä. Tiedän että joillakin insinööreillä on pienempi palkka kuin mulla, tosin nousee varmasti eri tahtia kuin mun palkka, mutta ei se haittaa..
19-vuotiaana mennään sydän eikä järki edellä. Opiskelin mielestäni ihanan 8 oppiaineen humanistisen tutkinnon... jolla ei tietenkään työelämässä tehnyt oikeastaan mitään. Toki löysin lopulta oman paikkani ja elän elämääni onnellisena mutta kieltämättä pienipalkkaisena "asiantuntijana". Puolisoa taas en halunnut ollenkaan, mutta jos olisin halunnut, ei siinä hänen palkkansa kyllä olisi painanut vaan aivan muut asiat. Hmmm... ja jos nyt joutuisin/pääsisin nyt valitsemaan uudelleen, enpä siltikään valitsisi toista koulutusta - olenpa edes sivistynyt jos en varakas :).
En jaksanut, kävin lukion jälkeen amiksen. Saan jotain 43 000 bruttona vuodessa, en tarvitse enempää.
Kuule, ei niitä miehiä ja puolisoja vaan ihan fiilispohjalta valita. Luuletko, että joku lääkärimies tai lakimies ihan ottaa jonkun peruskoulun tai amiksen käyneen pissaliisan vaimoksi. No ei tod. Kuule ihan tasoistaan hakevat. Mun akateeminen mies ei ikimaailmassa olisi voinut naida ei-akateemista puolisoa. Eikä hänen opiskelukavereistaan kenelläkään ole maisteria heikommin kouluttautunutta puolisoa.
Täkä avioitumista omiensa parissa voit tarkistaa ihan mistä tahansa sosiologian opuksesta.
No jos siis on tyytyväinen huonopalkkaiseen työhönsä, niin ei liene mitään ongelmaa? Kysymys oli lähinnä niille, joita nykyinen elintaso ottaa tavalla tai toisella päähän? Niille, joita vituttaa se, ettei rahat riitä. Jokuhan on ihan tyytyväinen elämäänsä sossun tuillakin.
- ap -
en osannut ajatella rahaa, nyt osaisin