Lue keskustelun säännöt.
Miksi et ole opiskellut hyväpalkkaiseen ammattiin?
16.07.2014 |
Tai ottanut puolisoa, jolla on hyväpalkkainen ammatti? Yliopistot ja korkeakoulut ovat aina olleet täynnä nuoria miehiä, joilla on edessän loistava tulevaisuus. Oletko valinnut jonkun coolin luuserin tai amishemmon ja kuvitellut, että hänen kanssaan pääset taivaisiin? Ja nyt ei tarvitsxe vastata niiden, jotka eivät elämästään kaipaakaan muuta kuin pari kertaa kuukaudessa karaokeillan lähipubissa sen amiskullan kanssa.
Kommentit (125)
[quote author="Vierailija" time="16.07.2014 klo 20:29"]
Kun valmistun humanistiselta, mun palkkani tulee oleen ihan kohtuullinen vaikka ei nyt mitenkään kovin suuri. Toisin kuin amiksesta juuri valmistuneella avomiehelläni, joka tienaa jo nyt reilusti suomalaisten keskipalkkaa enemmän. Tämä ei tosin ollut syy miksi miehen "valitsin" , eikä edes olisi voinut olla, tavatessamme kun tyyppi oli vielä perussossupummi :D
[/quote]
Ai että oikein "humanistiselta :D Missäköhän noin sanotaan, ei ainakaan yliopistolla...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mä olen myös opiskellut humanistisella ja kyllä, olen myös valmistunut humanistiselta. Mitä hemmetin pellejä täällä käy kommentoimassa?! Naurattaa ihmiset, jotka yrittää päteä täällä ihan turhista asioista. Jokainen tehköön mitä tekee, pääasia on, että onnellinen.
Jaa... mä ainakin tunnen jopa kolme sh+lääkäri pariskuntaa ja vielä enemmän DI+hoitsu yhdistelmiä :-D enkä itse edusta yhtäkään näistä ammateista. Jouduin 17-vuotiaasta itse elättämään yksin itseni, enkä tiennyt minkä koulutuksen haluaisin. Kävin sitten ekan tutkinnon kun pääsin sisään kouluun eikä ollut muutakaan suunnitelmaa. 27-vuotiaana laitoin haun yliopistoon ja menin/pääsin sisään. Valmistun kolmessa vuodessa matemaattiselta alalta, ehkä tää nyt on se mun juttu :-) miehen tapasin niin nuorena, ettei koulutuksesta siinä vaiheessa tiennyt. Hänkin on nykyään mutkien kautta korkeakoulutettu. Ja meillä molemmilla on palkkatasoltaan kohtuullinen työ. En varmasti olisi korkeakoulutettu, jos ensimmäinen tutkinto olisi tarjonnut tarpeeksi haasteita työelämässä. Lisäksi monilla voi olla taloudellisia vaikeuksia opiskella. Ei ollut helppoa suorittaa lukiota, tehdä iltatöitä ja pärjätä ilman minkäänlaista pesämunaa, perusvälineistöä tai turvaverkkoa. En itse pidä koulutusta tai statusta arvokkaana, työntekijää arvostan palkasta riippumatta.
Mitä aloittaja haluaa viestillään osoittaa? Elvistellä omalla tutkinnollaan ja palkkatasollaan sekä aviomiehen vastaavilla?
Kaikilla ei yksinkertaisesti ole eväitä päästä opiskelemaan esimerkiksi lääkäriksi, joka nykyisin on yksi niistä harvoista ammateista, jolla varmasti löytää hyvätuloisen työpaikan.
Mikään ammatti tai edes sen puuttuminen ei kuitenkaan tee kenestäkään ihmisenä muita huonompaa.
[quote author="Vierailija" time="16.07.2014 klo 21:07"][quote author="Vierailija" time="16.07.2014 klo 20:48"]
[quote author="Vierailija" time="16.07.2014 klo 20:26"]
[quote author="Vierailija" time="16.07.2014 klo 20:18"]
Opiskelin yliopistossa ja valmistuin maisteriksi. Palkka on pari tonnia käteen. Ei sitten vissiin äly riittänyt korkeammille palkoille. Eikä niitä kymppitonnin tienaavia miehiä niin vain "oteta", ei niitä edes asu täälläpäin Suomea.
[/quote]
Siis mitä??? Voiko olla niin että yliopiston käyneen palkka voi olla vain pari tonnia käteen? Täydet tunnit ja opintoja vastaava työ?
[/quote]
Kyllä vain. Ei edes mitenkään erikoista tämä.
[/quote]
Oho. Minä olen kuvitellut että yliopiston käyneellä palkka kuitenkin liikkuu eri sfääreissä kuin meillä muilla. Eihän ole mitään järkeä opiskella pitkälle jos se ei näy palkassa. Samat tiedot saa käymällä ahkerasti kirjastossa...
[/quote]
Edustat hyvin duunarin yksinkertaista ajatusmaailmaa. Työssäkö ei ole tärkeää mikään muu kuin palkka? Itse en ainakaan vaihtaisi työtäni mihinkään paskaiseen duunarihommaan vaikka saisin palkkaa 1000e enemmän kuukaudessa.
Ja kyllä tietyn yliopistokoulutuksen käyneellä (esim. LL, OTM, DI, KTM) palkka yleensä liikkuu aivan eri sfääreissä kuin duunarilla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Opiskelin juristiksi ja oon työtön nyt. Se siitä hyvästä palkasta, vvvvvvvviuh!
No kun minä yritin opiskella. Opiskelin IT-alalle, ajattelin että sillä alalla olisi töitä, eikä ne palkat kai ihan huonoimmasta päästä ole. Valitettavasti vaan sairastuin krooniseen depressioon. Myös paniikkihäiriö verotti voimia niin, että lopulta minun oli lopetettava opiskelut. (Opiskeluaika on mennyt umpeen aikaa sitten, ja opintopisteeni ovat vanhentuneet.)
Samaan aikaan silloinen puoliskoni oli päättänyt jättää lääkisopinnot alkoholin juomisen tieltä.
Perusduunarina töitä teen, ja yksin asun. Exä onkin sitten eron jälkeen lopettanut juomisen, opiskellut opintonsa loppuun, saanut hyväpalkkaisen työpaikan, ja onnellisia vissiin ovat vaimonsa kanssa.
Häpeän elämäni saamaa suuntaa niin paljon, etten ole näistä asioista koskaan kellekään kertonut. Se on vaan niin helppo sanoa että senkun opiskelet ja valitset hyvän puolison.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Koska en päässyt sisään. Aion yrittää uudestaan.
Koska ei ole mitään mahdollisuuksia saada älykästä, hyväpalkkaista naista luuseristatuksella.
Valitsin itse työn josta pidän vaikka palkka ei ole iso
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Itse olen mies ja työskentelen tutkijana. Työpaikallani on töissä n. 100 ihmistä, joista naisia vain pari kappaletta ja kaikki työskentelevät sihteereinä. Pohdittiin tuossa juuri yksi päivä että siitä on jo 8 vuotta aikaa kun täällä on käynyt nainen edes työhaastattelussa...
Taitaa se naisen pahin este uralla olla nainen itse, näin ainakin ei-sovinistisika-miehen näkökulmasta.
[quote author="Vierailija" time="16.07.2014 klo 21:42"]
[quote author="Vierailija" time="16.07.2014 klo 20:29"]
Kun valmistun humanistiselta, mun palkkani tulee oleen ihan kohtuullinen vaikka ei nyt mitenkään kovin suuri. Toisin kuin amiksesta juuri valmistuneella avomiehelläni, joka tienaa jo nyt reilusti suomalaisten keskipalkkaa enemmän. Tämä ei tosin ollut syy miksi miehen "valitsin" , eikä edes olisi voinut olla, tavatessamme kun tyyppi oli vielä perussossupummi :D
[/quote]
Ai että oikein "humanistiselta :D Missäköhän noin sanotaan, ei ainakaan yliopistolla...
[/quote]
Ei varmaankaan D: Yritin olla tarkoituksella mahdollisimman epämääräinen, en tosin muista enää miksi. No mutta sanotaan sitten, että valmistun opettajaksi. Ja vielä vaikka sekin, että mielestäni opettajilla on oikein kohtuullinen palkka moneen muuhun alaan verrattuna, vaikka melko usein sitä mollataankin surkean pieneksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minusta on naurettavaa sanoa että kaikilla ei ole eväitä korkeakoulutukseen. Ainakin kaveripiirissäni suurin osa tuollaisista kommenteista tulee niiltä jotka eivät ole edes yrittäneet, jolloin mielestäni ei ole varaa kommentoida mitään. Varsinkaan siihen tyyliin että itse pitäisi tuntee jotain katumusta kun itse on nyt sisällä yliopistossa. Itse satuin pääsemään suht helpolla lääkikseen (luin ja tein jäätävästi töitä mutta silti), mutta ystävissäni on myös niitä jotka ovat hakeneet lähes 10 kertaa ja lapselliset opiskelijat voidaan laskea kymmenissä. Ei voi olettaa että rahkeet riittävät jos ei näe vaivaa koulutuksen eteen.
[quote author="Vierailija" time="16.07.2014 klo 23:26"]
Itse olen mies ja työskentelen tutkijana. Työpaikallani on töissä n. 100 ihmistä, joista naisia vain pari kappaletta ja kaikki työskentelevät sihteereinä. Pohdittiin tuossa juuri yksi päivä että siitä on jo 8 vuotta aikaa kun täällä on käynyt nainen edes työhaastattelussa...
Taitaa se naisen pahin este uralla olla nainen itse, näin ainakin ei-sovinistisika-miehen näkökulmasta.
[/quote]
Totta puhut jamppa, ainakin kohdallani. Olen myös sihteeri, mutta haluaisin vain olla kotona vanhanaikaisesti huolehtimassa miehestäni (akateeminen) ja lapsestani. Työelämä ei kiinnosta vähääkään, mutta pakko käydä töissä ettei elätiksi leimata (taloudellisesti ei merkitystä). Jos joku feministi haluaa luoda uraa ja päteä työelämässä niin siitä vain, minulle sopisi parhaiten tämä 50-luvun malli, jossa vaimo silittelee kauluspaitoja ja on muutenkin vain edukseen. Mutta meitä on joka lähtöön, jokainen toki toimii niinkuin parhaaksi näkee.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Lähipiirissä:
Opettaja+Poliisi
Keittäjä+Metsuri
Autoasentaja+Lähihoitaja
Tuomari+Tuomari
Siivooja+Kiinteistönhoitaja
Kaupan kassa+Raksamies
Hah, en ole ennen oikeastaan ajatellut asiaa mutta näköjään jokainen löytää "tasoisensa"... :D Jännää.
[quote author="Vierailija" time="17.07.2014 klo 00:12"]
Lähipiirissä:
Opettaja+Poliisi
Keittäjä+Metsuri
Autoasentaja+Lähihoitaja
Tuomari+Tuomari
Siivooja+Kiinteistönhoitaja
Kaupan kassa+Raksamies
Hah, en ole ennen oikeastaan ajatellut asiaa mutta näköjään jokainen löytää "tasoisensa"... :D Jännää.
[/quote]
Opettaja akateeminen, poliisi amk
[quote author="Vierailija" time="16.07.2014 klo 20:34"][quote author="Vierailija" time="16.07.2014 klo 20:12"]
Sanotaanko, että raha löytää rahan luo. Tai että äly löytää älyn luo.
Rikkaasta puolisosta voitte jäädä haaveilemaan lääkäriromaanienne ja pettywomanleffojenne pariin ;)
[/quote]
Tässä akateemisuuden huipentuma
[/quote]
REPS JA KOPS, taisi vähän kopsahtaa omaan sievään akateemiseen nilkkaan. Akateemisuutta löytyy vaikka muille jakaa, vielä kun oppisi kirjoittamaan hän!
Tämäkin ketju on niin surullinen osoitus siitä, että naisen pahin vihollinen on toinen nainen!
Kun tätä palstaa seuraa, ei tarvitse ihmetellä miksi naisen euro on 80 senttiä, lasikatto estää naisrn urakehityksen.
Aina löytyy toinen nainen joka on enemmän kuin innokas lyttämään kanssasisarensa. Sisar on läski, wt, löysäpilluinen, mamupatja, siiderivalas ja mitä kaikkea.
Emme ansaitse mitään hyvää, niin surkeita olemme. Minä häpeän ja olen ihan aidosti surullinen kun tätä palstaa luin.
Rakastan työtäni sairaanhoitajana. Isompi palkkapussi kelpaisi, mutta kun on ihana työpaikka, jossa viihtyy.
Minä opiskelin sepäksi jolla ei ole tällä hetkellä työpaikkoja ellei perusta yritystä. Mieheni on kokki joka joutui varhaiseläkkeelle erään onnettomuuden jälkeen. Rakastuin miehessäni ihan muuhun kuin palkkaan (eli eläkkeeseen joka on alle 1000/kk).
Olen opiskellut hyväpalkkaiseen duuniin, löytyy sekä insinöörin, että DI:n paperit. Lisäksi muutama sata opintopistettä teollisuustaloutta ja johtamista päälle teknillisessä yliopistossa ja kauppakorkeassa.
Työkokemusta on n. 15 v, mutta olen siltikin työtön ja työttömäksi todennäköisesti jäänkin loppuiäkseni. Haastatteluihin ei enää kutsuta muutaman sadan hakijan joukosta.