Lue keskustelun säännöt.
Uusi parisuhde ei onnistu, lapset eivät hyväksy.
13.07.2021 |
Erosta on jo useita vuosia ja exällä on uusi. Lapset suhtautuvat häneen neutraalin pidättyväisesti kun näkevät isänsä luona.
Minä olen tavannut hyvän miehen vuosi sitten ja yrittänyt tutustuttaa lapsille. Mies suhtautuu heihin todella myötämielisesti, huomioi ja ehdottaa tekemisiä. Lapseni 9v ja 14v eivät ollenkaan hyväksy, kuulemma heidän elämään (asuvat luonani) ei haluta ulkopuolisia eikä kotiin saa ketään tulla. Ovat hyvin mustasukkaisia. Olen antanut aikaa ja ymmärrystä eikä esim mies tule yöksi meille, vaan kun lapset eivät tykkää että kyläänkään tai eivät halua lähteä yhdessä minnekään. Vaikka minun tehtävä on laittaa rajat niin tämä kuluttaa hirveästi ja tuntuu ettei suhteesta tule mitään. Lasten reagointi ja kaikki yrittäminen kuluttaa liikaa. Luovutanko? Vai miten toimia? Lapset isällä joka toinen vkl ja silloinkin saatan olla töissä, eli ilman lapsia aikaa seurustelulle on minimaalisesti. Sitten vasta kun ovat aikuisia? Viihdyn hyvin näinkin, vaan toisaalta sääli ettei suhde onnistu.
Kommentit (183)
Vierailija kirjoitti:
Kyllä lapset kuuluvat 100% elämään ja olen heistä pääsääntöisesti yksin vastuussa. Ydinperheessä ehkä jakautuisikin enemmän ja pääsisi vaikka yksin jumppaan. Mutta olisi mielekästä olla jonkinlaista parisuhde-elämää vaikka olen eronnut ja vastuussa. Lasten isällä kin on ollut jo useamman vuoden. Silti tuntuu omalla kohdalla melko mahdottomalta.
Kerrot, että lapset on 9 ja 14 vee. Etkä voi siis mennä yksin esim jumppaan? Onko tämä provo.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Lapset eivät päätä, eivätkä voi päättää, vanhempansa seurustelusta, avo- tai avioliitosta. Vanhemmalla on oikeus olla onnellinen, eikä se ole lapsilta pois. Jos lapset ovat hyväksyneet isänsä uuden puolison, heidän on hyväksyttävä myös äitinsä uusi puoliso. Vanhemman onnellisuus on myös lapsen etu. Tietenkin tulee edetä rauhallisesti ja antaa lapsille aikaa, mutta päätöksiä asiasta he eivät tee. Se ei ole lapsen tehtävä.
Ei