Kertokaa kaikki omakotitaloasumisen huonot puolet!
Nyt tähän kaikki vaan, mitään kaunistelematta! Olen kurkkua myöten täynnä kerrostaloasumista ja haluan omakotitaloon. Mulla on siitä kuitenkin ruusuinen kuva; mietin vain kuinka kiva olisi viedä pyykit ulos kuivumaan ilman että joku varastaa ne, tai jättää lasten hiekkalelut hiekkalaatikolle leikin jälkeen tai istua omalla pihalla puutarhakeinussa jne. Pudottakaa mut maan pinnalle, pliis. :)
Kommentit (36)
Jos asuu haja-asutusalueella tulee ennemmin tai myöhemin rajariitoja naapureiden kanssa, varsinkin kun sukupolvi vaihtuu naapurissa ja nuorempi polvi tulkitsee "yhteiset alueet ja oikeudet" eri tavalla kuin vanhemmat.
Naapurit voivat nipottaa siitä jos lämmittää puilla saunaa kun ne kuivattaa pyykkiä tms.
Koirat. Maalla koirat nukkuvat ulkona kopeissa ja pitävät kamalaa meteliä jos huomaavat että jossain joku liikkuu.
Jos et ole tarpeeksi sosiaalinen (riittää että äänestää väärää puoluetta ja teet numeroa siitä) joutuu yhteisön eristämäksi, ei pääse hirvenmetsästys eikä muihin porukkoihin eikä anneta kalastusoikeutta kylän vesialueisiin
Naapurit maalla kyttäävät myös mahdollista alkoholinkäyttöäsi. Älä suunnitttelekaan ajamista autollasi jostain juhlista kotiin edes pienessä maistissa koska ilmoittavat siitä heti.
Maaseututaajamassa ja pikkukaupungeissa byrokraattien mielivalta, voivat puuttua talosi väriin tai tontin aidan ulkoasuun.
Omakottialossa palovaara on todella suurempi, koska talot ovat usein puurunkoisia ja ukkossuojaa ei ole tai on heiveröisempi kuin kerrostalossa. Palo voi syttyä myös saunan lämmitämisestä tai takan poltosta. Puulla toimivia lämmönlähteitä kerrostaloissa harvemmin on. Jos vesivahinko johtuu katon vuotamisesta (läpiviennit ym falskaavat usein jos ovat "harrastajan" tekemiä) niin se on sitten voi voi.
Lumitöissä lumilingon käyttöä paheksutaan koska niistä lentää kokkareita ja kiviä naapurin tai kadun puolelle.
Jokainen rasahdus pelottaa.
Huonot naapurit ovat katastrofi. Kerrostalossa niitä on enemmän eikä jokainen voi olla huono. Omakotitaloissa asuu myös vähemmän sopeutuvaa porukkaa, hehän ovat muuttaneet nimenomaan että saavat elää miten lystäävät...
[quote author="Vierailija" time="15.07.2014 klo 13:06"]
Vähän nyt riippuu siitä, missä se omakotitalo on, ahtaalla kaupunkitontilla vai yksityistien päässä kaukana in the middle of nowhere.
3) naapurien merkitys korostuu. Juu, kerrostalossa voit joutua sietämään metelöintiä, mutta sama riesa voi osua omakotitalossa. Naapuri leikkaa nurtsia sunnuntai-aamuna kello kuusi tai toinen naapuri juhlii ikkunat avoinna ja kaljaremmi nurtsilla tupakkaa röyhytellen pitkälle aamuyöhön. Erona on, että taloyhtiössä voi aina valittaa isännöitsijälle ja omistusasujakin saadaan pois talosta osakkeen haltuunotolla, jos häiriö on pahaa - mutta omakotiasujasta et eroon pääse.
4) riidoistakaan et pääse eroon. Siinä missä kerrostalossa voidaan riidellä vaikkapa pesutuvan käytöstä, omakotialueella voidaan riidellä tontin rajoista, rajakasvien leikkaamisista, kissojen tai koirien pitämisestä vapaana, yhteistien auraamisesta... näitä riittää, maaseudulla varsinkin.
5) omakotialueella voi - varsinkin uudella alueella - olla melkoinen sosiaalinen paine. Pitää seurustella muiden kanssa, lainailla työkaluja ja olla sosiaalinen vaikkei huvittaisikaan. Muuten leimautuu nyrpeäksi erakoksi. Kerrostalossa on helpompi olla anonyymi ja omissa oloissaan. Kaikkia tuo ei tietysti haittaa, mutta pahimmillaan uusilla asuinalueilla on melkoinen hierarkia, "johtavat perheet" ja heidän tukijansa. Ei uskoisi, ennen kuin näkee...
[/quote]
Ai kamala, tämä oli tosi paha. :-/ Minä kun haluan sinne omakotitaloon juuri siksi, että saisin olla siellä ihan omassa rauhassa. Jotenkin kuvittelin, että riittää jos moikkaan naapuria kun haen lehden, ja sitten vetäydyn taas ihanaan rauhan satamaani kaikessa hiljaisuudessa.
Mites, jos levitän huhua että mulla on joku vastenmielinen, tarttuva trooppinen tauti, saisikohan silloin olla yksin?
ap.
[quote author="Vierailija" time="15.07.2014 klo 13:58"]
Ai kamala, tämä oli tosi paha. :-/ Minä kun haluan sinne omakotitaloon juuri siksi, että saisin olla siellä ihan omassa rauhassa. Jotenkin kuvittelin, että riittää jos moikkaan naapuria kun haen lehden, ja sitten vetäydyn taas ihanaan rauhan satamaani kaikessa hiljaisuudessa.
Mites, jos levitän huhua että mulla on joku vastenmielinen, tarttuva trooppinen tauti, saisikohan silloin olla yksin?
ap.
[/quote]
Riittää että kerrot että äänestät Vasemmistoliittoa niin saat olla rauhassa. Mutta sun lapsesi ,jos he käyvät samaa koulua kuin kylän lapset, eivät saa.
Tuo naapurijuttu on totta! Miehen veljen perhe asuu uudella omakotitaloalueella ja kaikki on tekemisissä keskenään. Mua ahistaa semmonen, kun itse asun harvempaa asutulla alueella. Aamulla joku naapureista on oven takana höpöttässä, yök.
Mä en kyllö allekirjoita tuota pakkososiaalisuutta naapurien kanssa. Toki on ihan fiksua olla keskusteluväleissä, lumityöt, aidan remontoinnit sujuvat sitten helpommin. Mutta kertaakaan ei meidän naapurit ole mitään työkaluja lainanneet, tulleet kahville tms. Ihan vaan moikataan kun tavataan ja jos tulee jotain erikoista niin sitten mainitsee kun seuraavan kerran näkee. Ja palovaarasta: kaikki omakoitalot ei ole puulämmitteisiä tai edes tulisijoilla varustettuja, pitää palovaroitimet kunnossa niin huomaa kyllä heti jos jotain tapahtuu. Sitäpaitsi nykyäänhän suurimpia tulipalojen aiheuttajia ovat sähkölaitteet ja joulun aikaan kynttilät.
Saa tehdä muutakin, kun tuijottaa naapurin betoniseiniä. Ja lojua sohvalla kokoillan ja viikonloput. Saa olla kuulematta naapurien wessa,suihku, hissi, rappu, ovi, keskustelu, huuto, haukunta ääniä. Saa tehdä mm. Imuroida, pestä pyykkiä millon huvittaa. Saa leikkiä lapset äänekkäästi. Saa ravaa sisäänulos niinpaljon, kun sielu sietää. Pääsee ovesta ulos ilman jumalatonta kiertelyä. Näin muutama..näistähän ne kerrostalo fanittajat tykkää.
Kerrostalossa kasvanut ja rivitalossa asunut, ja nyt jo vuoden oman talon omistanut... oli tämä vaan kaikkien toiveiden täyttymys! :) Siisteydestä olen aina pitänyt huolta ja valitettavasti se ei enää onnistu samalla lailla kun ennen. Ennen oli 60neliöö ja pieni nurmikonpala, sen kyllä siivosi päivässä. Nyt on 160neliöö sisällä ja 3500 pihalla. Koko ajan on siis tekemistä ja jos et tee niin hommat kyllä kasaantuu! Keväällä pitää kunnostaa kaikkea talven jäljiltä, laittaa pihaa ja istuttaa ja haravoida ja ja ja.. tunnit loppuu kesken ja ressi on valmis. Pitäis maalata sitä ja tätä, terassi öljytä, mattoja pestä, leikata puita ja puskia. ostaa koneisiin öljyjä ja huoltaa niitä. siis todella paljon hommia. No nekin vielä menee jos ei ressaa ja tekee omalla painollaan, mutta rahan meno on käsittämätön. Suoralla sähköllä lasku on talvisin yli 400€, normaalisti 150-300€. On roskismaksu ja jäteautomaksu. tiemaksu. kiinteistömaksu. järkyttävän iso vakuutusmaksu. kaapelitvmaksu. vesimaksu ( joka aina unohtuu ja sit kerran vuodes tipahtaa monen satasen lasku kerralla!) .. Sit kun hajoaa pesukone tai astianpesukone niin taas saa kaivaa sen 500€ jostakin. Tai haluat painepesurilla ( 100€ ) pestä mattoja kun ei ole enää pesutupaa. Ruohonleikkuria ei voi lainata ja päältäajettava maksaa tonnin. Kaikki maksaa ja kuluja on loputtomasti! Ja kun tulee vauva,niin just ja just riittää rahat lainaan ja ruokaan ja kuukauden laskuihin. Säästöjä on pakko olla tai ei pärjää.!
[quote author="Vierailija" time="15.07.2014 klo 14:27"]
Mä en kyllö allekirjoita tuota pakkososiaalisuutta naapurien kanssa. Toki on ihan fiksua olla keskusteluväleissä, lumityöt, aidan remontoinnit sujuvat sitten helpommin. Mutta kertaakaan ei meidän naapurit ole mitään työkaluja lainanneet, tulleet kahville tms. Ihan vaan moikataan kun tavataan ja jos tulee jotain erikoista niin sitten mainitsee kun seuraavan kerran näkee. Ja palovaarasta: kaikki omakoitalot ei ole puulämmitteisiä tai edes tulisijoilla varustettuja, pitää palovaroitimet kunnossa niin huomaa kyllä heti jos jotain tapahtuu. Sitäpaitsi nykyäänhän suurimpia tulipalojen aiheuttajia ovat sähkölaitteet ja joulun aikaan kynttilät.
[/quote]
Niin. Jos luet kunnolla, huomanet, että en väittänyt noin olevankaan kaikkialla. Pahimmillaan kumminkin on, ja se korostuu tosiaan ihan uusilla asuinalueilla, kun porukka rakentaa suht yhtä aikaa.
[quote author="Vierailija" time="15.07.2014 klo 12:42"]
Lumityöt, nurmikon leikkaus ja kasvien hoitaminen (suunnilleen pakko olla kesäkukkia ja niitä pitää kastella joka päivä). Jos jokun hajoaa, niin ostat ja korjata sen itse. Pitää älytä huoltaa taloa, esim. putket ei saa jäätyä, rännit pitää puhdistaa jne. Pakko olla oma auto, ostas ruohonleikkureita ja kaiken maailman haravia.
Naapurit on sitten oma juttunsa. Eivät välttämättä kolaa lumia yhteiseltä postilaatikolta eli se jää sen vastuulle, jonka tontin kohdalla laatikkorivi on. Voivat olla riitaa haastavia juoppoja, jolloin et todellakaan pysty loikoilemaan siinä pihakeinussa.
[/quote]
Pakko ei ole muuta kuin kuolla ja sekin vain kerran.
[quote author="Vierailija" time="15.07.2014 klo 15:06"]
[quote author="Vierailija" time="15.07.2014 klo 14:27"]
Mä en kyllö allekirjoita tuota pakkososiaalisuutta naapurien kanssa. Toki on ihan fiksua olla keskusteluväleissä, lumityöt, aidan remontoinnit sujuvat sitten helpommin. Mutta kertaakaan ei meidän naapurit ole mitään työkaluja lainanneet, tulleet kahville tms. Ihan vaan moikataan kun tavataan ja jos tulee jotain erikoista niin sitten mainitsee kun seuraavan kerran näkee. Ja palovaarasta: kaikki omakoitalot ei ole puulämmitteisiä tai edes tulisijoilla varustettuja, pitää palovaroitimet kunnossa niin huomaa kyllä heti jos jotain tapahtuu. Sitäpaitsi nykyäänhän suurimpia tulipalojen aiheuttajia ovat sähkölaitteet ja joulun aikaan kynttilät.
[/quote]
Niin. Jos luet kunnolla, huomanet, että en väittänyt noin olevankaan kaikkialla. Pahimmillaan kumminkin on, ja se korostuu tosiaan ihan uusilla asuinalueilla, kun porukka rakentaa suht yhtä aikaa.
[/quote]
Ööö, en kirjoittanut kommenttia kenellekään tietylle, siksi en ollut mitään lainausta ottanutkaan. Kirjoitin vaan, koska tuosta oli niin moni täällä maininnut, että on pakko olla sosiaalinen naapurien kanssa.
No, ei todellakaan tarvitse olla sosiaalinen naapureihin päin. Toki sen verran että tervehtii, jos naapuri tulee vastaan tai on samaa aikaa pihalla.
Talon myynnissä on se piilevän virheen vastuu. Eli kun myyt talon niin roikut löysässä hirressä sen pari vuotta. Jos joku sen talon ostaa. Nythän vasta uutisoitiin, ettei kaikki välittäjät välttämättä ota omakotitalonrötisköjä edes myyntiin.
Omakotitalossa on työtä kahdelle tekevälle aikuiselle. Jos toinen aikuisista haluaa harrastaa tai makoilla sohvalla homma ei toimi. Omakotitalossa ainakin näin haja-asutusalueella on paljon ns. Miesten töitä, joten ns. Naistentyöt jää naiselle.
Meillä mies vastaa seuraavista asioista:
Nurmikonleikkaus (päältäajettavaleikkuri)
Lumityöt (traktori ja kola)
Polttopuiden kaato, halkominen ja pinoaminen
Kasvimaan muokkaus
Paskakaivon huolto
Pihateiden kunnossapito (soran hakua ja lapiointia)
Kaikkien laitteiden ja paikkojen korjaus ja kunnostus (esim. Hiekkalaatikko, kiikut, traktorit, autot, moottorisahat, rännien putsaukset...
Itse huolehdin talon siivouksen sekä pyykit, ruoat ja lastenhoidon. Teen siis yksin kaiken sen mitä tekemään on kerrostalossa kaksi.
Meillä on talossa reilu 200m2 ja pihaa on useampi hehtaari. Käymme molemmat vaativassa työssä kodin ulkopuolella. Emme siis ole maanviljelijöitä tms. Olemme molemmat luonteeltamne ns. Koti-ihmisiä ja aika erakoita luonteeltamme. Meille tämä on unelmaa.
[quote author="Vierailija" time="15.07.2014 klo 13:58"]
[quote author="Vierailija" time="15.07.2014 klo 13:06"]
Vähän nyt riippuu siitä, missä se omakotitalo on, ahtaalla kaupunkitontilla vai yksityistien päässä kaukana in the middle of nowhere.
3) naapurien merkitys korostuu. Juu, kerrostalossa voit joutua sietämään metelöintiä, mutta sama riesa voi osua omakotitalossa. Naapuri leikkaa nurtsia sunnuntai-aamuna kello kuusi tai toinen naapuri juhlii ikkunat avoinna ja kaljaremmi nurtsilla tupakkaa röyhytellen pitkälle aamuyöhön. Erona on, että taloyhtiössä voi aina valittaa isännöitsijälle ja omistusasujakin saadaan pois talosta osakkeen haltuunotolla, jos häiriö on pahaa - mutta omakotiasujasta et eroon pääse.
4) riidoistakaan et pääse eroon. Siinä missä kerrostalossa voidaan riidellä vaikkapa pesutuvan käytöstä, omakotialueella voidaan riidellä tontin rajoista, rajakasvien leikkaamisista, kissojen tai koirien pitämisestä vapaana, yhteistien auraamisesta... näitä riittää, maaseudulla varsinkin.
5) omakotialueella voi - varsinkin uudella alueella - olla melkoinen sosiaalinen paine. Pitää seurustella muiden kanssa, lainailla työkaluja ja olla sosiaalinen vaikkei huvittaisikaan. Muuten leimautuu nyrpeäksi erakoksi. Kerrostalossa on helpompi olla anonyymi ja omissa oloissaan. Kaikkia tuo ei tietysti haittaa, mutta pahimmillaan uusilla asuinalueilla on melkoinen hierarkia, "johtavat perheet" ja heidän tukijansa. Ei uskoisi, ennen kuin näkee...
[/quote]
Ai kamala, tämä oli tosi paha. :-/ Minä kun haluan sinne omakotitaloon juuri siksi, että saisin olla siellä ihan omassa rauhassa. Jotenkin kuvittelin, että riittää jos moikkaan naapuria kun haen lehden, ja sitten vetäydyn taas ihanaan rauhan satamaani kaikessa hiljaisuudessa.
Mites, jos levitän huhua että mulla on joku vastenmielinen, tarttuva trooppinen tauti, saisikohan silloin olla yksin?
ap.
[/quote]
No, jos asut vanhalla alueella, tuskin tuota ongelmaa onkaan. Ylisosiaalisuus korostuu, kun kaikki muuttavat alueelle yhtä aikaa, ja rakentavat yhtä aikaa.
Asumisen jämähtäminen. Yhtiöissä on vaihtuvuutta ja uutta verta aina sen verran, että kehityksen kelkasta ei päästä putoamaan. Ei ole lainkaan tavatonta löytää yhä tänäkin päivänä täysin alkuperäisessä 70-luvun asussa olevaa omakotitaloa. Puhumattakaan 80-90-luvulle jääneistä kokonaisista nukkumalähiöistä! "Mitä suotta, ennenkin pärjättiin ilman..."